keskiviikko 28. elokuuta 2013

Eksyin työmatkalla

Ja taas on aika työmatkaurheilun! Nykyään lajilla kuin lajilla pitää tehdä lenksukka, koska asun niin lähellä työpaikkaani. Tänäänkin siis suuntasin maantiepyöräni täysin päinvastaiseen suuntaan, kuin missä duuni möllöttää.

En oikein tiedä, että voiko Espoon semiurbaanissa ympäristössä kevyen liikenteen väyliä pitkin tehtyä pyöräilyä kutsua maantiepyöräilyksi, mutta kutsunpa silti, kun pyöränä kerran oli maantiepyörä. Ja aika hyvin Tapiolasta pääsee posottelemaan ilman valoristeyksiä, niin aika maanteisää meno oli. Vain Matinkylä on ongelma.

Paluumatkalla (kävin siis melkein Espoonlahdessa kääntymässä) Matinkylä tuotti enemmänkin ongelmia. Yritin kiertää Ison Omenan seudun, koska siellä on liikaa ihmisiä. Onnistuin jotenkin eksymään Nuottaniemeen ja muutaman kilsan lenksukan jälkeen löysin itseni samasta kohdasta Nuottaniementieltä kuin aikaisemminkin. Tuli sitten aamulenkistä 10 km aiottua pidempi, ja olin tosi myöhään töissä. No, kotimatkalla piti sitten nipistää lenkin pituudesta, että ehdin kotiin ennen kissoja katsomaan tullutta kummityttöä ja hänen kämppää katsomaan tullutta äitiään (jotka ovat myöhässä, btw). Eli lenksukoiden piti olla nätisti 20 + 20 km, mutta päätyivät olemaan vähän vajaa 30 + vähän yli 10 km. Mitään etukäteisreittisuunnitelmia kun en aamulla harrastanut, niin reittivalinta oli mitä oli. Iltapäivällä mietin reittiä sen verran, ettei minun tarvinnut enää lähteä Matinkylään.

Aika naurettava kilometrimäärä tuo oli noin niin kuin maantiepyöräenkiksi, mutta minulla ei tällä viikolla ole vain aikaa käyttää työmatkoihin sellaista maatiepyörälenksukan vaatimaa paria tuntia. Ja vielä oli muutenkin sellainen olo, että  viime viikonlopusta palautuminen on vielä vaiheessa. Ja se pitäisi saada tehtyä ennen lauantain Midnight Runia.

Kuvitukseksi sisustuselementti kotoamme eli fillariparkki
puuhahuoneen nurkassa. Puuhahuone ei ole sitten mikään
pervokammio, jonka katossa on kiikku ja lihakoukku.
Se on ihan vaan se huone, missä meillä on tieskarit.
Mutta koska siellä ei tehdä töitä, vaan puuhastellaan kivuuksia
kuten bloggailua, on se puuhahuone eikä työhuone.

Onneksi ensi kuussa harrastan työmatkaliikuntaa mitä todennäköisimmin kartta kädessä. Enpähän eksy. Tai jos eksyn, niin sitä kutsutaan pummaamiseksi. :)

Ja kerrataanpa taas meikäläisen työmatkaliikunnat koko vuodelta:
  • Tammikuu: juoksu
  • Helmikuu: hiihto
  • Maaliskuu: talvipyöräily
  • Huhtikuu: maastopyöräily
  • Toukokuu: rullaluistelu
  • Kesäkuu: polkupyöräsuunnistus
  • Heinäkuu: höntsäpyöräily hybridillä
  • Elokuu: maantiepyöräily

Minulla on jo mielessä kaksi lajia loppuvuodelle, mutta kaksi pitäisi vielä keksiä. Ja niiden pitäisi sitten sopia kulloiseenkin säähänkin. Siksi pyöräilin pyöräilyt nyt alta pois. Koska olen mennyt pari viime kuukautta vähän mielikuvituksettomasti siitä, mistä aita on matalin, niin ajattelin koettaa panostaa loppuvuoteen ja keksiä mahdollisimman monipuolisia lajeja. Eli jos vain voin, niin jätän option "kesäjuoksu" käyttämättä ja harrastan tammikuun maantiejuoksun (joka aiemmin oli listassa "talvijuoksu") vastapainoksi ennemmin vaikka maastojuoksua. Pitää vaan tutkailla, kuinka paljon tällä on oikeita kinttupolkuja, ja kuinka paljon minun on ihan pakko juosta teillä, että pääsen toimistolle. Ehkä. Maastojuoksu ei kuulu niihin kahteen jo päätettyyn lajiin.

3 kommenttia:

  1. Lumikenkäily...lunta siis ootellessa. Jos tulis taas kunnon talvi.

    VastaaPoista
  2. Hesarissa oli joskus juttu tyypistä, joka menee Tapiolasta Ruoholahteen joka aamu kävellen ja vetäen perässään autonrengasta. Sen jälkeen näistä on kuullut useamminkin. Ehkäpä renkaidenvaihdon yhteydessä säkin voisit kokeilla?

    Sit on näitä kenkälajeja: MBT-kävely, avojalkakävely, fivefingerskävely, tms...

    VastaaPoista
  3. Lumikengät löytyy kuulemma Pohjanmaalta. Tarttis tosiaan eka vaan lunta.

    Mä koetan kovasti olla ostamatta mitään urheiluvälinettä ihan vaan tätä hauskaa tempausta varten, joten muut kenkäilyt ovat poissa laskuista. Toisaalta en mä ole ihan vain kävellytkään, joten hätätapauksessa voin tehdä senkin.

    VastaaPoista