maanantai 16. syyskuuta 2019

Supersuunnistaja 40 vuotta!

Miten introvertti juoksija juhlii tasakymppejään? No, hän ei tietenkään järkkää mitään bileitä, vaan etsii kalenterista sopivan ultran ja lähtee lenkille. Tällä kertaa sopiva kisa löytyi vain päivää ennen varsinaista synttärijuhlaa: historian ensimmäinen MRM-polkujuoksu  juostiin Supersuunnistajan synttärien aattona. Niinpä me ajelimme viime perjantaina Mäntyharjulle, jotta Ääsääs pääsi lauantaiaamuna starttiviivalle.

Osallistujia ei ollut ultralla kovinkaan montaa: noin 10 miestä ja kaksi naista. Lyhyemmillä matkoilla (14 km ja mara) juoksijoita oli sitten enemmänkin. Mutta vain tämä 75 km meni Repovedelle asti ja sisälsi siten parhaat maisemat.

Mutta annetaas taas herran kertoa itse kisasta.

Oli niin leppoisaa, että matkalla ehti fotoillakin.

No, oliko kivaa?
No, joo.

Miten meni?
Ihan suunnitelmien mukaan. Lähdin kevyellä vauhdilla ja koetin pysytellä PK2-alueen tuntumassa. Keskisyke huiteli VK1-alueen alarajoilla.
(Niin, sehän voitti. Että suunnitelmien mukaan taisi mennä. Toim. huom.)

Millainen reitti oli?
Ensimmäiset vajaa 20 km oli oikein mukavaa. Sen jälkeen tuli aika paljon tietä ennen kuin päästiin Repovedelle. Paluumatkalla oli paljon tiejuoksua. Eli kaikenkaikkeaan oli vähän liikaa tiejuoksua minun makuuni. Mutta pääsinpähän nopeammin ja helpommalla maaliin.

Lähdetkö toistekin?
*Syvä huokaus* Jaa-a, vähän riippuu. Jos järkkärit muokkaisivat vähän reittiä ja vähentäisivät tieosuita. Tai sitten voisi kokeilla sitä maratonia, jolla oli suhteessa enemmän polkujuoksua ja vähemmän siirtymiä. Tuskin ensi vuonna kuitenkaan.

Pääpalkintona oli LEKA!

Kenelle suosittelisit tapahtumaa?
Sellaisille tyypeille, jotka haluavat juosta pienemmässä tapahtumassa, jossa fasiliteetit ovat kuitenkin kunnossa. Ajankohtahan on silleen hyvä, että keli on jo viileämpi ja luonto voi olla tosi nättinä.

Oliko kivat synttärit?
Joo, oli. Pääsipähän uusiin maastoihin. En olisi ehkä jaksanut juosta vuorokautta Hotelli Nuuksion takapihalla.
(Ääsääs viittaa siis Nuuksio Backyard Ultraan, Toim. huom.)

Oliko kiva voittaa? Oliko hieno palkinto?
Toivottavasti verottaja ei iske. Kai se voittaminenkin on aina kivaa, mutta ei noita ultria kannata juosta sijoitusten tai palkintojen takia - menee liian tuskaiseksi. Leka on aina leka. :)

Paljon onnea sekä voitosta että uudelle vuosikymmenelle pääsystä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti