Pitkästä aikaa moi!

Oho, on unohtunut kirjottaa. Vika viikko ennen lomaa onli aika hässäkkää, ja mulla on ollut harvinaisen eläväinen sosiaalinen elämäkin. Ja futistakin on pitänyt katsoa. Saksa hävisi. Nyyh.

Tällä viikolla olen vain pyöräillyt ja venytellyt. Olen ottanut kevyesti, koska huomenna vihdoin koittaa kesän ekat kisat eli Vantaa triathlon. Tänään pitäisi vain ottaa lämpöä ja venytellä hyvin. Ja huomenna on sitten startti klo 13.45, ja minun numeroni on 398. Menen tänään Keravalle kaverin grillijuhliin. Jos tulen sieltä takaisin ennen klo 21, voisin kotimatkalla hakea jo kisainfosta numeroni sun muut. Muuten haen ne sitten huomenna.

En ole ehtinyt tällä viikolla käymään ollenkaan salilla. Tai keskiviikkoaamulla olisin ehtinyt, mutta päätinkin vain venytellä. Ensi viikolla ajattelin sitten panostaa siihen enemmän. Lisäksi minun pitää käydä kahdesti aamu-uimassa, koska en tällä viikolla ollut. Ja olen jo vähän sopinut, että menen torstaina HePon lenkille. Siinähän sitä alkaa jo jumppaa ollakin kerrakseen. HePon lenkkejä voi muuten tiirailla fillarikalenterista. Vinkkinä muillekin hiilikuituhirmuille.

Lisäksi ensi viikolla on vuorossa taas paastoa. Vedän taas smoothie-neste-smoothie-linjalla, joten uskon jaksavani jumpata ihan hyvin. Pidän taas paastopäiväkirjaa. Ensi viikolla jopa taidan ehtiä, kun olen tosiaan lomalla.

Tilasin uudet rullaluistimet viime viikonloppuna. Toimitusaika on kyseisestä saksalaispuljusta kuulemma noin viikon, joten ensi viikolla voisi olla tsäänssit päästä luikkaroimaankin. Viikonloppuna voisi olla aikaa siihen.

Mun luikkarit. Ostin täältä, mistä kuvakin on

Ostoslistalla ovat myös maastolenkkarit ja lukkopolkimet maastopyörään. Ja molempiin pitäisi ehtiä totutella enne Rokuaa. Sinnehän mennään jo 20.-22.7., joten aikaa ei ole paljoa. Onneksi nyt on vapaata ja siten aikaa jumpata.

Niin, olen muuten nyt kesälomalla, jos en jo maininnut.:) FB:ssa en muuten maininnut, niin kuin kaikki muut, koska olen ernu.

Liian terveellistä elämää?

Minua on jo aika pitkään vituttanut mediassa ja jopa "tieteessä" tai ainakin tieteilijöiden puheessa viljelty oksymoroni "syödä liian terveellisesti". Anteeksi vaan, mutta jos syö kulutukseensa nähden liian vähän ja ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita, koska syö liian yksipuolisesti, niin ei syö terveeellisesti, ei edes liian terveellisesti. Silloin syö epäterveellisesti. Minusta liian terveellisesti ei vaan voi syödä. Koska jos karttelee liian montaa ruoka-ainetta niiden epäterveellisten (tai "epäterveellisten") vaikutusten takia, tulee syömisestä taas epäterveellistä, ei liian terveellistä. Haloo, eihän ihminen voi myöskään olla liian terve.

Minusta tämä "liian terveellisesti syöminen" on sukua anoreksian ja bulimian yhteydestä tuttuun taudin glorifiointiin "kilttien kympin tyttöjen" sairautena. No, se "liian terveellisesti syöminen" onkin äärimmäisessä muodossaan ortoreksiaa eli noiden kahden muun "täydellisten ihmisten" sairauden sukua. Kyse on kuitenkin sairaudesta, joten ei se nyt vaan voi olla hienoa, ei edes liian hienoa. Kukkahattutätien on turha kauhistella muotiliehtien kuvia, jos he samalla itse ruokkivat syömishäiriöiden vautsiutta tuollaisilla sanavalinnoilla.

Sen vielä ymmärtäisi, että joku Ilta Lehden terveyspalsta tai muu laatujournalismin huipentuma puhuisi liian hyvästä syömisestä, mutta kun samaan sortuu esimerkiksi Patrik Borg ja muut ihan fiksut asiantuntijat. Toki tuossa Patrikin jutussa todetaan, että liian hyvä syöminen on lopulta puutteellista ja ei-oikeastaan-hyvää-syömistä, mutta minä en vaan voi sietää tuota termiä. En sitten yhtään. Tavallaan ymmärrän niitä, jotka termi "superfoodit" (minusta parempi termi onkin ravinteikas ruoka) saa lähes oksentamaan. Minulle "liian terveellinen syöminen" tekee samoin.

Siitä, kuinka typerää tuo "liian terveellisesti syöminen" onkaan ja siitä miten hyvää kohtuullinen herkuttelu tekee mielelle, voisin kirjoittaa ihan erillisen mouhun. Mutta jätetään se vaikka toiseen kertaan.

Huh, helpottipa. En muista, mistä taas kuulin tai luin tuon laatutermin. Viikonlopun aikana se kuitenkin oli, niin oli pakko päästä purkamaan vitutusta.

Modailua ja treeniä

Koska kaikki viimeaikaiset postaukseni ovat olleet vain tunnisteella treenit, niin päätin jakaa sen lajeittain. Eli nyt on listattuna erikseen, kun hölötän salista, pyöräilystä, uinnista, juoksusta jne. Koetin merkata postaukset niin, että jos olen kirjoitellut aiheesta vähän enemmän kuin vain "tiistaina kävin lenkillä", niin silloin olen tägännyt postauksen.

Sitten voisin tägäillä tätäkin postausta ja kertoa, mitä olen tehnyt tällä viikolla. Olin tiistaina Sodankylästä palatessani pahasti univajeinen, mutta jotenkin onnistuin raahaamaan persaukseni keskiviikkona aamusalille. Olen ruvennut tekemään saliohjelmaani kiertoharjoitteluna. En viitsi varata 5-6 paikkaa kerralla, joten teen toistot 2-3 liikkeen pattereissa. Se sujuu ihan kivasti, kun aamulla salilla ei ole mikään ryysis. Keskiviikkona patterit eli vuorotellen tehtävät liikkeet olivat seuraavanlaiset:

• kyykky (3x15x30 kg) ja kulmasoutu (2x25x7 kg)
• 1 jalan prässi (2x15x53 kg), vinopena käsipainoilla (2x25x7 kg), torture twist (3x30s)
• ylätalja (2x25x30 kg), etuheilautus kahvakuulalla (2x30), selät (2x20)

25 toistoa virpoessa pitää olla tosi pienet painot, ettei ala hapottaa. Alussa virvontapainojen valitseminen oli tosi vaikeaa, kun oli taas tottunut tekemään lyhyitä sarjoja.

Tänään salilla oli niin tyhjää, että tein koko höskän samassa patterissa. En jaksanut virpoa 25 toistoa, niin tein 3x15 ja loppuun vielä kympit isommilla painoilla. Ja lämmittelyksi ketkuttelin 30 min crossarilla. Liikkeet olivat:

• kyykky 3x15x35 kg + 10x50 kg
• kulmasoutu 15x8 kg, 2x15x9 kg, 10x12 kg
• pystypunnerrus 3x15x7 kg, 10x9 kg
• torture twist 3x30s, 1x45s
• ylätalja 3x15x30 kg, 10x50 kg

Aluksi olin ihan innoissani, kun sain olla salilla yksin. Sitten sinne tuli kaksi äijää, jotka saattoivat olla jostain Balkanilta (ei sillä sinänsä ole väliä, mutta saattaapi tuo seikka selittää käytöstä). Toinen (nuorempi, hoikempi ja komeampi) näytti treenaavan kohtalaisen systemaattisesti (tosin hyvin vähän aikaa), mutta toinen (lyhyt, vanha ja ällö) kokeili muutamaa laitetta ja lähinnä keskittyi tuijottamaan minua. Siis hän ei vilkuillut mitenkään vaivihkaa vaan TUIJOTTI aina kun ei tehnyt jotain eli lähes koko ajan. Ja minä en edes yleensä huomaa, jos joku minua katselee, mutta tuo käytös oli niin häiritsevää, että ei sitä voinut olla huomaamatta. Harmi, kun en ymmärtänyt albaniaa tai mitä lie herrat puhuivatkaan. Ei voinut olla ajattelematta, että mahdettiinkohan siinä keskustelussa kommentoida minun ulkoisia avujani. YÄKS!

Torstaina ja perjantaina kävin fillaroimassa, koska ehdin Sodankylän keikan aikana tipahtaa kilometrikisassa joukkueemme kahdeksanneksi. Nyt ole taas viides, mutta tiedän, että osa muista on polkenut jussina minua enemmän. Olisin minäkin tänään mennyt polkemaan, mutta alkoi sataa ennen kuin minä ehdin täysin toipua eilisestä. Ja ihan niin paljoa ei kiinnostanut, että olisin sateeseen lähtenyt. Maantiefillarissa kun ei ole edes lokasuojia. Huomenna pitäisi sataa vähemmän, niin koetan kyetä lenkille. Lenkit olivat 32,5km ja 47,5 km ja keskinopeudet 23,8 km/h ja 23,7 km/h.

Espanja voitti. Nyt voi mennä nukkumaan. Vähän keljuttaa, kun tuli juhlimisen takia missattua Saksan voitto. Koska Saksahan on paras. Onneksi se pelaa vielä välierät ja finaalin. Ja voittaa ne.

Lenkillä Pappilanniemessä

Olen jopa onnistunut lenkkeilemään täällä Sodankylässä. Tähän mennessä olen käynyt lenkillä kolmesti, ja kohta menen vielä kerran. Meinasin lusmuta, mutta onneksi eräs sattumalta tapaamani vanha koristuttu brassaili lounaalla olleensa lenkillä, niin minullekin tuli sisäinen pakko mennä edes pienelle lenkille.

Opastaulu

Lenkkeilijä sillalla

Lenkkimaisemat ovat täällä ihan kivat. Olen juossut joka kerta Pappilanniemen kuntopolkua ympäri. Se ei ole kovin pitkä (olikohan 1,3 km tms), mutta kyllähän sitä matkaa kertyy, kun sitä porhaltaa ympäri useamman kerran.

Joki

Silta / pitkospuusysteemi

 Ekalla kerralla juoksin sen ympäri kolmesti ja tokalla kahdesti siten, että toka kiekka oli vauhtileikittelyä. Välillä pitää tehdä intervallitreenejä, että saa maitohapot liikkeelle. Viime kerta oli kaikkein lystikkäin, koska silloin ensinnäkin vaihdoin katsontakantaa elämään ja kiersin kuntopolkua eri suuntaan. Sen lisäksi kuntopolkua kiersi myös toinen nainen, ja otin tavoitteekseni olla aina pidemmällä, kun tulemme toisiamme vastaan ja että minun pitää juosta lenkkiä ympäri kauemmin kuin hän. Voitin.

Hassuja aitatolppasetiä

Toinen opastaulu

Xtremee

Kuten jo aikaisemmin mainitsinkin, on firmastamme lähdössä Rokua Geopark Challengeen edustusjoukkue, johon itsekin kuulun. Sen sivutuotteena minulla on toinenkin blogi., johon jumppailustani alan länkyttää eli tiimimme blogi. Osittain jutut voivat olla varmaan vähän päällekkäisiä, mutta koetan vähän edes ottaa aiheisiin eri katsontakannan, jos samasta asiasta päädyn kirjoittelemaan.

Ja tuonne xtremeen kirjoittelevat myös Sami ja Tommi. Toivottavasti ainakin.

Veri guud

Terkkuja Sodankylästä! Olen täällä lämmittelykesälomalla leffafestarien talkoolaisena. Tulin tänne tänään ja palaan kotiin ensi viikon tiistaina. Otin lenkkarit mukaan, joten ihan löböilyksi ei pitäisi viikon mennä.

Olin viikko sitten maanantaina mittauttamassa veren kuvani. Verimikroskopia on joku ihan oikea tieteen laji. Ainakin nämä minutkin mitanneet tyypit ovat saaneet hommaan ihan TEKES-rahoitusta. Siinä siis otetaan sormen päästä muutama pisara näytteitä lasilevylle, annetaan pisaroiden kuivahtaa, ja sitten tiirataan niitä mikroskoopilla. Enemmän verimikroskopiasta voi lukea osoitteesta vapaa.info.

Mun verta

Minun vereni on 84,3% puhdasta. Tuossa analyysissa on listattu 12 epätasapainotilaa: raskasmetallit, kilpirauhasen liikatoiminta, magnesiumpuutos, imusuoniston kuormitus, sukupuolielinten epätasapaino, lisämunuaisten stressi, kalsiumpuutos, suoliston toksisuus, vatsanalueen elinten kuormitus, maksan kuormitustila, alkava rappeutumistila ja systemaattinen hajoamistila. Minulla oli noista magnesiumin puutosta ja imusuoniston kuormitusta. Webbisivuilta löytyvä pikaverianalyysin tulkintaraportti kertoo niistä näin:

Magnesiumpuutos (Magnesium Deficiency) [Veriarvot: S-Kol, fS-Kol-HDL, fS-Kol-LDL ja S-Mg]
Näkyy yhtenä tai useana koholla olevina tai poispyyhittyinä vaaleampina alueina tai rakkuloina veripisaran keskivaiheilla. Katsotaan kuvaavan verenkierron epätasapainotiloja, matalaa tai korkeaa verenpainetta, korkeaa kolesterolia tai lihaskramppeja johtuen magnesiumsuolojen puutteesta. Magnesiumia saa merisuolasta, savesta, raakakaakaosta, soijasta, täysjyväviljoista, pähkinöistä, vihreistä vihanneksista, omenasta, viikunoista, persikoista ja aprikooseista. Magnesiumia hävittää alkoholin käyttö sekä sellaisen maidon juonti, johon on lisätty D-vitamiinia. Magnesiumia voit tankata esim. teelusikallisella merisuolaa ja savea liuotettuna litraan vettä kerran päivässä. Jos teelusikallinen tuntuu olevan liikaa, voit aloittaa neljäsosa teelusikallisella ja edetä pikku hiljaa. Pöytäsuola NaCl kannattaa jättää pois, koska siinä on vain kahta alkuainetta. Seltin- ja Pan-suolat eivät myöskään auta, koska ne sisältävät vain 5 mineraalia.

Lymfaattisen järjestelmän ja/tai hartioiden, niskan, kurkun tai pohkeiden ongelmat (Lymphatic, Bone and/or Shoulder, Neck, Throat, Calves or Forearms Challenge) [Veriarvot: L-Lymf ja B-Lymf]
Proteiinimassakuvioita näkyy lähellä veripisaran ulkoreunaa systemaattisesti tai paikallisesti. Liittyy lymfaattisen järjestelmän eli imusuoniston ongelmiin, turvonneisiin tai arkoihin imurauhasiin, liikunnan puutteeseen tai liian kovaan liikuntaan; kipeään kurkkuun tai niskaan; kipuun pohkeissa tai käsivarsissa. Voit esim. harrastaa venyttelyä ja voimistelua, tanssia, käydä lymfahieronnassa tai hyppiä kevyesti trampoliinilla. Laulaminen avaa kurkun ja rintalastan aluetta. Niska- ja kurkkukipuihin voidaan vaikuttaa mustikoita ja mustaviinimarjoja syömällä.

Eli minun pitäisi juoda suola-savivettä ja kiskoa vihanneksia. Tai tehdä sitä enemmän, koska kyllä minä noin jo teenkin. Lymfaattisen järjestelmäni ongelmat eivät varmaan johdu liikunnan puutteesta. Tämä festariviikko saattaa tehdä siis ihan hyvää, kun tulee varmaan väkisinkin otettua kevyemmin. Tosin täällä mulla ei ole lehtivihreää ja savea mukana. Eikä edes merisuolaa. Mutta syön just pähkinöitä ja viinirypäleitä.

Vetisen viikon loppu

Koska keskiviikkona ei tullut uitua vaan puntattua, niin kostoksi uin torstaina kahdesti: aamulla hallissa ja illalla Kuusijärvessä. Perjantaina en ollut uimassa. Olin spinningissä. Lauantaina kävin aamusella treenaamassa rullaluistelua ja sen päälle vedin pikaisen salitreenin.

Uin muuten stadilaisten juomavedessä!

Olen rullaluistellut viimeksi muistaakseni vuonna 1999. Sain silloin siskolta sen exän rullaluistimet vaihtokaupassa fillaria vastaan (kannattaa muuten turvakaivertaa fillari: se vaihtovaluutta on palautunut vorostelun jäljiltä jo kahdesti). Ne luikkarit olivat minulle vähän isot, joten luistelu jäi, kun luikkareista tuli rakkoja, ja en jaksanut ostaa uusia.

Nyt sain taas käsiini ilmaiset luikkarit, kun kaverini Iiro ei saanut omiaan kaupaksi kirpparilla. Harmittavasti nuokin ovat minulle isot. Kokeilin jopa tukipohjallisten kanssa, mutta silti ne hölskyivät. Katselin tänään jo netistä uusia. Mietin, että menenkö ihan kauppaan vai ostanko käytetyt. Tekisi mieli vähän kyllä säästää, kun on tullut törsättyä jumpparoinaan niin hitosti.

Miksi minulla on sitten niin hurja tarve opetella taas rullaluistelemaan? No siksi, kun menen edustamaan firmaamme Rokua Geopark Challengeen, ja siellä pitää luistella. Ja kun olen matkassa kahden 190-senttisen nylkyn kanssa, niin olisi suotavaa, että tekniikka on edes kunnossa. Mutta noilla jättiluikkareilla ja useammalla sukalla mennään ennen kuin saan uudet luikkarit hyppysiini.

Positiivista luistelussa oli se, että pysyin pystyssä. Ja toivon, että vauhdin puute johtui lähinnä siitä, että luikkarit hölskyivät jaloissa. Sinänsä homma ei eroa kamalasti luisteluhiihdosta, joten se palasi selkäytimestä muistiin varsin vähällä treenillä. Tosin minä vetelin vasta Vermon parkkipaikkaa ympäri. Mäkeen en uskaltautunut, kun luistimien jarrupala oli aika finaalissa. Huomasin myös, etten osaa sirklata. Mutta sitä ei varmaan tarvitsekaan osata. :)

Pitäis ostaa pinkki uimalakki. Punainen on huono eikä sovi pukuun.

Lauantaina iltapäivällä siirryin mökille viemään kissaa hoitoon, ja käytin samalla sijainnin Päijänteen rannalla hyväkseni ja kävin uimassa. Päijänne oli vielä melkoisen vilpakka, joten märkäpuku tuli tarpeeseen. Lauantaina uin futispelien välissä 800m (kaksi kertaa naapurin venepoijulle ja takaisin) ja sunnuntaina noin 1 kilometrin. Sunnuntaina veden lämpötila haittasi jostain syystä enemmän: meinasi välillä henki salpautua ja vauhti hyytyi tokalla kiekalla poijulle aika pahasti. Siksi kolmas keikka oli vain puolimatkaan. Mutta tästäkin voidaan repiä jotain hyvää: Vantaan triathlonin 500m pitäisi mennä heittämällä - varsinkin kun Kuusijärvi on suorastaan lämmin verrattuna Päijänteeseen. Ja muutenkin alan tottua avoveteen ja pystyn suunnistamisen lisäksi keskittymään myös uinnin tekniikkaan. Eli elokuun olympiamatkan 1,5 kilsaakaan ei tunnu enää mahdottomalta. Huomenna olisi vielä avovesiuintikoulu, ja sitten uiminen saa riittää vähäksi aikaa.

Isi otti musta vähän kuvia vedessä. Yksi niistä päätyi oikein profiiliinkin. Ja pari muuta yhtään hyvää sitten kuvitukseksi tähän.