Uusi bitti blogille!

Hei! Mun blogilla on vuosipäivä! Viime vuonna unohdin sen ihan kokonaan. Päätinkin nyt, että koska tämä on kuitenkin nörtin blogi, niin ei täällä julita mitään tylsiä vuosipäiviä, vaan sitä, kun blogin ikä saa uuden merkitsevän bitin! Tässä on sekin hyvä puoli, että seuraavan kerran pitää muistaa asia vasta kahden vuoden päästä, sitten neljän jne. kunnes käytännössä ei enää tarvii. :D (Vähemmän nörteille tiedoksi, että binääriluvuissa tulee uusi merkitsevä bitti aina kahden potensseissa, joten viimeistään 16 vuoden jälkeen saan elbata aika kauan.)

Mitäs tässä 210 vuodessa on sitten tapahtunut? Blogin idea syttyi siitä, kun otin personal rainerin, ja halusin julistaa oppimiani asioita kavereillekin. Eli elin alussa sitä legendaarista, myöhemmin pienimuotoiseksi trendiksikin noussutta terveysintoiluvihersmoothievaihetta, missä omaa uutta elämäntapaa(tm) julistetaan ihan kaikille. En alussa julkistanut tätä blogia edes blogilistalla (blogloviniin en ole vieläkään jaksanut), koska tarkoitus oli siis kertoa juttuja kavereille. Myöhemmin olen normalisoitunut ja bloginkin linja on siirtynyt terveyssaarnaamisesta omien urheiluedesottamusten mukahauskaan raportointiin. Featuring kissat. Ja olen tehnyt tästä enemmän normityrkkyblogin.

Tää blogi on mulle urheilun jälkeen yksi rakkaimmista harrastuksista. Kovin valtaisaa lukijamäärää mulla ei ole. Hyvänä päivänä blogia käy lukemassa yli 100 tyyppiä. Yleensä ei käy. Mutta ei se määrä vaan se laatu! :) Ja vaikka kommentit ja vuorovaikutus yleensäkin ovat kivoja, niin mä kuitenkin kirjoitan tätä ensisijaisesti siksi, että minä -lempi puheenaiheeni. Ja jos suollan "olipa kauheeta" -mussutukseni tänne blogiin, säästyvät kaverit, joita ei mun jumppailut kiinnosta, tylsiltä jutuilta. Tätä kun saa lukea, jos haluu.

Kun aloitin blogin elokuussa 2011, elin myös urheilumielessä pientä muutosten aikaa. Olin joutunut lopettamaan polvivaivojen takia koriksen ja potkunyrkkeilyn 2010 alussa, ja olin aloittanut korvikkeeksi säbän 2010 syksyllä. Kaipasin kuitenkin jotain kestävyysurheilua, kun en enää uskonut maratoneja juoksevani (yksi meni syksyllä 2009), joten toteutin vähän ex-tempore jo jonkin aikaa muhineen ideani triathlonista osallistumalla Helsinki City Triathloniin susipaskalla hybridilläni. 2012 alussa olinkin sitten jo triathlonkoulussa, mistä sain paljon uusia kavereita, ja seuraavana kesänä kisasin jo enemmän oikeasti. Multisportin pariin tutustuin kevyesti 24 tunnin kisassa Rokualla, kun ruikutin itseni mukaan firman joukkueeseen. Loppukesästä tapasinkin jo supersuunnistajan ja lähdin hänen kanssaan kisaamaan. Olin käynyt kuntorasteilla aikaisemminkin, mutta supersuunnistaja sai minut harrastamaan suunnistustakin enemmän oikeasti ja tosissaan. Se vähiten sporttisin urheilulajini practical sai alkunsa 2011 turvallisen ampujan kurssilta, ja kisasin siinäkin ekan kerran viime kesänä, kun olin saanut hankittua oman urheiluvälineen ja totuttua siihen. Eli tällä hetkellä lajirepertuaariin kuuluvat triathlon, multisport, suunnistus, salibandy ja practical. Kolme ekaa tukevat aika paljon toisiaan ollessaan nylkkylajeja ja osittain sisältäen samoja elementtejä. Säbä tyydyttää mun joukkueurheilutarpeeni ja ampuminen nyt vaan on kivaa ja munakasta puuhaa. Kai se on mun golfin korvike ja treenaa keskittymiskykyä ja hermoja. Olen muuten tänään ampumassa Lopella kunnialaukauksia blogille. Siellä on nääs kisat.

Ajattelin, että kunhan tästä muuton loppumainingeista (joo, sellainen oli tuossa viikolla) selviän ja saan purettua kesäloman ja sen muuton aiheuttaman blogijonon, niin voisin ehkä tarttua myös Puutalobabyn muisteluhaasteeseen, koska minä -lempi puheenaiheeni. ;) Mutta katellaan. Taidan olla sen kanssa vähän jälkijunassa. Noin niinku muuten lukijat saavat (tosi mieleellään!) esittää postausaiheita. Koska epäilen, että mahtavatkohan mun perustreenit aina olla niin kiinnostavia, että niitä ei passaisi höystää jollain höpöhöpölläkin (kuten vaikka ultimate kissarapsalla, jota taannoin toivottiinkin. :D)

Paljon onnea blogiseni! Pusi!