Koeajolla

Maanantaina korkkasin uudet kiekkoni. Ajoin autolla Bembölen kahvituvalle, etten joutuisi käkkimään valoissa vaan saisin testailtua ihan oikeaa keskivauhtiani. Tosin käkin kuitenkin Siikarannan lähellä, kun korjasin aerobarieni käsinojia lähemmäs tankoa ja siirsin satulaa eteen päin. Olin ilmeisesti ollut ihan reikä päässä, kun siirsin asetuksia viime maantiepyöräilyn jälkeen takaisin aika-ajoasentoon, koska ne olivat kaikki pielessä. Reilu kymppi tuli kituuteltua, mutta loppumatka menikin sitten tosi kivasti. Asento taitaa alkaa löytyä. Harkitsen silti meneväni bike fittingiin.

Keskinopeus ei muuttunut mihinkään, mutta päivä ei ollut kyllä mikään paras ainakaan jalkojen kannalta. Ei oikeen lähtenyt. Toivottavasti lauantaina lähtee (ja kiekoista on oikeasti hyötyä).

Yllättävän vähän ruma se on. Tulisiko pinkeillä tankonauhoilla nätimpi?

Eilen kävin aamulla polkujuoksemassa taas Vuorikiipeilijä M:n kanssa. Tavoitteeni on oppia polkujuoksemaan ainakin 8 min / km -vauhtia. Eilen mentiin 8:16 min / km -vauhtia, kun viikkoa aiemmin hidastelimme vielä 8:37 min / km -vauhdilla. Kyllä tää tästä. Joku päivä pitää käydä juoksemassa yksin ilman puhumista, niin voi keskittyä pelkkään steppailuun ja olla tosi nopee.

Eilisen illankin vietin metsässä, kun menin suunnistamaan Akrobaatti H:n kanssa. H ei ollut suunnistanut sitten kouluaikojen, joten homma oli leppoisaa tallustelua ja enemmänkin teknistä suunnistustreeniä kuin juoksutapahtuma. Kerran tuli pummi, kun H vaikutti hyvin itsevarmalta enkä väittänyt vastaan ja käskenyt meitä enemmän vasemmalle. Mutta kai sekin kasvattaa . (myös opea...) Suunnistus oli kuulemma kivaa, ja sovimme, että menemme toistekin. Kyllä siitä neidistä vielä ihan hyvä metsäpeto tehdään.

Jos haluatte hyvät naurut, lukekaa tämä Juoksufoorumin ketju. Minä ainakin käkätin ääneen.