perjantai 31. toukokuuta 2019

Uintitesti ja kesäsuunnitelmat uusiksi

Pari viikkoa sitten uintitreeneissä tehtiin CSS-testi, joka meni oikeastaan ihan penkin alle. Tulokseni oli 2:04, joka onkin huonoin ikinä. Hupsista. Mutta ei tämä nyt ihmekään ole ottaen huomioon uintiaktiivisuuteni tänä keväänä. Pitäisi varmaan käydä uimassa, jotta siinä puuhassa kehittyisi.

Tekisi mieli vain juosta. Mutta valitettavasti siihen ei ole ollut lupaa pitkään aikaan - eikä ole tulossakaan. Huhtikuun alussa pätkäisty juoksukielto ei tuonut parannusta kipeään nilkkaan, ja toissaviikolla pääsin leikkimään industrial-bileitä magneettikuvaan. Oli kyllä huonot bileet, koska nukahdin viidessä minuutissa.

Minä uimassa. Kuva valkkuvalmentaja Johanna.

Kävi ilmi, että tibialis posterior -jänteessä on tendinoosia ja lisäksi osarepeämä lähtien myotendioottistajunktiosta ja jatkuen edelleen jänteen naviculaariseen kiinnityksen tasoon. Jos edellinen kuulostaa ihan latinalta, niin suomeksi sanottuna nilkkani on sökönä, ja se pitää leikata. Kehräsluun takana kulkeva jänne on siis revennyt koko pituudeltaan. Leikkauksessa minun latuskajalkani asentoa korjataan, ettei tp-jänne enää rasitu, ja jännettä vahvistetaan siirännäisellä.

Minusta on mielenkiintoista lukea lääkärinlausuntoja, koska lääkärilatina on hauskaa. Ehdoton lempisanani on ödeema, joka tarkoittaa turvotusta. Minulla on ödeemaa lihasten ympärillä. Sen kyllä huomaa ihan paljaalla silmälläkin.

Onneksi meillä ei tarvitse juurikaan olla yksin sohvalla.

Leikkaus tehdään juhannusviikon maanantaina, ja sen jälkeen on luvassa kuusi viikkoa kipsiä. Onneksi en ole vielä ilmoittautunut mihinkään kisoihin. Kisakesä on nimittäin peruttu. Mutta nilkan pitäisi olla jo loppusyksystä versio 2.0, ja ensi vuonna sillä voi tehdä taas vaikka mitä.

Kissoilla on varmaan luvassa onnen päivät, kun hoomanni on kotona koko kesän.

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Aurinkoinen fillariroga Päijät-Hämeessä

Minulle pätkäistiin tosiaan juoksukieltoa huhtikuun alussa. Samassa yhteydessä suunnitelmat Salpausrogan suhteen menivät uusiksi, ja 6 tunnin tossusarja vaihtui 5 tunnin pyöräsarjaan. Mutta onneksi pyöräsarja oli tarjolla, niin ei tarvinnut jättää kinkereitä kokonaan väliin.

Karttatelineen kiinnitystä

Salpausroga kisattiin vappua edeltäneenä lauantaina, eikä sää olisi voinut olla parempi. Kisapäivä oli vuoden eka päivä, kun suorastaan piti käyttää aurinkovoidetta. Aurinko paistoi, ja oli aivan totaalinen sortsisää. Minä kyllä laitoin ylleni pitkähihaisen paidan, mutta tein sen lähinnä aurinkosuojan takia. Hihoissakaan ei kuitenkaan tullut kuuma.

Pyöräilyä latupohjalla

Kisa alkoi pyöräsarjassa 10 minuuttia ennen tossulaisia eli klo 11:50. Olimme suunnittelussa hyvin laiskoja, emmekä jaksaneet esimerkiksi miettiä yhtään, kuinka pitkä reitin tulisi olla. Siiitä tulikin sitten noin 50% liian pitkä. Reittisuunnitelmassamme oli kuitenkin paljon hyvääkin:

Keväinen luonto herää - ja meillä oli toki aikaa ihastella sitäkin

  1. Menimme alussa sellaiselle rastille, minne eivät menneet ihan kaikki muutkin, ja ryysis oli siedettävä
  2. Pääsimme polkemaan paljon  kivoja latupohjia.
  3. Lopussa oli useita mahdollisuuksia oikaisuun - joista yhden sitten käytimmekin.
Kisan hienoin rastipiste


Kisapaikkana toimi tänä vuonna Hollola, joka on vähän sellainen Suomen oma Mallorca: mäkiä oli riittävästi. Tosin Mallorcan mäissä ei taida kovin usein olla lumisia kohtia, mikä oli Hollolan oma pikantti lisä kisamaastoon. Lumessa polkeminenkin sujui kuitenkin kommelluksetta, koska lumi oli enemmänkin sohjoa kuuin liukasta jääpintaa.

Polfie eli polkuselfie matkalla rastilata takaisin pyörille

Suunnistus oli perinteiseen tapaan Supersuunnistajan vastuulla, ja minä keskityin olemaan seurustelu-upseeri sekä valokuvaaja. Tosin yhdellä rastilla Supersuunnistaja sekoili, ja minä tiesin, mihin piti mennä. Olisi vaan pitänyt olla pontevampi huutoni "mihin vittuun sä olet menossa" kanssa. Nyt en saanut vastausta, mistä seurasi pummi.

Rasti, suunnistaja ja sinnikkäästi jäätynyt lampi

Kokonaisuuden kannalta pummi ei kuitenkaan haitannut menoa. Ehdimme maaliin hyvissä ajoin yli viisi minuuttia ennen määräaikaa. Pisteitä keräsimme 1270, mikä oikeutti sijaan 14/34. Olen tulokseen oikein tyytyväinen, koska edellämme oli vain miesjoukkueita.

Lähdössä vikalta rastilta kohti maalia

Tämä viikonloppu onkin mennyt sitten muiden urheiluja katsellessa, kun olen ollut taas hommissa Bodom Trailissa. Tällä kertaa jäivät itseltä yöjuoksut juoksematta. Mutta jalat ovat silti tosi väsyneet, koska seisoin lähes koko perjantain ja lauantain parkkiohjauksessa sekä maalin juomapisteella. Naureskelinkin lauantain kisan loppupuolella, että kehtaako sitä itse valittaa kipeitä jalkoja, kun toiset ovat juuri juosseet puolimaran metsässä. Muuten oli taas tosi kivaa, mutta loppuroudauksen räntäsateessa olisin voinut skipata. Onneksi juoksijat ehtivät maaliin ennen lumisadetta.