Alussa juoksin aina samaa reittiä iltapäivällä takaisin kotiinkin, mutta matkan kasvaessa aloin oikoa kotimatkalla. Ja nyt vikalla kerralla poljin kotiin kaupunkipyörällä, koska hankin aamulla jalkaani rakon.
Vaikka haaste loppuikin nyt virallisesti tähän, en aio toki lopettaa työmatkajuoksuja. En vaan enää viitsi lisätä kilometreja. Nytkin on välillä ollut töissä vähän tööt-olo, kun aamulla on tullut vedettyä (ainakin mulle) tosi pitkä lenkki. Sellainen vähän vajaa kymppi voisi olla sopivampi setti jatkossa.
Täällä Etelä-Espoossa on todella nättejä juoksumaastoja. Yksi suurimmista suosikeistani on tietysti Rantaraitti. Mutta myös Mankkaan ja Pohjois-Tapiolan metsissä on todella mukavaa juosta. Olen koettanut valita reittini siten, että olen saanut juosta mahdollisimman paljon kasvien keskellä ja olen vältellyt autoteitä. Lisäksi tykkään silloista, ja olen keräillyt niitä muunmuassa Helsingin puolella olevilla saarilla. Esimerkiksi Lauttasaaresta pääsee tosi kivoja siltoja pitkin Kaskisaaren kautta Lehtisaareen. Ja Laajalahdessa möllöttää saari nimeltä Tarvo, jolle pääsee todella kivoja siltoja pitkin.
Oli myös todella kivaa juosta ympäri vuoden. Yksi ihanimmista muistoista on kevättalven aamu, kun juoksuni osui sopivasti auringonnousun aikaan. Silloin oli sellainen olo, että sielu lepää, vaikka jolkotinkin menemään pitkin Länsiväylän reunaa.
Mutta tällä viikolla en kyllä juokse töihin. Pitää säästellä jalkoja sinne Vaaroille...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti