Altaassa ja seinällä

Viikonloppuna oli Speedo Mastersin uintileiri - samainen, jolle osallistuin jo viime vuonna. Konsepti oli viime vuodesta tuttu: treenejä oli yhdet perjantaina, kahdet lauantaina ja yhdet sunnuntaina. Lisäksi lauantaina illalla oli venyttelytunti. Tällä kertaa vaan tunsin jo valmiiksi useamman tyypin ja onnistuin selviämään Jannen kaupasta vähän vähemmällä shoppailulla kuin viimeksi: ostin ainoastaan yhden uikkarin ja vähän elektrolyyttitabletteja.

Pajulahden liikuntakeskus kauniissa auringonpaisteessa

Treenit olivat hyvää peruskelausta, ja lauantain tokissa treeneissä uitiin myös vähän tehoja. Tämän kerran uintioivallukseni liittyi käsivetoon, kun Tomppa korjasi liian leveää vetoani menemään enemmän vartalon alta. Kuten viimeksikin totesin, on hyvä käydä välillä vieraissa ottamassa oppia eri valmentajilta, niin saa enemmän uintioivalluksia. Tämä vuosi on ollut käsivedon kannalta jo nyt ihastuttavan runsasoivalluksinen.

Edellinen ryhmä treenaa altaassa. Kohta on meidän vuoro!

Leirillä oli tosi kivaa, ja kerrankin sai uida tarpeekseen. Uinti on minusta triathlonin kolmesta lajista kivoin treenattava, koska siinä on kilometrien mättämisen lisäksi niin hurjasti viilattavaa tekniikassa. Työkaverini Rautamies J väittää, että uinnista ei saa samanlaista superkompensaatiota kuin juoksun tai pyöräilyn yltiöpäisestä treenaamisesta. Voi olla, mutta hauska tällainen reilun 13 km uintiviikko silti on. Uinnin lisäksi en tosin saanut viime viikolla tehtyä muuta kuin yhden kiipeilyn, koska koetin parantua flunssastani leirille mennessä. No, vieläkin yskittää...

En mä muuten olisi sitä ostanut, mutku siinä on kisu!

Tämä viikko alkoi uudella enkalla, kun kiipesin minun ja Vuorikiipeilijä M:n jo perinteeksi muodostuneessa maanantaikiipeilyssä ekaa kertaa ikinä greidin 6a+. Reitti oli minun lempparilinjallani Salmisaaressa: se sijaitsee ylähallin nurkassa, ja reitillä voi otteiden lisäksi käyttää hyväksi kolmea eri seinää. Ikään kuin kiipeäisi savupiipussa, josta puuttuu yksi seinä. Ihan jäätävän rankkaa oli, ja minun piti käydä muutaman kerran köydessä lepäämässä, mutta pääsin kuin pääsinkin ylös asti! Vielä joskus toppaan sen puhtaasti!