Kun olimme viimeksi Ratareidessä vuonna 2014, oli sää ihan kaamea. Sellainen perinteinen juhannussää. Kaikki varmaan muistavat, 2014 juhannuksena oli kylmempää kuin edellisenä jouluna. Sekä minulta että Supersuunnistajalta jäi silloin ratareiden arvonimi (100 kierrosta 2,7 km radalla) saavuttamatta. Supersuunnistaja polki silloin vielä maasturilla, joten hän etenikin aika hitaanlaisesti. Minä olin vain kermaperse, jolla alkoi palella varpaita. Mutta nyt oli luvassa ihanaa poutasäätä, ja meillä molemmilla oli alla uusi Ridley Helium. Lähdimme siis hakemaan 100 kierrosta ja himoittua ratareiden titteliä.
 |
| Lähdön hetki (kuva: Timo Kanaoja) |
Parkkeerasimme automme hyvälle paikalle katsomon taakse. Pystytimme sen viereen retkipöydän, jolle kasasimme herkkuja suolakurkuista karkkiin ja urheilugeeleistä sipseihin. Meillä oli mukana myös retkituolit, joten varikkopisteemme oli oikein mainio taukopaikka.
Toisin kuin viimeksi, olimme tällä kertaa ihan alusta asti mukana ja pääsimme starttaamaan muiden kanssa yhteislähdössä klo 12. Ajoimme esimmäiset 10 kierrosta ydessä, mutta sen jälkeen minä ajelin lyhyempiä pätkiä, koska selkääni alkoi kolottaa. Kävin sen takia tämän tästä varikolla virittelemässä satulan ja ohjaustangon säätöjä. Minulla oli mukana kolme eri satulaa, ja ajoin loppujen lopuksi niillä kaikilla.
 |
| Minä mutkassa (kuva: Timo Kanaoja) |
Kun sain säädöt kivoiksi, palasin taas samaan rytmiin Supersuunnistajan kanssa. Tässä vaiheessa olin häntä noin kuusi kierrosta jäljessä. Sain kuitenkin poljettua hänet kiinni, kun Ääsääs lähti 70 kierroksen (eli 189 km) jälkeen lenkille. Hän kävi fiilistelemässä puolimaratonin verran, miltä tuntuu lähteä täysmatkan triathlonilla juoksuosuudelle. Eipähän tule sitten elokuussa yllätyksenä. Minä ehdin Supersuunnistajan lenkin aikaa polkea 80 kierrosta täyteen. Ääsääs oli juoksemassa yli kaksi tuntia, mutta minä en ehtinyt polkea kuin 16 kierrosta, koska pidin hänen lähdettyään pitkän tankkaus- ja tuunaustauon. Vaihdoin vaatteeni sekä viimeisen kerran satulaa omasta pyörästäni. Olen meidän perheen mekaanikko, joten nostin myös Supersuunnistajan fillarista ohjaustankoa, koska hänkin joutui vähän kurkottelemaan jarrukahvoille.
Oli muuten aika hieno tunne lähteä pyöräilemään uudelleen, kun oli vaihtanut sekä pyöräilyhousut että satulan. Lisäksi olin rasvannut kankkuni, joten se oli kuin uusi! Kyllä kelpasi istuskella taas monta kymmentä kierrosta. Lisäksi vika satulani oli geelipehmustettu, äässiä ja toosaa hellsti kohteleva Sellen ihmesatula. Ihan eri tunnelma kuin perineisellä kovalla maantiesatulalla. :)
 |
| Juhannuksen paras ohjelma! (kuva: Timo Kanaoja) |
Kun Supersuunnistaja tuli lenkiltä, grillasimme päivällistä Ratareisi-grillissä. Ääsääs ei ollut ottanut tarpeeksi nestettä lenkille mukaan ja oli sipannut pahasti auringon porottaessa. Hän oli kovin hiljaista ruokaseuraa, ja päättikin mennä ruoan jälkeen nukkumaan itsensä uuteen nousuun. Alun perin meidän oli ollut tarkoitus viritellä hyttysverkko jollekin nurmikkoalueelle, mutta Supersuunnistaja oli niin väsynyt, että päätti mennä nukkumaan autoon. Tyhjensimme takakontin ja laskimme takapaenkit alas. Konttiin mahtuu nyt todistetusti kaksi maantiepyörää tai yksi ihminen nukkumaan. :)
Minä halusin ehdottomasti polkea yöllä, joten nappasin jälkiruoaksi salaista asettani eli saksalaista kofeiinisuklaata ja suuntasin takaisin radalle.Sekä auringonlasku että auringonnousu olivat aivan huikeita. Lisäksi aamuyöllä kentälle nousi mielettömän kaunis usva. Yö pysyi sen verran lämpimänä, että lyhyillä housuilla tarkeni ihan hyvin pyöräillä koko ajan. Pitkähihaisen paidan olin pukenut päälleni jo illalliselle, ja poljinkin sitten se ylläni.
 |
| Meillä oli tiimiasut! (kuva: Timo Kanaoja) |
Koska sää oli mainio, ja kierroksia plopsahteli kuin itsekseen, olin jossain vaiheessa päivällä vaihtanut tavoitteeni 100 kierroksesta 300 kilometriin. Sen saisi täyteen 112. kierroksen alkupuolella. Sain 100 kierrosta kasaan joskus vähän ennen kahta. Itse asiassa tulos lipsahti 101 kierrokseen ennen taukoa, koska laskin väärin. En siis tiedä ihan tarkkaa aikaa, koska olen 100 kierrosta saavuttanut, mutta aktiivista ajoaikaa oli siinä vaiheessa kulunut ehkä 10 h ja minuutti tai pari päälle. Eli rauhallisesti mentiin.
Satkun jälkeen pidin vielä yhden luovan tauon ja kävin sen jälkeen polkaisemassa matkamittariini kolmosella alkavan luvun. Minulla oli Garminissa smart recording päällä, jotta akku kestäisi.Siksi se taisi välillä vähän oikoa tiukimmissa mutkissa. Tästä syystä minun piti lähteä vielä 113. kierrokselle, jotta kilometriluku napsahti kolmensadan puolelle. Tämä tapahtui joskus kello kolmen jälkeen.
 |
| Tässä menee juna, jonka peesissä minäkin poljin viimeiset kierrokseni (kuva: Timo Kanaoja) |
Kun palasin autolle, ja rupesin kaivelemaan saunakamoja esille, Supersuunnistaja heräsi torkuiltaan. Koska hänen olonsa oli kohentunut, päätti hän vuorostaan lähteä polkemaan 100 kierrosta kasaan. Minä suunnistin suihkuun (koska sauna oli mennyt yöllä pois päältä) ja menin vuorostani nukkumaan auton takakonttiin joskus neljän maissa. Nukuin katkonaisesti puoli yhdeksään, jolloin Supersuunnistaja oli saanut 300 km kasaan ja lopetteli urakkaansa. Hänen painellessa suihkuun, minä keräilin aamiaiskamat kasaan.
Meillä molemmilla oli sen verran hellät kankut, ettei kumpaakaan huvittanut enää polkea lisää. Päätimme, ettemme jaksa jäädä odottelemaan Ratareiden loppumista klo 12, vaan lähdimme kotiin halailemaan kissoja. Pysyimme hereillä kotimatkan, mutta jouduimme pysähtymään Forssassa kahville ja vaihtamaan muutenkin kuskia pariin otteeseen. Kotiin kuitenkin päästiin, ja kissa kainalossa oli kiva ottaa parin tunnin päikkärit.
 |
| Tässä kuvassa on hyvin vangittuna aamuyön maaginen tunnelma (kuva: Timo Kanaoja) |
Maanantaina näytin töissä siltä, että olisin vetänyt parin päivän rännit. Mutta oikeasti olin vain ihan hemmetin väsynyt. Mutta kyllä silti kannatti! Ratareisi on niin kreisi tapahtuma, että se kannattaa ehdottomasti kokea ainakin kerran elämässään. Kannattaa kuitenkin valita sellainen kiva ja aurinkoinen juhannus. :P
Ps. Kaikki Timo Kanaojan kuvat löytyvät täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti