Nukkuva kissa ei sammaloidu (tuskinpa siis minäkään)

Mites mulla on sitten X-kaadon jälkeen mennyt? Tokihan minä jouduin sitten sunnuntaina pelaamaan ekan pelin melkein kokonaan. Mutta se meni ihan kivasti. Voitettiin 4-5. Vikassa erässä mulla alkoi tuntua polvessa ja sanoinkin, että pikkumokke M saa olla kentällä niin kauan kun pystyy kävelemään. Hän olikin sitten tokassa pelissä ihan sika hyvä. Siinä tuli tasapeli, mutta olisimme hävinneet 100-2, jos pikkumokke M ei olisi tehnyt sankaritorjuntoja (sillä ei ole merkitystä, että oikeasti peli ei voi loppua 100-2, koska se loppuu, jos maaliero kasvaa kahteentoista).

Miisulle joka viikko on lepoviikko

Tiistaina poljin 10 km hakemaan autoa huollosta,ja polvi vähän vihloi ylämäissä. Ilmoitin sitten valmentajallemme, että en muuten pelaa keskiviikkona. Eli tästäkin tuli sitten lepopäivä! Ja pakko sanoa, että lepääminen on ihanaa. Olen jotenkin ollut vielä ihan kamalan väsynytkin. Kai se lauantain aamuherätys jotenkin vaikutti, mutta luulen, että kyse on enemmänkin siitä, että nyt saa olla väsynyt, kun vietän ylimenokautta.

Torstaina olisi tarkoitus mennä aamulla uimaan ja iltapäivällä kiipeilemään. Kiipeily on kuitenkin hyvin erilaista jumppaa kuin metsissä ja teillä juoksentelu, joten se ei varmaan pilaa palautumista. Uiminen nyt on kestävyysurheilua, mutta koetan parhaani mukaan tehdä senkin palauttavana lillumisena ja tekniikkatreeninä. Ja jos polvessa tuntuu, niin uin pullarin kanssa.

Unski on lähes tässä maailmassa, koska silmät ovat vielä auki

Ensi maanataina menen vahvistamaan kulmieni kestopigmentointia, mistä seuraa viikko hikoilukieltoa. Eli lomaa on tiedossa nyt jopa pari viikkoa! Ja tulee kyllä tarpeeseen! Mutta koetan silti bloggailla jotain. Ei ole kisoja tai treenejä, mistä raportoida, mutta voin pohtia jotain syvällisempää, muistella menneitä - tai kuvata kissoja. :)