lauantai 12. lokakuuta 2019

Kerää koko sarja!

Keksinpä taas uuden harrastuksen: aloin kerätä kuntoportaita. Olen viime vuosina käynyt (siis JOS ylipäätään olen käynyt) Kauniaisten kuntoportaissa ja vain siellä. Mutta pääkaupunkiseutu on täynnä eri pituisia portaikkoja. Miksi tyytyä yhteen, kun voi kiivetä ne kaikki?

Westendin portaat ylhäältä

Siksi minä aion tästä lähtien treenata eri portaissa ja käydä kokeilemassa kaikki lähiseudun kuntoportaat. Tietoisuuteeni ovat päässeet jo nämä rappuset:

  • Malminkartanon Jätemäki 426 porrasta
  • Klaukkalan Tornimäki 348 porrasta
  • Keravan Keinukallio 261 porrasta
  • Paloheinä 254 porrasta
  • Kauniainen 214 porrasta
  • Herttoniemi 182 porrasta
  • Vantaan Möskäri 164 porrasta
  • Kirkkonummen Jeriko 158 porrasta
  • Järvenpään Rampakka 101 porrasta 
  • Westend 100 porrasta
  • Laurinlahden Tyrskyvuori 75 porrasta
Granin Alpeilla on siis tullut kiivettyä jo ennen tätä haastetta. Jättärilläkin olen käynyt, mutta useimmiten minulla on ollut tapana könytä siellä polkuja eikä portaita. Mutta ovat ne portaatkin tulleet tutuiksi. Meinaan kuitenkin mennä Malminkartanoonkin uudelleen. 

Selfie or it didn't happen.

Tornimäki, Paloheinä ja Keinukallio ovat kaikki sellaisia tapauksia, että olen käynyt mestoilla, mutten ikinä portaissa. Nyt tähänkin asiaan on tulossa muutos.

Lähimpänä kotiani ovat Westendin portaat, mutta niihinkään en ollut koskaan "ehtinyt" - ennen tätä päivää. Tänään kävin sateen sopivasti tauottua kiipeämässä 100 porrasta 25 kertaa ylös. Tein matkalla kaikkea omituisen nököistä kuten polvennostoja. Muutamalle nousulle virittelin nilkkoihini kuminauhan. Tätä kikkaa muuten suosittelen kaikille, joilla on lantion heikkoudesta johtuvia jalkavaivoja. Kun kuminauhan pitää kireänä, tuntuu kiipeäminen ihanasti kankkujen sivulla juuri oikeassa kohdassa.

Samat portaat alhaalta kuvattuina

Harrastukseni on hyvin turvattu, koska Helsingin kaupunki on suunnitellut rakentavansa lähivuosina uusia portaita. Eipähän lopu kiivettävät. Ja ainahan sitä voi lähteä laajentamaan aluetta muualle Suomeen, jos homma meinaa käydä tylsäksi.

49 minuutin porrastreenin jälkeen menin Esportiin polkemaan pari Les Millsin the Tripiä, jotta pääsin Esportin saunaan eikä minun tarvinnut lämmittää saunaa kotona. Ekan tunnin jälkeen vieruskaveri ihasteli ääneen kovaa kuntoani, kun tajusi minun jäävän seuraavallekin tunnille. En viitsinyt mainita olleeni jo portaissa, ettei toinen ihan masennu. :D Mutta olen minäkin nyt ihan poikki, ja lähdenkin tämän jutun julkaisun jälkeen punkkaan katsomaan Ironman Konaa kunnes nukahdan. Ja se tapahtuu luultavasti hyvin nopeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti