Listaviikko: Suurimmat saavutukseni

Edellisessä listassa ei muuten ollut kaikkia lajeja, joista tykkään. Päätin, että TOP 5 -lista on just hyvä listan koko. Joten tänäänkin listaan viisi juttua. Aiheena on tänään meikäläisen urheilumeriitit. Ja nimenomaan siinä järjestyksessä, missä itse niitä arvostan omaa napaani tuijotellen.

1. Rokua Geopark Challenge x2. Noin 28h ja 30h. Ei unta. Melkein koko ajan liikkeessä. Ja pysyin jätkien vauhdissa. Need I say more? :)

Löysin rastin, niin sain kunnian leimata ekana vuonna Rokualla

2. Triathlonin olympiamatka alle kolmen tunnin. Tämä on mun tähänastisen triathlonurani suurin saavutus, ja siksi mulle tosi tärkee. Aikahan ei ole mikään ihmeellinen, mutta se on mun parhaani ja siksi lovemost suoritus.

3. Koriksen junnujen SM-kullat. Mä en ollut varsinaisesti mikään ihan kantava voima meidän joukkueessamme (taisin olla 2. tai 3., joka pääsi vaihtopenkiltä kentälle), mutta sain kuitenkin ihan kivasti peliaikaa. Siksi pidän kahta A-junnujen kultaa mun hienoina saavutuksinani. 22-vuotiaiden joukkueessa olin enemmänkin satunnainen vaihtopenkin lämmittäjä, niin sitä mitskua en kamalan korkealle arvosta. Mutta joo, onhan mitalit kivoja - ja more the merrier. :)

2:59:25 ja ohitus loppusuoralla. Oli aika magee fiilis.

4. Nuo kolme ekaa olivat itsestäänselviä valintoja. Sitten menee haastavammaksi. Tähän mun on pakko valita Helsingin koulujenvälisten uintikisojen viestikulta ja henkilökohtainen kuudes sija ala-asteelta. Kaikki muut palkitut olivat jotain oikeita uimareita (siis jonkun seuran junnuja), mutta minä ja mun koriskaveri käytiin vähän sotkemassa pakkaa ja uimassa sijoille 4 ja 6. Ja mun luokka tosiaan voitti jonain vuonna viestin. Viestissä taisi olla neljä osuutta. Eikä meistä kukaan harrastanut oikeasti uintia. Oltiin vaan luontaisia vesipetoja. Meidän koululla oli oma uimahalli, niin me uitiin liikunnassa aika paljon. Varmasti paljon enemmän kuin muiden koulujen oppilaat. Mä olen aina pitänyt altavastaajista. Myös, jos olen sellainen itse. :)

5. Sija 8/38 Salpaus Rogainingin 6h sarjassa. Siis ensinnäkin meikäläinen juoksi näillä polvilla 6h. No, en ihan koko aikaa juossut, mutta liikuin jalan. Ja otin loppukirin lopussa! Ja sitten me vielä vahingossa oltiin ihan hyviä. Tai siis supersuunnistaja oli. Mä pysyin mukana, mikä on tosi upeeta! :D

Nyt voi olla, että olen unohtanut jotain mahtavaa. Mutta toisaalta, jos mä olen sen unohtanut, niin ei se kai mahdottoman vau voi olla. Nämä viisi elämäni urheiluhetkeä mä muistan, niin niitä mä sitten varmaan arvostankin eniten. Tosin kaksi niistä ovat tältä vuodelta. Voi olla, että ne latistuvat ajan myötä. Toivottavasti numero kakkonen ainakin - jo heti ensi kesänä. :)