Muutto duathlon style

En antanut muuttomiesten muuttaa kolmea pyörääni, koska ajattelin, että se olisi hauskaa tehdä itse. Keksin, että voisin muuttaa ne saman päivän aikana ja juosta aina takaisin uudelta kämpältä hakemaan seuraavaa. Matkaa uuden ja vanhan kodin välillä on n. 7 km, joten se on ihan juostavissa. Suoritin muuton viime torstaina töiden jälkeen.

Varusteet

Koko homma alkoi sillä, että juoksin aamulla toimistolle. Se ei ollut huimalla 2 km matkallaan mikään oikea urheilusuoritus, mutta mahdollisti sen, että autoni ei jäänyt töihin päivän päätteeksi. Ja saatoin ottaa vähemmän vaatetta mukaan reppuun, kun en tarvinnut takkia tai isoja ulkokenkiä. Koska olen vähän tissiposki sen juoksentelun kanssa, en juossut töistä kämpille (6 km), koska ajattelin, että sitä saisi muutenkin tarpeeksi. Lisäksi reitti on bonuksena käytännössä silkkaa alamäkeä uudelle kämpälle, joten juosta sai sitten ylämäkeen. Koko homma alkoi siis sillä, että ajoin bussilla vanhalle kämpälle.

2/3 muuttokuormasta

Jätin isomman repun vanhalle kämpälle, laitoin lenkkarit ja juomapussin reppuun, ja lähdin polkemaan. Vaihto uudella kodilla ei ollut mikään maailman nopein, koska se sisälsi fillarin kuljettamisen hissillä kahdeksanteen kerrokseen. Ei kallista fillaria viitsi pyöräkellariin laittaa. Kämpillä pakkasin vuorostaan kypärän reppuun, puin lenkkarit jalkaan ja lähdin juoksemaan.

Lähdössä ekan kanssa

Tokalla kiekalla en käynyt ollenkaan kämpillä, koska paskahybridini oli fillarikellarissa. Se kun ei kelpaa edes pitkäkyntisille. Lisäksi sen kanssa ei tarvinnut vaihtaa edes kenkuloita, koska hybridissä on dual-polkimet.

Fillari uudessa kodissa ja pieni pala muuttokaaosta

Ekalla fillarikeikalla poljin 7,5 km, koska en tykkää polkea punaisella paholaisella hiekkateitä. On siinä pistosuojarenkaat, mutta olen silti ylivarovainen. Kerran olen jo saanut lenkuralla kumia vaihtaa. Se ei ole kamalan kivaa puuhaa. Hybridillä tutkailin sitten mahdollisimman suoran reitin, jotta tokalla kerralla ei tarvitsisi juosta metriäkään liikaa. Ekalla juoksukerralla en valinnut ihan parasta reittiä, ja jouduin tekemään pienen kunniakieroksen suojatietä etsiessäni.

Kolmas muuttaja odottamassa noutajaa

Uudella kämpällä vaihto olisi voinut olla vauhdikas, koska hybridi jäi parkkiin kämpän pihalle, mutta sattumalta supersuunnistaja tuli juuri Alkosta ja jäimme suustamme kiinni. Sainpahan samalla kuvan itsestäni juoksuvalmiudessa. Tauko tuli kyllä tarpeeseen, koska toka juoksu oli melkoisen hapokasta menoa. Juoksin kuitenkin jopa viimeisen tappopitkän ylämäen urheasti.

Juoksuaika

 Vikalla pyöräilyllä en käyttänyt enää juoksureppua, vaan pakkasin isoon reppuun loput kamat. Olin aiemmin suunnitellut, että fillaroisin vikalla asiakkaalla eli maastopyörälläni vähän pidemmän kunniakierroksen, mutta olinkin sen verran puhki juoksentelusta, että polkaisin suorinta reittiä himaan.

Stubbi taitaa mennä Kalmarissa aika lujaa. Minä en ehdi sitä nyt seurata, koska olen kavereiden kanssa mökillä viettämässä rapujuhlaa. Ajattelin kuitenkin käydä vähän uiskentelemassa tuolla Päijänteessä ennen kuin päädyn ihan hunningolle, :)