keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Supersuunnistajan uusi lelu

Viikin keikan jälkeen viime lauantaina me suuntasimme Varuste.netiin, mistä Supersuunnistaja kävi ostamassa uuden menopelin. Minä sain valita värin.

Ääsääs on jo tovin miettinyt kickbiken hankkimista, koska välillä olisi ihan kivaa tehdä muutakin kuin juosta. Potkiminen on siitä hyvää sporttia, että siinä liikerata on hyvin samanlainen kuin juoksussa ja käytössä samat lihakset. Vähän niin kuin murtsikkahiihdossa.

Koska minä olen tällainen polvirajoittunut ihminen, ajattelin lainailla potkupyörää aina silloin tällöin. Ehkä se tekee hyvää minunkin juoksukunnolleni.

Menopeli ja aamun työmatkan maisemat


Ensimmäinen kokeilu oli maanantaina, kun potkin vähän kiertotietä töihin ja vielä enemmän kiertotietä takaisin kotiin. Lähdin liikkeelle ihan liian lujaa, koska jossain takaraivossa oli sellainen olo, että pitäisi mennä yhtä lujaa kuin fillarilla. No, enpä mennyt. Paluumatkalla osasin lähteä liikkeelle vähän rauhallisemmin, ja vauhdinjaosta tuli hieman tasaisempaa. Myös jalkojen vuorottelu oli paluumatkalla tasaisempaa kuin mennessä. Tuli muuten huomattua taas kerran, kuinka toispuoleinen olen. Edelleen, vaikka olenkin asialle kovasti koettanut jotain tehdä.

Kuten viime viikonloppuna uhkailin, niin nyt pitäisi taas tehdä uusi treeniohjelma ja alkaa treenata tavoitteellisesti. Tällä kertaa tavoitteena on Mammuttimarssi, mihin ajattelimme Supersuunnistajan kanssa mennä parisuhdeurheilemaan fillarilla. Matkat ovat kuulemma noin maraton, 100 km ja 200 km. Me ajattelimme olla sen verran välimallin jätkiä, että satku olisi meille hyvä valinta. Joka tapauksessa ajattelin, että olisi hyvä vähän pyöräillä tässä syys-lokakuussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti