Kevyen viikon koitokset

Alkaisi olla meikäläisen kevyt viikko taputeltu. Se tuli kyllä tarpeeseen, koska olo on ollut aika väsynyt. Tosin toissaviikollakin tuli vähän kevyempää menoa, kun olin pari päivää kipeänä. Mutta silti mua väsytti.

Maanantai ja tiistai menivät perinteisesti säbätreenien ja aamu-uinnin parissa. Maanantaisin ehtisi kyllä muutakin eikä säbätreenit ole mikään kova ponnistus, mutta yleensä olen maanantaisin vielä ekstralaiska, enkä ainakaan jaksa tehdä mitään. Meidän joukkueella oli eilen divariturnaus (jossa minä en pelannut), niin voi olla, että maanantain treenit ovat tylsät veskalle. Voisikin kysyä valmentajalta, kannattaisiko minun jäädä pois ja tehdä jotain muuta huomenna. Maanantaille sopii aivoton urheilu kuten lenkkeily. Pitäisiköhän mennä hiihtämään?

Mutta takaisin viime viikkoon. Keskiviikkona olin aamusalilla ja tein sen vähän epänormaalisti. Yksi työkaverini M harrastaa crossfitiä, ja juttelen hänen kanssaan usein kyykkäämisestä ja muusta tärkeästä. Hän juttelee paljon rinnallevedosta ja tempauksesta,, ja minunkin on alkanut tehdä mieli kokeilla pitkästä aikaa rinnallevetoa. Tein sitä aika paljon silloin, kun pelasin korista tosissani, koska se on hyvä räjähtävän voiman treeni. Eli rinnalleveto on ihan tuttu liike. Se palaa siis mieleen aika nopeasti pitkänkin tauon jälkeen. Tein sitten keskiviikkoaamuna rinnallevetoa.

Ensin muistelin tekniikkaa pelkällä tangolla, ja hinkkasin sillä 10 toistoa. Sitten lisäsin kympit tankoon ja tein 40 kg:lla 6 toistoa. Koska olen puhunut M:n kanssa aika paljon maksimeista, teki mieli koklata ykkösiäkin. Lisäsin tankoon 2,5 kg molempiin päihin ja tein 4 toistoa. Sitten kokeilin 50 kiloa - eikä enää mennyt. Nyt en sentään laskenut väärin tai kellahtanut selälleni. :) Koska luovuttaminen ei ole tapana, vähensin painoja 47,5 kg:aan, mutta taisi usko loppua, koska en saanut sitäkään rinnalle. Päättelin, että homma oli vain päästä kiinni, koska taas 45 kg:lla toistoja tehdessäni eka rinnalleveto humpsahti rinnalle oikein suurella kaarella. Tein 45 kg:lla sitten vielä 3 toistoa ja 40 kg:lla kuusi.

Toinen salin anomalia oli, että kokeilin ennen takakyykkyä etukyykkyä. En tykkää siitä edelleenkään, mutta tulipahan kokeiltua sekin.

Tästä luolasta ei löytynyt kätköä. Eikä edes nukkuvaa karhua.

Torstaina en tehnyt mitään, mutta perjantain vapaapäivä tuli vietettyä Nuuksiossa. Jalat olivat vähän jumissa keskiviikon puntista, joten en porhaltanut lumessa kuin vuorikauris. Etsimme taas kolmea lodjua,joista yksi oli sama kuin viimeksi löytämättä jäänyt, mutta löysimme vain yhden. Eikä se ollut edes se, jota oli etsitty ennenkin! Täten julistan, että en enää ikinä etsi Telkkä-lodjua! Siinä on ihan tunkki vihje. Koetimme penkoa myös yhtä geokätköä, mutta lumi esti löytämästä purkkia, vaikka luola olikin varmasti oikea.

Mutta lodju löytyi parin sadan metrin päästä.

Eilen olin aamulla spinnaamassa ja illalla katsomassa roller derbyä. Näin siellä myös yhden tunnetun muotibloggarin, mutta en tällä kertaa uskaltanut moikata, vaikka nörttimessuilla niin uskalsinkin tehdä. :) Ja oli pelikin käynnissä, niin ei sopinut häiritä. Pelit olivat vähän tylsiä, koska tasoero oli huima. Olen käynyt kerran aikaisemmin katsomassa Suomi-Ruotsi-maaottelua, ja silloin Suomi sai turpaan oikein kunnolla. Olisi kivaa nähdä joskus tiukka derbymatsi. Sinänsä laji on mielestäni tosi hauska, vaikka en ihan kaikkia sääntöjä ja taktiikoita vielä osaakaan. Minulta esimerkiksi pakenee täysin, miksi alivoimalla pelaavat blockerit eivät luistele vastapuolen yammeria karkuun, vaan jäävät paikalleen odottamaan häntä. Enemmän pisteitähän se yammer ehtii kerätä, jos sen tarvitsee luistella vähemmän. Ok, blokkailu on varmaan helpompaa paikaltaan tehtynä tai pienestä liikkeestä, mutta voisihan sitä ensin luistella karkuun ja sitten pysähtyä taklailemaan.

Isännät blokkailee. Ja Luke Solon kypärä on tuo hopeainen keskellä.

Illan vika peli oli merbyä. Se oli ihan viihdyttävää, vaikka ei ollutkaan joukkuepelinä samalla tasolla kuin naisilla. Pojjaat taklasivat kuitenkin antaumuksella ja osa yammereista luisteli tosi lujaa. Oma ehdoton lempparini oli Luke Skywalkerin ja Han Solon äpärälapsi Luke Solo, jonka pelinumero oli RED 5 ja kypärässäkin kapinallisten tunnukset. Tuomarina sama jannu on Fluke Skywalker. Merbyilijöissä oli muitakin Star Wars -aiheisia derbynimiä, mikä lämmitti pienen nörtin sydäntä.

Olen mouhunnut derbyn viihdearvosta kavereilleni useaankin otteeseen. Kerran kipatessa kaverini Z julisti, että he perustavat Suomen ensimmäisen miesten derbyjoukkueen, koska pitäähän sitä tasa-arvoa olla. Eipä ollut Z mukana Sons of Peacheseissa, mutta Z:n kaksoisolento pelasi kyllä ruotsalaisten joukkueessa. Kaikki Z:n tuntevat (ja vaikka herra itsekin, kun taitaa blogia lukea) voivat tihrustaa ja todeta yhdennäköisyyden itse allaolevasta kuvasta. :)

Kaksoisolento oli paljon penalty boxissa ja lensikin
lopussa pihalle, kun sai 7 jäähyä.

Tänään päivän päätavoite on porata parvekkeen kattoon reikiä koukuille ja ripustaa jouluvalot. Muutkin joulukoristeet olisi tarkoitus läiskiä paikoilleen. Jos sitten on vielä aikaa ja energiaa, pitäisi päättää, menenkö hiihtämään vai salille. Hiihdossa suurin este on, että ei kiinnosta voidella suksia. Mutta pakko se on jossain vaiheessa tehdä. Mutta menenpä kaivelemaan nyt noita joulukoristelaatikoita ja tuunaamaan kranssia vähemmän mauttomaksi. Porata ei ehkä kehtaa sunnuntaina ennen puolta päivää.