Kuka on Suomen tapaturma-alttein ihminen?

Minä olen ainakin kova kandidaatti. Vaihtelu virkistää, koska tällä kertaa en paskonut polviani, vaan kyynärpään. Olin tänään kiipeilemässä Vuorikiipeilijä M:n ja Eräjorma K:n kanssa Salmisaaressa. Epäonnistuttuani surkeasti useassa muussa seinässä, halusin vähän onnistumisen elämyksiä. Päätin siksi kiivetä uudelleen yhden lempparireiteistäni, eli kolmella seinällä kulkevan "savupiippureitin". Viimeksi se meni kolmella lepotauolla, joten ajattelin nyt topata (eli päästä reitin loppuun puhtaasti) sen. Ja alku menikin kuin elokuvissa.

Ei ole kuvia omasta kiipeilystä niin kuvitetaan juttu
Vuorikiipeilijä M:n taannoisella boulderoinnilla

Vaikeimmassa kohdassa olin pingoittumassa taitavasti kahden seinän välille ja hinkuttamassa itseäni hiljalleen ylös kohti seuraavaa otetta, kun huonosti lukitsemani vasen kyynärpää petti alta ja sanoi rouskis. Kiipeily loppui sillä kertaa siihen, ja haudoin loput ajasta jääpussilla kättäni ja ihailin muiden suorituksia. Eräjorma K lohdutti minua kamalan kivasti ja totesi, että ainakin yritin täysillä. Niinpä!

En ole kamalan huolissani. Sama kyynärpää meni hyvin vastaavasti vuonna 2009 potkunyrkkeilyn alkuverkassa. Silloin jalkani tarttui pukkihyppelyssä kaverin päähän, ja tulin alas vasemmalle kädelleni jalkojen sijaan. Silloinkin kyynärpää taisi päästellä ääniä, mutta vamma todettiin lääkärissä vain venähdykseksi.

Minua ei saa ilman köyttä näin korkealle kirveelläkään.
Rikkosin varmaan pääni alas tullessani.

Nyt käsi on jo jääpussihaudonnan ja särkylääkkeen jälkeen aika ok, joten odottelen ainakin huomiseen, ennen kuin kiikutan kätöseni lääkäriin. Lisäksi kartta pysyy joka tapauksessa kädessä ihan hyvin, joten vamma ei haittaa keskiviikon sprinttisuunnistusta tai sunnuntain rogaa.

Aika kova suoritus, eikös? Keksiikö kukaan muu ketään, joka olisi yhtä usein varikolla kuin meitsi? :)