Koko homma alkoi vuonna 2010, kun tuttavapariskunta yllytti minut mukaan karkkilakkoonsa. Viime vuonna olin meistä kolmesta ainoa lakkoilija, joka kesti loppuun asti (käsittääkseni herra V aloitti, mutta jätti leikin kesken) mutta tänä vuonna isäntä on taas mukana lakossa.
Pariskunta lakkoilee aina vain karkista, mutta minulla oli ekana vuonna mukana myös jäätelö. Koska päädyin silloin syömään kauheasti muffinseja, laajensin lakon koskemaan tosiaan kaikkia makeita herkkuja. Lakossa on kuitenkin ollut aina bilepykälä: kavereiden synttäreillä ja muissa juhlissa saa syödä kakkua ja vaikka karkkiakin.
Abiskon LapportenStormarknad -kaupassa oli hyvä palkita itsensä vaelluksen jälkeen |
Koska viime vuonna koin käyttäväni bilepykälää vähän liian heppoisesti, asetin tälle vuodelle bilekiintiön: syksyn aikana saa olla 5 bilepäivää. Yksi meni jo rapujuhlissa mökillä, kun söin juustokakkua (ja nuolin leipoessani kulhon!). Kaksi päivää on varattu Luxemburgin keikalle ja struudeleille. Eli vielä voin juhlaista kaksi vapaavalintaista päivää. Ajattelin säästää ne mahdollisiin oikeisiin kissanristiäisiin. Jos vaikka marraskuussa olisi jo jotkut pikkujoulut!
Minä en pidä itseäni kovinkaan mustavalkoisena tyyppinä, ja olenkin enemmän sellainen kohtuudella kaikkea -ihminen. Mutta olen myös sitä mieltä, että pieni itsensä haastaminen ja mind over matter -henkinen sisäinen kilvoittelu tekee ihmiselle välillä ihan hyvää. Ja vaikka karkinsyönnin positiiviset vaikutukset psyykeen ovat omakohtaisten kokemusten perusteella kiisattomat, niin ei se nyt missään määrin tee pahaa viettää pientä lisä- ja väriainepaastoa muutama kuukausi vuodessa. Ja joulusuklaiden sekä uutuuskarkkien vaikutus psyykeen onkin sitten joulukuussa suorastaan eksponentiaalinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti