Jouluaaton perinnepyöräily

Lähdimme nyt jo toisena jouluna peräkkäin pyörälenkille jäädyttämään kinkkumme ja kankkumme ennen joulusaunaa. Kyseessä on siis jo selvä jouluperinne. Kun viime jouluna saimme pyöräillä lumettomassa mutta aurinkoisessa kelissä, ja minä pannuttelin liukkailla ilman nastoja, oli tänä vuonna tarjolla oikea Winter Wonderland. Ja pystyssäkin pystyyttiin, vaikka nastarenkaiden vaihtaminen odottaa yhä inspiraatiota.

Haukilahden rannassa

Koska keli oli 9 astetta pakkasella, jäi lenkki vain puolitoistatuntiseksi. Siinäkin ajassa ehti kyllä syväjäädyttää niin varpaat kuin persläskitkin, vaikka yritinkin pukea paljon päälle. Supersuunnistajalla oli ihan liian vähän vaatteita, eikä hänelle tullut kunnolla edes hiki - kylmä senkin edestä.

Pakollinen fillariselfie

Noudatimme uskollisesti perinteitä ja suuntasimme tälläkin kertaa Rantaraitille. Liikkeellä oli paljon muutakin porukkaa: oli juoksijaa, sauvakävelijää, koiranulkoiluttajaa ja pulkkailijaa. Mutta me olimme ainoat näkemäni fillaristit. Keli oli todella kaunis, niin ei ihmekään, että epoolaiset lähtivät ulos.

Kauniita maisemia

Olin juuri reilun viikon "huoltotauolla", kun otin polveeni taas Synvisc-piikin ja käytin pakollisen liikuntatauon hyödyksi vahvistuttamalla myös kulmieni kestopigmentoinnin. Pidemmän tauon kyllä huomaa, koska en ole nyt varsinaisesti iskussa. Vaikka poljimme vain sen puolisentoista tuntia, alkoivat reiteni olla lopussa ihan väsyneet. Toivon, että irtolumella oli myös vaikutusta lenkin rankkuuteen, eikä kuntoni ole ihan totaalisen rapistunut.

Supersuunnistaja pyörittää kylmissään käsiään :D

Olisi ihan positiivista, jos kunto löytyisi taas jostain, tai edes juoksujalka alkaisi keventyä. Toinenkin perinne on nimittäin voimissaan, ja joukkue nimeltä Risto Räppääjä ja Pullistelija lähtee ottamaan muista mittaa Loppiaisrogaan. Sinne mennään jalan, ettei vaan varpaat jäädy.

Suomenojan lintualtaalla