It's alive!

Minä siis. On ollut blogi vähän hiljaa. Piti urheilla sunnuntaina raivoisasti ja blogata siitä, mutta tulinkin lauantaina kesken säbäjengin kipeäksi. Oli ihan hassu flunssa: ei nuhaa, ei yskää, ei kurkkukipua - ei edes kuumetta. Minulla oli vain jumalaton lihassätky ja vähän hedaria. Sunnuntai meni sitten aika pitkälti nukkuessa. Yhden leffan katsoin. Enkä jumpannut saati blogannut.

Olo helpottui maanantaina ja olinkin iltapäivällä jo ihan ok. En kuitenkaan mennyt treeneihin. Mutta koska en silikonisaumojen uusimisen takia voinut mennä tiistaina aamulla kotona suihkuun ja jouduin suihkuttelemaan toimistolla, niin poljin siinä sitten samalla vähän toimiston salin spinning-pyörällä. Minä olen muuten tosi kauan nähnyt Spinnerin logossa naaman enkä polkevaa hahmoa. Katsokaa nyt vaikka. Ja ei ihmekään, että jannulla räkä lentää: sen takanahan seisoo Darth Vader!

Kannustava terävänenäinen jannu

Meidän toimiston sali on niin sanotusti penthouse-sali. Näkymät ovat aamusella ihan kivat.Paitsi jos mene salille liian aikaisin. Silloin on pimeää kuin marraskuisessa Suomessa.

Maisemaa pyörän selästä

En ole ehtinyt bloggailla myöskään maanantaina tai tiistaina, koska olen vääntänyt ihan elukkana kahta joulukalenteria. Työmäärä pääsi vähän yllättämään. Eilenkin meni 23 asti ennen kuin pääsin nukkumaan. Olin sitten aamulla vähän väsynyt, kun heräsin salille bodaamaan. On muuten vaarallista mennä salille väsyneenä: voi vaikka laskea vahingossa väärin. :)

Tein aamulla ihan intopinkeänä kyykkyä. Alku menikin mukavasti ja tein kutoset tutulla 70 kg:lla ja kolmoset 75 kg:lla. Olen kyllä vähän siinä rajoilla, että menenkö tarpeeksi alas. Mietinkin, että pitäisikö laskea vähän painoja ja persettä. Mutta palataan siihen joskus toiste ja nyt tähän aamuun. Ykkösiin piti sitten nostaa painoja 80 kg -> 82,5 kg. En tiedä, mikä aivopieru minuun iski, kun lisäsin 7,5 kg:n sijaan tankoon 17,5kg... Tai siis tiedän. Vaihdoin kolmosten jälkeen 2,5 kg:n kiekot ajatuksissani kymppeihin enkä vitosiin niin kuin piti. 20 + 15 +15 + 10 + 10 + 10 + 10 + 1,25 + 1,25 on tosiaan 92,5 kg eikä 82,5 kg... Ei sitten noussut. :) Heitin painot tyylikkäästi taakseni - ja pyllähdin itse perään. Ei mua sattunut, no worries. Ylpeys tosin sai jumalattoman kolauksen. En edes tajunnut laskuvirhettäni heti (eli siis toisia kymppejä vitosten tilalla) vaan koetin sitten kyykätä 80 kg:lla (eli oikeasti 90 kg:lla), koska sehän oli sentään mennyt viimeksikin. Tosi pieni niiaus tuli, mutta sain painot sentään takaisin telineeseen. Ja sitten lastia purkaessani vasta tajusin, paljonko minulla oli painoa tangossa. Kyllä nolotti.

Blogin teemakoira taas

 Minun oli tarkoitus kokeilla vielä pitkästä aikaa rinnallevetoa crossfittaavan työkaverin yllyttämänä, mutta 90 kg otti sen verran koville selän kanssa, että jätinkin väliin. Ensi kerralla sitten. Nyt on enää ongelmana, että koska hitossa mä ehdin ensi kerran salille. Tässä on loppuviikosta kaiken maailman häppeningiä ampumaseuran syyskokouksesta kavereiden hääbileisiin, että ei meinaa jäädä jumpalle aikaa.

Pitäisi vastata taas yhteen hipsunhauskaan blogihaasteeseenkin, mutta teen sen vasta, kun ne joulukalenterit ovat valmiita.