Pyöräsuunnistus eroaa tossusuunnistuksesta ja multisportista kartan verran. Karttaan on merkattu, miten ajettavia polut ovat. Ruskeat tiet ovat oikeita autoteitä, jatkuva viiva metsäautotietä tai vastaavaa yhtä poljettavaa, ja mitä kapeammaksi ja lyhytviivaisemmaksi katkoviiva muuttuu, sen haastavampaa ajettavaa polku on.
 |
| Pyöräsuunnistuskartta |
Reittejä oli tarjolla kaksi: 14 ja 8 km. Kun mietin ääneen, kummallekohan kannattaisi aloittelijana lähteä, totesivat myyntitiskin tädit kuorossa, että ota lyhyempi. Selvä. Emitin rekisteröinnin jälkeen sain vielä vähän vinkkejä yhdeltä Sibo Vargarnan naiselta. Ja ei kun matkaan!
Minä päätin jättää suosiolla pienimmät katkoviivat muille, ja valitsin aina leveämpää baanaa. Silti polkeminen oli ihan tarpeeksi haastavaa, koska reitillä oli reippaasti korkeuseroja. Pari kertaa oli myös sen verran soista tai muuten märkää, että nössön piti jalkautua. Lisäksi pummasin aika paljon, koska varsinkin takaviistoon haarautuvia polkuja oli hankala havaita. Tuli tehtyä myös pari epäedullista reittivalintaa. Ja, joo, kaaduin myös pariin ootteeseen, kun vauhdin loppuessa irroitin ekana väärän puolen jalan. Eli kaikkea mahdollista kävi. :D
Meitä oli lyhyellä reitillä vain neljä suunnistajaa, joille otettiin aikaa. Ei varmaan ollut kauhea ylläri, että minä olin hitain. Mutta viimeisellä rastivälillä olen ollut tosi nopea. Se olikin leveää tietä, jolla sai posottaa niin kovaa kuin reisistä lähti. Maalissa taisin tavata itse ratamestarin, joka kyseli, oliko kivaa ja oliko hyvä reitti. Vastaukset olivat joo ja joo. Lyhyt rata oli juuri sopiva minulle: kun tunkkaaminen alkoi kyllästyttää, olikin enää yksi rasti hakematta.
 |
| Ketjuton pyörä. Tässä näkyy myös suunnistuksessa käytetty karttateline. Tänään minulla oli mukana vanha suunnistuskartta ja Espoon kevyen liikenteen kartta. |
Pyöräsuunnistus on myös hyvää treeniä multisport-kisoja varten. Jos aikatauluihin sopii, niin saatanpa mennä uudelleenkin. Mutta ensin pitää saada pyörä huollosta. Olin tänään polkemassa Keskuspuistossa ja pyörästä katkesi tiukassa kallionousussa ketjut. Supersuunnistaja joutui ajelemaan Latokaskeen hakemaan minua ja pyörää. Paluumatkalla ajoimme Kivenlahden pyörähuollon ohi, joten tipautimme pyöräpoloisen heti huollettavaksi. Siitä vinkuivat jo torstaina jarrutkin, joten olin muutenkin viemässä pyörää huoltoon ensi viikolla.
Tässä vielä kertauksena kaikki tämän vuoden lajikokeilut:
- Tammikuu: CXworks
- Helmikuu: CrossFit
- Maaliskuu: Luistelu hokkareilla
- Huhtikuu: ratsastus
- Toukokuu: MOBO
- Kesäkuu: Yksipyöräily
- Heinäkuu: SUP
- Elokuu: pyöräsuunnistus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti