Kuinka meistä tuli me

Piti tehdä tämä juttu jo maaliskuun alussa, mutta en ehtinyt. Eli luvassa on tosi pitkä juttu. Ota vaikka kuppi teetä, kun luet.

Helmikuun viimeisenä päivänä oli siitä harvinainen päivä, että vaihteeksi naiset "saivat" kosia. Ja minä menin ja käytin tilaisuuden hyväkseni. Ja Supersuunnistaja sanoi kyllä. Koska meidän tarinaamme liittyy oleellisesti liikunta, niin ajattelin kertoa sen nyt teille. Kuvituksena ylisöpöyskuvia yhteiseltä taipaleeltamme.

Eka X-kaatomme 2012

Ollessani sinkku, minä harrastin ahkerasti nettitreffailua. Pistin kerran puolessa vuodessa ilmoitusta deitti.netiin, tapasin pari jannua, särjin sydämeni ja nuolin haavojani taas sen puolisen vuotta.

Aktia Cup 2014. Liikunnan riemu on aistittavissa. :)

2012 olin kovasti innostunut multisportista, koska olin päässyt työkaverieni mukaan Rokua Geopark Challengeen.  Siksi kirjoitin kesäkuun alussa ilmoitukseeni jotakuinkin näin: "Unelmieni parisuhteessa mies vetää minua narussa pitkin metsiä eli harrastamme yhdessä multisportia. Tiedostan kuitenkin, että kaikkea haluamaansa ei voi saada, ja minulle riittää, että sinäkin olet urheilullinen."

Spring Adventure 2014. Kuva: Liisa Paakkanen 

Eräs espoolainen suunnistajamies bongasi ilmoituksen ja ajatteli vastata. Hänellä oli kuitenkin kiireinen viikko töissä, ja kun hän vihdoin olisi ehtinyt kirjoittaa, olin minä jo poistanut ilmoitukseni siltä erää (Tapailin yhtä maratoneja juoksevaa sähköinsinööriä, joka sitten dumppasi minut parin viikon jälkeen). Suunnistajamies tuumasi, että ehkä se multisportailija kirjoittelee myöhemmin uudelleen, ja haeskeli deitti.netistä silloin tällöin 34-vuotiaita espoolaisnaisia.

Ratareisi 2014. Kuva: Timo Kanaoja

Koska kesä on rakkauden aikaa, toivuin viimeisimmästä takaiskustani normaalia nopeammin, ja pistin uutta matoa koukkuun jo elokuussa. Silloin olin päättänyt madaltaa rimaa entisestään, ja taisin kirjoitella vain jotain, että harrastan tosi paljon urheilua - toivottavasti sinäkin. Supersuunnistaja sanoi joskus myöhemmin, ettei olisi vastannut tuohon ilmoitukseen, jos ei olisi tiennyt minun olevan sama kestävyysurheilijatsiksi.

Tahko triathlon 2014

Sainkin sitten vastauksen, jossa mies kertoi olevansa kaikin puolin minun mieleeni ja vielä kirsikkana kakun päällä hän oli suunnistaja ja kiinnostunut multisportista!!! Olin aivan häkellyksissäni. Kaikkiin rukouksiini oli vastattu - tältäkö tuntuu siinä laulussa, missä sataa miehiä taivaalta ja kaikki naiset löytävät perfect guyn? Eli Supersuunnistaja oli siis muotoillut meilinsä vastaamaan sitä minun edellistä ilmoitustani. Nokkela epeli!

Winter trail run 2015

Vastasin hänelle heti enkä kyennyt pidättelemään itseäni, vaan suorastaan hihkuin viestissäni, kuinka meitä kiinnostaa just niin samat asiat, että voiko tää olla tottakaan! Pelkäsin viestin lähetettyäni ihan kamalasti vaikuttavani yli-innokkaalta ja saavani taas pakit. Mutta onnekseni mies vastasi taas ja aina uudelleen. Muutaman viestin jälkeen tämä suomenruotsalainen kysyi, voisimmeko kenties tavata, koska hänelle viestien kirjoittaminen on vähän työlästä (myöhemmin kuulin, että ekaan viestiin meni aikaa kaksi tuntia, kun hän tarkasti oikeinkirjoitusta - joka olikin aivan virheetöntä ja vetosi siten kaltaiseeni suomen kielen ystävään).

X-kaato 2014. Kuva: Liisa Paakkanen

Tapasimme ekan kerran elokuussa 2012 Kuopio triathlonin jälkeisenä päivänä, kun minä olin ehtinyt takaisin Espooseen. Menimme pelaamaan minigolfia. Minä tein kuulemma ihan jäätävän ensivaikutelman, koska en smalltalkannut alkuun ollenkaan, vaan ryntäsin heti pelaamaan. Mutta sain sen anteeksi, koska minua jännitti - ja Supersuunnistaja sen älykkäänä herrasmiehenä tajusi. Lisäksi voitin minigolfin, joten olin treffien loppupuoliskolla loistavalla tuulella ja siten varsin viehättävää seuraa.

2h roga 2015

Kolmansilla treffeillä olimme leffassa ja syömässä, ja parin lasillisen jälkeen uskalsin kysyä, lähtisikö Supersuunnistaja kanssani multisportaamaan X-kaatoon. Ääsääs lupasi lähteä. Hänellä ei ollut vielä silloin polkupyörää, mutta hän lupasi hankkia sellaisen. Varoittelin Supersuunnistajaa, että kisa on vasta viiden viikon päästä, ja hänen pitää sietää minua sinne asti, jos nyt ilmottaudumme. Ja lisämausteena kisa alkaa aamulla kello viisi, joten alussa voi vähän väsyttää. Mutta se ei kuulemma haitannut.

Kisko triathlon 2015

Minä luulin Supersuunnistajan lainaavan pyörää jostain, mutta hän menikin ja osti Spessun maasturin. Hän kyllä väitti, että oli miettinyt jo jonkin aikaa pyörän ostamista, mutta minusta on hauskaa ajatella, että hän osti pyörän minun takiani. :)

Mökillä 2015

Siedimme toisiamme ihan helposti syyskuun loppuun ja vielä pimeässä, syksyisessä metsässä aamun pikkutunteinakin. Melonta meni ihan surkeasti emmekä olleet muutenkaan mitenkään loistavia, mutta viihdyimme yhdessä emmekä tapelleet. Jatkoimme siis yhteiseloa.

Loppiaisroga 2016

Supersuunnistajalla ei ollut autoa, mutta minulla oli. Marraskuussa kun hän halusi lähteä suunnistamaan Sipooseen Raatojuoksuun, hän kysyi minua mukaan - saadakseen kyydin. Olin käynyt aiemminkin silloin tällöin kuntorasteilla, mutta Supersuunnistajan kanssa suunnistuskärpänen puraisi minua oikein kunnolla. Ennen kuin huomasinkaan, olin pohjanmaalaisen, suomenruotsalaisen suunnistusseuran jäsen ja kesän 2013 Venlojen viestin joukkueessa. Viime vuonna homma lähti ihan lapasesta, kun maksoin suunnistuslisenssin ja kävin häviämässä parit ihan oikeat suunnistuskisat.

Kun minä ilmoitin hankkivani uuden auton keväällä 2013, halusi Ääsääs ostaa siitä puolet. Kai hän kyllästyi kysymään kyytejä. Yhteen muutimme kesällä 2013. Asunnossa on neljä polkupyörää ja pyöräkellarissa on vielä potkupyörä ja pihalla parkissa yksi fillari.

Nuuksiossa 2016

Jos Supersuunnistaja on tehnyt minusta suunnistajan, niin minä olen tehnyt hänestä multisportaajan lisäksi triathlonistin. Hivutin triathlonin herran elämään houkuttelemalla hänet ensin kanssani aamu-uinneille ja maksoin hänelle myös uintikurssin, jotta hän oppisi paremmin vaparia. Nyt hän on käynyt jo kahtena kesänä "tekemässä pidempää treeniä" maastopyörällä muutamissa triathlonkisoissa, joihin minäkin olen osallistunut. Ensi kesänä Supersuunnistaja lähtee Tallinnan täysmatkalle (eikä edes maastopyörällä), koska on jo monta vuotta miettinyt, että täysmatka voisi olla ihan kiva tavoite elämässä. Eikä sen nyt ultrajuoksijalle piäisi olla homma eikä mikään, kun hän kerran osaa jo uidakin.

Winter trail run 2016

Tässäpä meidän tarinamme. Ei olisi meistä tullut meitä ilman multisportia. Ja pakko sanoa, että on ihan älyttömän kivaa, että olen löytänyt rinnalleni ihmisen, jonka kanssa voin tehdä itselleni tärkeitä asioita: urheilla, kilpailla ja elää tavallista arkea. Ja vaikka minusta on todella hauskaa myös kilpailla Supersuunnistajaa vastaan, niin kaikkein kivointa on kisata hänen kanssaan samassa joukkueessa. Eli se treffi-ilmoitukseen kirjailemani unelmani toteutui ihan sanasta sanaan: aina kun multisportaamme yhdessä, vetää Supersuunnistaja minua juoksuosuuksilla narussa.

Sormukset saatiin viimein viime viikolla. Alla sen 2012 Sipoossa käydyn
Raatojuoksun kartta, koska 2012 X-kaadon karttoja ei ole enää tallessa.

Häitä juhlitaan ensi vuoden syyskuussa, ja kukaan ei ole varmaan kamalan yllättynyt, kun kerron, että hääämatkakohteemme on tämä. ;D Vetonarua ei kuitenkaan oteta mukaan. Pitää mennä käsi kädessä, jos tulee tiukka paikka.