keskiviikko 14. lokakuuta 2015

Sprinttiä pimeässä

Kuten blogin FB-sivua seuraavat jo tietävätkin, ilmottauduin tänään käytyyn sprinttisuunnistukseen. Helsinki Night Challenge on viiden osakilpailun sprinttikisasarja, missä kisat käydään aina vasta auringon jo laskettua. Tänään käytiin kauden eka kilpailu Vallilassa ihan minun hierojani naapurissa. Olisi ehkä pitänyt varata hieronta suunnistuksen päälle, niin olisi palautuminen päässyt heti käyntiin.

Rata oli kuntosarjassa virallisesti 2,8 km, ja minulle matkaa kertyi mittariin 5,78 km. Aikaa käytin 42 min ja rapiat, joten reitti oli sprintiksi vähän ylipitkä. En siis pummannut mitenkään mojovasti, vaan rasteja oli paljon (20). Kertaakaan en mennyt aidan väärälle puolelle, mistä olen ylpeä. Kolmannella rastilla juoksin rastin ohi, kun etsin sitä jalkakäytävän väärältä laidalta. Siitä en ole kauhean ylpeä. Myös parista pimeämmästä ja pusikkoisemmasta paikasta oli vähän vaikeampaa löytää rastia, koska minulla oli otsalamppuna vain lussu kartanlukuvalo.

rasteja oli sikin sokin ja pitkin poikin.

Olin kuitenkin suorituksellani kuntosarjan parhaassa kolmanneksessa, joten suoritus oli mielestäni varsin jees. Olisin halunnut ladata oman reittini reittihärveliin, mutta kisaa ei taida olla siellä jaossa. Olisi ollut opettavaista tuijotella omaa rataa kartalta.

Kivaa oli. Harmittavasti en pääse kolmella seuraavalla kerralla osallistumaan, mutta viidennelle etapille Hietsuun pääsen taas. Kaikille pääkaupunkiseudun urbaaneille suunnistajille suosittelen kyllä noita kisoja: lyhyet reitit sopivat työpäivän jatkeeksi, ja mukana on kunto- ja starttisarjat meille amatööreille. Kaupunkisuunnistus katuvaloineen on muutenkin ihan sopiva ensiaskel yösuunnistuksen jännään maailmaan.

Tässä vielä reittini Garminista, kun ei sitä Reittihärveliä ollut tarjolla:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti