tiistai 27. joulukuuta 2011

Pohdintoja ensi vuodelle

Minua harmittaa kuin pientä oravaa, että en ole päässyt urheilemaan joulun aikana. Vaikka en olekaan enää niin hyvä syömään kuin vaikka vuosi sitten, saa minunkin vatsastani melkoisen pohjattoman pienellä treenillä. Ja kaikki aika poissa lenkkipoluilta ja salilta on enemmän aikaa jääkaapilla. Nyt siis pitäisi pistää joulumoodi holdiin taas vuodeksi ja palata tänä syksynä hyväksi opittuun rytmiin.

Eilen ja tänään onnistuin jo olemaan syömättä ihan tauotta. Tosin kun söin, söin vielä jouluherkkuja kuten rasvassa uitettuja omatekoisia karjalanpiirakoita ja juustoja. Mutta kiskoin sentään taas naamariin myös lehtivihreää. Ja tänään aloitin aamun jopa smoothiella ja sorruin vasta lounasaikaan syömään vähäravinteikasta herkkuruokaa.

Huomenna olisi tarkoitus poistua neljän seinän sisältäkin, kun menen tsekkauttamaan palovammani ja käymään hierojalla. Samalla voisin vähän zoomailla alennusmyyntejä - ja pysyä poissa suklaan ja muiden herkkujen luota.

Mutta jotta saisin tämän hyvin alkaneen elämäntaparemonttini taas jatkumaan, minun pitäisi tosiaan palata ruotuun hetimiten. Kuten jo sanoin, homma voisi olla helpompaa, jos voisin urheilla, mutta toisaalta voisin saavuttaa jopa parempia tuloksia, jos saisin syömiset takaisin kuosiin jopa ilman liikunnan aiheuttamaa tarvetta syödä hyvin - eli siis silkalla tahdon voimalla.

Koska minulla on ollut nyt aikaa, olen vähän miettinyt asioita, jotka saavat minut motivoitumaan. Ajattelin siis listailla vähän tavoitteita ensi vuodelle. Uuden vuoden lupaukset ovat aika klisee, mutta kai nämä niitäkin ovat. Mutta tavoitteet ovat jotenkin lempeämpi tapa ilmaista sama asia. ja lempeys itselle ja vähäisempi ehdottomuus onkin ollut minulle yksi harjoiteltava asia.

Motivaatiotyttönä saa toimia
lempparini Danielle Edwards.

Jotta motivoituisin saavuttamaan tavoitteeni, käytin rainerini ohjeistamaa tapaa, missä mietitään, mitä tapahtuu, jos en pääse tavoitteeseeni.

1. Käyn kesällä 1-2 triathlonin pikamatkakisassa.
Jos en käy, jään vaille montaa hyvää kokemusta ja petyn itseeni. Lisäksi kesäni on tylsempi, kun minulla ei ole mitään spesiaaliohjelmaa.

2. Pudotan painoa.
Jos en pudota, häviän vedon Susselle, ja joudun shoppaamaan hänelle sporttirytkyjä. Lisäksi polveni joutuvat kovemmalle rasitukselle, ja joudun vielä joskus vanhempana hankkimaan keinonivelen.

3. Hiihdän Finlandian (jos sitä lunta vain tulee...)
Jos en hiihdä, joudun siivoamaan Liinan ja Villen kodin. Ja häviän vedon, mikä on ehkä vielä kamalampaa.

4. Kaivan ainakin vatsalihakseni esille - ja mielellään muutkin.
Jos en kaiva, niin luultavasti painokaan ei putoa, ja taas niveleni rasittuvat. Lisäksi en ole itseeni tyytyväinen, mikä luonnollisesti vaikuttaa itsetuntooni. Ulkonäkö ei tietenkään ole ainoa itsetunnon rakennuspalikka, mutta tokihan ihmisen pitää olla tyytyväinen itseensä silläkin saralla. Ja minä voin rehellisesti sanoa tekeväni tätä vain itseäni varten, koska naisihanteeni on yleistä makua huomattavasti lihaksikkaampi. Haluan siis vain hymyillä tyytyväisenä, kun katson peiliin (ja ehkä ihan vähän kekkuloida bikineissä biitsillä).

5. Paastoan viikolla 2
Jos en paastoa, jää minulta hyvä kick start ja puhdistuminen välistä. Ja sitä paitsi tämä on jo sovittu Ingan kanssa. 2 pv smoothiepaastoa + 2 pv mehupaastoa + 2 pv smoothiepaastoa.

6. Parannan "spagattiaani". En tosiaan usko pääseväni tänä vuonna oikeaan spagaattiin, mutta jos saisin haarani edes lähemmäs maata. Eli siis venyttelyä lisää.
Jos en paranna, en myöskään kehity veskana niin paljoa kuin voisin. Lisäksi venyttelyn puute haittaa niveliäni.

7. En enää sairastele tai loukkaannu
Jos sairastelen, en pääse liikkumaan ja turhaudun. Tälle asiallehan ei voi itse tehdä mitään kuin välillisesti. Mutta jos elän terveellisesti ja kehitän vastustuskykyäni, on hyvin mahdollista, että marraskuun keuhkoputkentulehdus oli viimeinen tautini moneen vuoteen. Ja lihashuolto vähentää vastaavasti loukkaantumisriskiä.

Tässä vielä Daniellen toinen puoli.
Sekin on ihana(n motivoiva)

Päästäkseni takaisin rotiin pitää siis vain muistella viime elokuuta. Ekat luultavasti nyt ei kestä niin kauaa päästä kylläiseen moodiin kuin viimeksi. Viimeksi olin hyvin nälkäinen noin kuukauden, ja sitten yht'äkkiä minulla ei enää ollut nälkä niin usein. Sain siis vihdoin ravintoainevarastoni täyteen. Nyt pitää siis taas kiskoa vihreää napaan ja täyttää varastoja - silloin suklaanhimokin taas hiljalleen kaikkoaa.

Nyt, kun en voi vielä pahemmin urheillakaan, voisin koettaa taas emäksisöidä itseäni. Kun nyt ei ole tiedossa maitohappojakaan, voisin saada taas kroppani emäsvarastoja kartutettua. Tämä äskeinen oivallus sai minut hakemaan tähän kirjoittelun kaveriksi kannullisen savivettä - asia joka on nyt joulun tuiskeessa päässyt unohtumaan.

Eipä sitten muuta kuin tsemppiä kehiin: paluu aamusmoothieen, joka päivä 2 annosta lehtivihreää ja 1 annos savea, C- ja D-vitamiinilisät, spirulina (pitääkin hankkia lisää) ja probiotit. Probiotit ovat olleet hankalin muistettava, koska ne pitää muistaa ottaa arerioitten välillä tyhjään vatsaan.

Tästä itsepsyykkauksesta riemastuneena painelenkin heti nettikauppaan tilaamaan uuden suodattimen veden suodattimeeni ja lisää savea sekä spirulinaa. Tervetuloa terve ja terveellinen vuosi 2012 ilman bakteeritartuntoja ja vammoja!

Daniellen pylly! Here I come! :)

lauantai 24. joulukuuta 2011

Joulu paketissa

Olen jo monena jouluna tykännyt urheilla pyhinä. Toissa vuonna olin skimbaamassa ja viime vuonna kävin hiihtämässä sekä joulupäivänä että tapanina. Koska elän yleensä koko joulun toinen käsi suklaarasiassa, on liikunta tuonut homaan edes vähän tasapainoa.

Tämä joulu piti bodata. Suunnittelin jo jännittäviä kellonaikoja, jolloin salilla ei olisi ketään muuta - tai ainakin tekisin Fressin enkat. Olen kerran aikaisemmin ollut yksin kaupallisella salilla: tämä tapahtui joskus 90-luvulla, kun olin 24/7 auki olevan Hot Gymin jäsen, ja kävin lukulomalla salilla keskellä yötä.

Mutta tähän joulupäivän iltasalisuunnitelmiin tulikin muutos. Paistoin eilen joulukinkun ja taitavana tyttönä läväytin kinkun rasvat jaloilleni. Ensin juoksin toki suihkun alle, minkä jälkeen kuorrutin kinkun jalat kylmävesipaljussa seisten. Kahden tunnin jälkeenkään en voinut olla yli minuuttia ilman kylmää, ja päätin sitten lähteä Jorviin.

Sisko kulta toimitti taksin virkaa: minä odotin jalat paljussa soittoa, minkä jälkeen vedin nopeasti sukat ja kengät jalkaan ja kipitin ulos. Autossa oli jo kiire hautomaan jalkoja kylmägeelipussilla.

Jorvista mukaan lähti kaksi pakettia - kiltti tyttö ei edes kiroillut paljoa,
vaikka hoitsu sanoi sen olevan ok :)
Jorvissa sain koipiini jotain palovammavoidetta sekä sidokset. Ja toki lääkärin ohjeet, että jumppakengät saa pukea jalkaan vasta, kun iho on ehjä. Tähän menee sitten ainakin loppuvuosi, ehkä kauemminkin. No, johan tässä ehdinkin keuhkotaudin jälkeen jumpata jo noin kuukauden päivät. Kyllähän tässä on jo aika taas löystyä. Onneksi kävin salilla kinkun vielä ollessa uunissa - jää viikosta uupumaan vain kaksi suunniteltua treeniä. Mutta pokaalia ei Polarilta taida joululahjaksi herua. :(

Mutta ylläripaketeista huolimatta oikein hyvää joulua kaikille!

maanantai 19. joulukuuta 2011

D-vitamiinia kansalle!

Tuli tänään tyttöjen kanssa puheeksi irkissä, miten kauan kesällä pitää olla auringossa, että saa tarpeeksi D-viamiinia. Yleinen suositus taitaa olla 15 minuuttia päivässä kädet ja kasvot paljaina, mutta toisaalta minä olen lukenut useammastakin lähteestä, että yleiset D-vitamiinisuositukset olisi liian vähän. Ja eri maatkin suosittelevat eri määriä. Suomessa ainakin suositellaan liian pientä päiväannosta. Ja todella monella Suomalaisella on itse asiassa D-vitamiinin puutostila.

Sekä minun trainerini että Jaakko Halmetoja itse asiassa suosittelevat D-vitamiinin napsimista ympäri vuoden, mutta ainakin sitä pitäisi tehdä pimeään aikaan eli aina, kun ei ole kesä  - eli Suomessa 9kk vuodesta.

Paras ja luonnollisin tapa saada D-vitskua on toki hengata auringossa. Auringon säteilystä D-vitamiinin tuottamista aiheuttaa nimenomaan UVB-säteily. Samainen säteily on se, joka aiheuttaa rusketusta ja palamista. UVA-säteilyn "rusketus" katoaa 2 tunnissa, kun taas UVB saa aikaan melaniinin tuotantoa. Ikkunat blokkaavat UVB-säteitä hyvinkin tehokkaasti, joten jos hengaat suurimman osan kesästä sisätiloissa, kannattaa D-vitamiinia syödä ympäri vuoden. D-vitamiinin puutos on muutenkin urbaani ongelma, koska saasteetkin haittaavat prosessia. Helppoa olla maajussi.

Kuva täältä


Lisätietoa D-vitamiinista ja auringosta voi lueskella D-vitaminiwikistä (kyllä, sellainenkin näemmä on). Sieltä tuo kuvakin on. Valitettavasti wiki oli jenkki-wiki, niin ei ole tilastoa Helsingistä.

Webissä on myös laskureita, joihin voi nakuttaa sijaintinsa, sään ja muuta infoa, ja laskuri pulauttaa, kuinka kauan olisi hyvä palvoa arskaa. Täällä on esimerkiksi yksi.

Aurinkoisia talvipäiviä (joopajoo)!


lauantai 17. joulukuuta 2011

Köh köh!

Ei ole siis yskä vieläkään lähtenyt. Tämä viittaa siihen suuntaan, että joku taisi taas kerran aloittaa urheilun liian aikaisin sairastelun jälkeen. The story of my life. Mutta jotain on opittukin: minun piti tehdä tänään käsitreeni, mutta vaihdoinkin sen 15 min lämmittelyyn crossarilla, 15 min tasapaino- ja liikkuvuustreeniin ja 25 min  venyttelyyn. Ennen tätä olisi kutsuttu huonoksi tekosyyksi ja lusmuiluksi, mutta nykyään tällä toiminnalla on uusi nimi: oman kehon kuuntelu.

Tätäkin tuli tehtyä tänään pari minuuttia

Koris -  kuten muutkin joukkuelajit - on siitä jaloa urheilua, että siinä oppii samalla elämässä muutenkin hyödyllisiä tiimityötaitoja ja hienon kavereita ei jätetä -mentaliteetin. Mutta siinä valitettavasti oppii myös yliampuvaa vastuuntuntoa ja joskus terveydellikin vaarallisen kavereita ei jätetä -mentaliteetin. Meinaan nyt siis sitä, kun porukka raahautuu ainakin peleihin jos ei jopa treeneihin pää kainalossa, jotta saataisiin tarpeeksi vaihtomiehiä paikalle. Toinen syy tähän antilintsailuun oli toki itsekäs: peliaikaa kun sai taitojen lisäksi treeniaktiivisuudella. Ja samaa treeniaktiivisuutta tunnun vaativan itseltäni edelleen. Tai tunnuin - nyt siis todellakin alan oppia, että väsyneenä ja puolikuntoisena ei kannata treenata - ainakaan kovaa.

Ketä kiinnostaa saikuttaa, kun voi tehdä tätä?

Harmi, kun en aio enää ikinä sairastaa. Seuraavalla kerralla saattaisin malttaa saikuttaa tarpeeksi kauan. :)

Kuvat: fitness-training-at-home.com ja youth-basketball-tips.com

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Känkkäränkkä kylässä

Tänään oli vuoden viimeinen PT-treeni. Olimme taas Kisiksellä, ja teimme melkein saman rankaisutreenin, kuin aiemminkin. Kisis on muuten älyn lysti mesta. Olen itse aina aivan fiiliksissä, kun A-puolella näkee treenaamassa kaikeinlaisia liikkujia koripallisteista kilpavoimistelijoihin ja cheerleadereista kamppailu-urheilijoihin. Siellä on aina jotain katseltavaa, jos itsellä sattuu olemaan treenissä tauko. Suunnattoman vanha, ränsistynyt ja kämäinen rakennushan Kisis keskimäärin on, mutta taitavia yksilöitä sieltä löytyy aina.

Minä en tosin ollut tänään kovin taitava. Tai hyvässä kunnossa. Ja kun minä väsähdin, minua alkoi keljuttaa. Rainer parka pääsikin sitten kokemaan Mintun pimeän puolen. Keskustelu meni suurin piirtein näin (tein juuri selkälihaksia, joissa pitää keskittyä siihen, että pakarat ja jalat pysyvät täysin rentoina):

PT: "Ja sitten vain korkeammalle, kun alkaa sujua"
Minttu: "NO KYLLÄ MÄ VITTU YRITÄN, MUTTA JOS MÄ NOUSEN YHTÄÄN KORKEAMMALLE, NIIN MUN PAKARAT JÄNNITTYY!"

Ah, on se niin kivaa olla mukava ja herttainen tyttö. :)

Reenaava Minttu
Pyysin toki räjähdystäni sitten myöhemmin anteeksi. Ja olin minä varoittanutkin olotilastani aikaisemmin: kun rainer kysyi ekan kiekan jälkeen, että mikä fiilis, niin sanoin, että vituttaa. Rainer sitten ehdotti, että mitäs, jos lyötäisiin sitten tokalla kiekalla enemmän. Ihan hyvä päätös. Tosin minua vitutti sekin, kun hän totesi jossain lyönneissä, että nyt tulee hyviä kiukkulyöntejä. Jumalauta, mulle ei naureta! :)

Venytellessä suoritin pikaista itsetutkiskelua, ja keksin syynkin sille, miksi kilahdin. Ensinnäkin minua harmittaa se, että olin kipeä ja että olen vielä vähän toipilas eikä kunto ole vielä ennallaan. Tämän lisäksi minulta jäi tänään töissä monta asiaa kesken, koska en saanut vastauksia maileihini ja koska pomo oli asiakkaissa. Minä olen luonteeltani vähän (Ketä minä huijaan? Paljon!) sellainen, että kaikki pitää saada nyt ja heti ja että tehokkuus on hyve. Ei tarvitse kuin yhdistää kytevä keljutus huonoon kuntoon, niin meillä on TNT-Minttu. Beware. :)

Kuva: Lies young Women Believe

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Karkkimonsterin paluu

Olin jo toista kertaa karkkilakossa elokuun alusta joulukuun alkuun. Tämä on minun ja kaveripariskunnan "perinne" (kaksi vuotta peräkkäin on selkeä perinne!). Pariskunta oli vain karkkilakossa, mutta minä suurena jätskiholistina olin myös jädelakossa.

Ja lakko tosiaan loppui reilu viikko sitten. 1.-2.12. menivät vielä varsin hallitusti, koska olin firman koulutuksessa, missä elettiin terveellisesti eikä nautittu nopeita hiilareita eli sokeria. Mutta 3.12. oli pikkujoulujen jälkeinen huomattavan rouhea olotila, ja mopo lähti hitusen keulimaan. Tässä on kaikki makea, mitä olen joulukuussa tuhonnut. Lista perustuu täysin muistikuviini, joten jotain on saattanut unohtua (luultavasti onkin - olen aika lahjakas tuossa syömispuolessa).
  • la 3.12. pussillinen uusia turkkareita, paketillinen Geisha Harmony -konvehteja, ½ l Ben & Jerry's -jädeä (oli muuten paha olo - eikä se johtunut krapulasta...)
  • su 4.12. pieni rasiallinen Guylian-suklaanamujen plagiaatteja, dallaspulla
  • ma 5.12. sälkillinen irtokarkkeja
  • ti 6.12. ei muistaakseni mitään herkkuja (kaupat olivat kiinni...)
  • ke 7.12. Ben & Jerry's Sandwich -jäde
  • to 8.12. rahkapulla ja Kinder Bueno -patukka
  • pe 9.12. töissä Milka-suklaata (ehkä 8 palaa?) ja  kaura-omenapaistosta vanilijakastikkeella, illalla  piparia joulukonsertissa
  • la 10.12. Fazerina-patukka, Japp-patukka, Kinder Bueno -patukka, Nougat-patuka ja illalla vielä säkillinen irtokarkkeja
Tänään en ole syönyt mitään herkkuja. Hyvä minä! Kun tuota listaa katselee, niin saman menon soisi jatkuvan. Viime viikkoa voisi kutsua pienoiseksi takapakiksi tässä kiristelytavoitteessani... Mietinkin siis, että jos tässä julkisesti menisin lupaamaan, että en kisko herkkuja ennen joulua, niin en kehtaa niin tehdäkään. Ainoa poikkeus on taikina. Siis jos päädyn leipomaan jotain ennen joulua, on laatutarkkailu sallittua. :)

Mutta täten siis lupaan, että en muuten syö herkkuja ennen joulua! 

Onneksi vieroitusoireissa auttaa uusin iHerb-hankintani:


Stevia sai pari viikkoa sitten Suomessakin elintarvikkeen statuksen. Eiköhän sitä pian plopsahtele myyntiin ainakin hippikauppoihin jos ei ihan Prismaankin. Voi ollakin jo - en ole tarkkaillut.

Stevia on luontainen, kaloriton makeutusaine. Sitä eristetään kukkasista, joita kasvaa Etelä-Amerikassa (miksi kaikki jännä ruoka kuten gojit, kaakao, maca ja steviakin kasvavat juuri siellä?) Koska stevia on luontainen, se ei aiheuta syöpää ja kehon happamoitumista kuten aspartaami ja suklaroosi. Ja se on tosiaan ihan diettaajan kamaa, koska siinä ei ole kaloreita.

Itse olen tähän mennessä tunkenut sitä hunajan sijaan teehen, smoothien ja jogurttiin. Odottelen viekä yhtä iHerb-pakettiani (jotta kama ei jymähtäisi tulliin ja tulisi air maililla, pitää välillä tilata useampi eri tilaus - viime kerralla tilasin kolme eri pakettia), jossa on vanilijalla maustettua steviaa. Se on varmasti ihan huippua jogurtin kanssa.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Kyykkykävely == KIVAA!

Tänään piti vähän soveltaa jalkatreenin kanssa, kun molemmat salin kyykkypaikat olivat varattuja. Tein takakyykyn smithissä, missä liike tuntuu ehkä hitusen enemmän ahterissa kuin vapailla painoilla. Smithissä voisi tehdä myös askelkyykyn: smithissä kyykyssä ei astuta, vaan jalat ovat valmiiksi toinen edessä ja toinen takana - mutta niin minä yleensäkin "askelkyykkään" isoilla painoilla. Päätin kuitenkin tehdä jalkaprässiä yksi jalka kerrallaan ja viimeistelin jalkatreenin  maailman parhaalla tapa itsesi (tai ainakin reitesi) -liikkeellä eli kyykkykävelyllä (a.k.a. etenevällä askelkyykyllä).


Pakko myöntää, että minulla ei jalka nouse noin tomerasti kuin videossa, mutta minä en yleensä kannakaan keppiä niskan takana, vaan käsipainoja. Pitää olla painoja, jos haluaa muotoja!

Jos unelmoitte nätistä, urheilullisesta pyllystä, niin suosittelen tätä liikettä lämpimästi!

Ps. Vatsalihakset ilmeisesti kehittyvät yskiessä: kestin tänään torture twistiä ekalla kierroksella reippaasti (eli noin 5 sekuntia) yli 30s, mikä on virallinen tavoitteeni per rundi. Kaksi vikaa kiekkaa olivatkin sitten jotain 25 sekan pintaan. Olisi sen 30s varmaan voinut pinnistää, jos ei olisi ollut jo nälkä ja hinku pois salilta. :) Ensi kerralla...

tiistai 6. joulukuuta 2011

Nyt vedellään leukoja

Minulla oli vähän motivaatio-ongelmia yläkroppaohjelmani kanssa, koska en saanut kaikkia liikkeitä tutumaan (lähinnä pulloveria). Tuunasimme siis eilen vähän yläkroppasaliohjelmaani. Tylsä päänyliveto jäi pois, ja tilalle tuotiin leuanvetoja. Ohjelma näyttää nyt siis tältä:
  • Hartiadippi avustetussa dippilaitteessa (eli ei tehdä koko dippiä, vaan nostetaan ainoastaan kroppaa hartioilla ylös)
  • Ylätalja kapealla otteella
  • Vinopenkki ja superina pystysoutu (eli ensin tehdään vinopenaa ja heti sarjan jälkeen pumpataan 10 pystysoutua pelkällä tangolla / kahvakuulalla)
  • "leuanvetoja" eli:
    • ensimmäinen sarja pelkästään olkapäillä: leveä myötäote ja nostetaan vain lapaluut yhteen
    • toinen sarja: muuten sama, mutta nostetaan myös pieni koukku käsiin
    • kolmas sarja: leuanvedon negatiivinen vaihe: myötäote, hypätään leuavedon yläasentoon ja hidastellaan alas
    • neljäs sarja: sama kuin kolmas sarja mutta vastaotteella
  • selän ojennus koneessa (koska selkäpenkissä jännitän pakarat liian helposti)
  • jos ehtii, niin loppuun vielä vipareita
Päivän motivaatiotyttö on vähän
vähemmän photaroitu Jillian Michaels
(jota siis googlauksen perusteella
tykätään photaroida ihan sikana)
 Lopussa kävimme vielä läpi jalkaohjelmaan kuuluvan vatsaliikkeen bosulla, minkä jälkeen aloimme kikkailla jumppapallolla. Kerroin, että tykkään seistä pallolla polvillani, minkä jälkeen PT näytti pari liikettä, joilla voi harjoitella seisomaan nousua. Toisessa pallon päällä ollaan kontillaan ja jalkoja nostetaan vuorotellen jalkaterä palloa vasten. Toisessa kontillaan oltaessa nostetaan paino maasta käteen ja nostetaan se ylös.

Tasapainoliikkeitä on kivaa treenata esimerkiksi aamusalilla, kun aina ei jaksa kamalasti riehua ja repiä. Katostaan, josko kevään aikana oppisin seisomaan pallolla. Kerron toki, jos niin käy.

Ai niin, pakko leuhutella irkin lisäksi täälläkin: PT sanoi, että kapeassa ylätaljassa hän huomasi lihakseni ihan selvästi, mitä ei todellakaan tapahtunut vielä kesällä. Lihaserottuvuuteni on siis parantunut. Jee! Tosin tämäkin kohteliaisuus piti lypsää. Luulisi maksulliselta mieheltä irtoavan edes niitä ilmaiseksi... :)

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Terveysboostaus

Näin taudin jälkimainingeissa menin hankkimaan lisää kivoja luontaisia lisäravinteita, jotka auttavat minua palautumaan entiselleni.

Probiootit

Sain keuhkotautiini iloisen 10 päivän antibioottikuurin. Iivil-tautibakteerien lisäksi kyytiä ovat luultavasti saaneet myös ruoansulatukseni bakteerikanta. Sitä alan elvytellä maitohappokuurilla. Tilasin iHerbistä Ohhiran vegetaarisia maitohappokapseleita

Vitamiinit

Olen kiskonut jo syksyn pimennyttyä D-vitamiinia. Nyt kasvatin annosta 200mikrogrammaanammaa  (ennen kiskoin 50 mikrogrammaa päivässä). Käytän Carlsonin luontaista D-vitamiinivalmistetta, koska synteettiset eivät imeydy.

Lisäksi aloin kiskoa C-vitamiinia 5000 mg päivässä. Tätä hullupäämäärää kiskon nyt viitisen päivää ja sitten palaan normaalimpaan annokseen. C:n hain Life-kaupasta (kaupan oma merkki), kosk iHerb-tilauksella aina kestää.

Pakuritee

Pakurijauhe on jauhettua pakurikääpää. Pakuri on yksi voimakkaimmista antioksidanttilähteistä maailmassa ja se sisältää lukuisia terveyttä edistäviä ainesosia, mm. betuliinia (tappaa viruksia ja intternetin mukaan jopa syöpää), lanosteroleita (laskevat kolesterolia, parantavat ruoansulatusta ja puhdistavat maksaa), beetaglukaaneita (antikarsinogeenejä), melaniinia (parantaa hiusten, ihon ja silmien kuntoa) ja germaniumia (auttaa puhdistamaan verta, normalisoi verenpainetta ja ehkäisee kasvaimien kehitystä). Lisäksi pakurissa on B- ja D-vitamiineja sekä mineraaleja kuten magnesium, kromi, rauta ja kalium. Pakuria nauttimalla voi siis kohentaa immuniteettia, ja se onkin ollut ainakin Venäjällä kova luontaistuotelääke.

Pakurikääpä, omnomnom
 Pakuriteetä tehdään keittämällä noin 1 tl jauhetta puolessa litrassa vettä. Sen voi juoda sellaisenaan vaikka hunajan kanssa. Kaikki eivät kuitenkaan tykkää pakurin mausta. Siksi pakuriteetä voi esimerkiksi kätkeä tee smoothieisiin tai sekoittaa siihen steviaa ja kaakaojauhetta. Oma steviatilaukseni on matkalla iHerbista kohti Suomea...

Tässä vielä yksi tervehdyttävä smoothie-ohje, jota en ole vielä itse kokeillut (ja en ole vielä hankkinut jauhe-C-vitamiinia).

Talven flunssanselätyssmoothie

4-6dl pakuriteetä
1 tl C-vitamiinia (pitäis tilata tätä)
1rkl macaa
1tl siitepölyä
1rkl chia-siemeniä
1 rkl proteiinijauhetta
1rkl kaakonibsejä tai -jauhetta
3-6 tippaa vanilijasteviaa
1 tl hunajaa
1 rkl kookosöljyä

marjoja maun mukaan 
2 kapselia Mind forcea (jos on, mulla ei ainakaan vielä ole)



tiistai 29. marraskuuta 2011

Pitkästä aikaa

Minttu kuntoon -projektissa oli parin viikon pakkotauko, kun minuun iski keuhkoputkentulehdus. PT tosin oli sitä mieltä, että vain puhdistuin. Varsinkin, kun minulle ei lääkärissä tehty nieluviljelyä tai kuvattu keuhkoja - joten selvyyttä siitä, mikä bakteeri minuun iski ei ole. Joku bakteeri se kuitenkin oli, koska tulehdusarvot olivat koholla ja antibiootit auttoivat. Meidän pitää väitellä tästä tauti vai puhdistumista -asiasta vielä, kun tapaamme ensi viikolla. :)

Viime viikon teema oli tämä
 Mutta ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin: olen saanut pH:ni nousemaan 6.2:sta 6.6:een, ja kilojakin on vihdoin karissut useampi. Painan nyt saman verran kuin lähtiessäni Kosovoon. Vaikka lihoin Kosovossa ihan järkysti, niin myös bodasin siellä ihan elukkana: osa kertyneestä painosta siis lienee myös lihasta. Joten nyt toivon, että olen timmimpi kuin 3,5 vuotta sitten.

Nyt tosiaan tuli pikkasen takapakkia, kun olen ollut taudin takia pari viikkoa jumppaamatta. Osa pudonneesta painosta on siis väkisinkin lihasta. Mutta PT lohdutteli, että lihakset saa nopeasti takaisin. Hoppas.

Kohta lähtee taas!
Yksi taikajippo, joka sai painoni lähtemään laskuun jo ennen tautia, oli uusi aamupala. Aiemminhan olen vetänyt aamupalaksi vihersmoothieita. Hitusen vajaa kuukausi sitten vaihdoiumme aamiaisen protskupirtelöksi. Uuteen aamiaiseeni tulee:

  • 2 kananmunaa
  • Yksi annoskauhallinen vanilijan makuista protskujauhetta
  • 2 tl raakakaakaojauhetta
  • kaakaonibsejä
  • 1 tl macaa
Kaikki blenderiin ja sekaisin. Sotku maistuu suklaakakkutaikinalta eli hyvältä. Joskus todella nälkäisenä sotken sekaan vielä banaanin. Ja välillä heitän sekaan teelusikallisen lucumaa.

Salainen ase
PT ehdotti myös, että puhdistumisen ja alkalisoinnin sijaan tekisimme väliin pienen protskuboostin. Eli keskittyisin kiskomaan vihreän sijaan (tai lisäksi) hyvää protskua (kuten vaikka munaa ja kalaa). Sillä pitäisi saada lisää lihasta ja sitä minun kaipaamaani lihaserottuvuutta. Homma aloitetaan ensi viikolla, kunhan saan alkaa taas jumpata maitohapoilla. Nyt tämän viikon vielä hieman himmailen ja keskityn treenaamaan aerobista ja venyttelemään - ja lopettamaan yskimisen.

Munista muuten: Selloon on avattu Viaporin torille uusi luomukauppa nimeltä Toivo. Sieltä saa maailman parhaita kananmunia. Eivät ne mitään ilmaisia ole (0,5€/kpl), mutta jessus kun ovat hyviä! En ole eläessäni nähnyt niin kauniita keltuaisia! Kannattaa kokeilla.

Kuvat: weheartit.com

tiistai 8. marraskuuta 2011

Kun pitää rankaasoo

Elin viikonloppuna synnissä. Olin pitkästä aikaa päissäni kuin teekkari. Valitettavasti en enää toivu kuin teekkari, joten maanantaina olin vielä hitusen huonossa hapessa. Siksi olikin mitä sopivinta, että maanantaina minulla oli ohjelmassa kolmet treenit.

Aamu alkoi bootcampilla, joka mukavan aerobisena kevyttreeninä sai minut vain hikoilemaan pahuutta pois kehostani. Alkuillasta vuorossa olivat säbätreenit, jotka menivät väsyneeltä vähän niin ja näin. Illan kruunasi sitten tapaaminen PT:n kanssa ja kunnon kostotreeni.

Päivän motivaatiotyttönä toimii Erica
 Kun tapasimme Kisiksellä, Jukka hykerteli ja sanoi, että häntäkin vähän hirvittää mun ohjelmani. Koska olin aika väsynyt, minua vähän jänskätti, mutta ohjelma osoittautuikin sellaiseksi sopivan rankaksi kuntopiiriksi. Toki, jos olisin ollut ihan iskussa, olisin varmaan saanut enemmän tehoja irti. Mutta hyvä rankaisu se silti oli.

Kutakin liikettä tehtiin aina 20 toistoa eli noin minuutti. Tein kaksi kierrosta. Eka puolisko tehtiin hanskat käsissä ja loput liikkeet ilman hanskoja. Ja liikkeet olivat:

  1. 4 suoraa pistareihin + punnerusasennossa käynti + 4 suoraa pistareihin + hyppy (tätä settiä tehtiin 7 kertaa eli jokainen eri liike laskettiin yhdeksi toistoksi)
  2. Kylkinousu ja koukku pistareihin: minä makasin patjalla kyljelläni ja PT röhnötti jalkojeni päällä. Minä sain nousta ylös 10 kertaa per puoli ja aina ylhäällä huitaista koukun pistariin. Eli vatsoista "otettiin vauhtia"
  3. Vinot vatsat ja koukku pistareihin: muuten sama kuin edellinen, mutta makasin selälläni "perinteisessä vatsalihasasennossa"
  4. Katkarapu: Lähtöasento on perinteinen vatsalihastentekoasento, josta keskivartalolla takapuoli heitetään sivulle, käännytään samalla kyljelle ja loppuun tehdään vatsarutistus eli päädytään sikiöasentoon. Ja sitten paluu alkuasentoon. Käsiä ei käytetä ja jalat pysyvät paikallaan. Treenaa koko korsettia.
  5. Käsilläseisontayritys: Vuorotellen molempia jalkoja heitettiin ylös ikään kuin tarkoituksena nousta käsilläseisontaan. Koska olen kuitenkin viimeksi seissyt käsilläni joskus ala-asteella, tällä kerralla ponnistin vain nössösti.
  6. Suorat vatsat ja pallon heitto seinään: perinteinen vatsalihasliike kuntopallo käsissä. Aina yläasennossa pallo heitettiin seinään ja alas mennessä otettiin taas kiinni. Tässä ei ollut mitään pilatesmaista lihasten eristämistä, vaan sai tempoa ihan huoletta lonkan koukistajilla. Tarkoitus oli tehdä räjähtävää liikettä.
  7. Punnerrusasennosta pallon vieritys seinään: Kuntopallo otettiin vuorotellen kumpaankin käteen ja vieritettiin / heitettiin seinään. Eli silloin oltiin vain toisen käden (ja toki jalkojen) varassa.
  8. Askelkyykkykävely: tehdään askelkyykkyä siten, että aina astutaan eteenpäin. 10 askelta eteen ja 10 askelta pakittaen. Tokalla kierroksella mukana oli vielä kuntopallo, jolla tehtiin samaan aikaan vartalon kiertoja.
Ekaan kierrokseen meni 13 minuuttia ja toiseen 10 minuuttia, kun PT:n ei enää tarvinnut joka välissä näyttää, mitä seuraavaksi on luvassa.

Hyvä treeni oli.

perjantai 4. marraskuuta 2011

Natural Bootcamp

Olen mainonnan uhri. Menin ja ostin viime viikolla tälle viikolle Waucherista aamutreenejä.

Natural Bootcamp on minun personal rainerini firman kehittelemä konsepti, jossa yhdistellään joogaa, pilatesta ja erilaisia kamppailulajeja. Idea on vetää funktionaalinen aamutreeni, jossa pysytään koko ajan aerobisella alueella. Kun treenissä ei hapotella, on treenistä lähtiessä pirtsakka ja jaksaa työpäivän hyvin.

Treeneissä oli paljon tuttuja elementtejä, koska sain taannoin rainerilta oman funktionaalisen treeniohjelman. Hindupunnerrusta ja skorpionia on tullut taas tehtyä tällä viikolla.


Sain vaucherista 19 eurolla aamutreenit tälle viikolle jokaiselle arkipäivälle. Olen siis joka päivä tällä viikolla ollut klo 7:00-8:00 Lauttasaaren liikuntakeskuksen vanhalla puolella jumppailemassa. Ma, ke ja pe olemme tehneet funktionaalista kuntopiiriä ja tiistaina ja torstaina treenanneet enemmän liikkuvuutta ja koordinaatiota. Tehot ovat kasvaneet loppuviikkoa kohden.

Tunnin rakenne on aina seuraavanlainen:
  • Aamu alkaa aurinkotervehdyksellä: olemme tehneet jonkinlaisen kerettiläisen version aurinkotervehdyksestä. Liikkeet tehdään läpi kolme kertaa, ja tarkoitus on ollut avata paikkoja. Ja kyllä ne aukeavatkin: ensimmäisen ja vikan sarjan välillä on vissi ero.:)
  • Tämän jälkeen on tasapainoiltu hetki asennossa nimeltä puu. Sekin on kai joogaa. Seistään yhdellä jalalla toinen jalka tuettuna reittä vasten kädet pään yläpuolella. Onnistuu, jos pitää silmät auki.
  • Lämmittely jatkuu varjonyrkkeilyllä. Alussa itsensä tuntee huomattavan hölmöksi ilmaa huitoessaan. Siihenkin tottuu. Asiaa helpottaa, jos itseään ei katso peilistä. Varjonyrkkeily ja potkut lämmittävät hyvin olkapäät ja nivuset, ja saavat lymfanesteet kiertämään.
  • Sitten onkin aika tehdä päivän epistola eli funktionaalinen kuntopiiri tai liikuvuustreenit.
  • Lopuksi venytellään 10 min.
Bootcampiin kuuluu mukaan myös ravintovalmennusta, jota jaetaan sähköpostilla. Me saimme mailia maanantaina. Aika pitkälti samaa kamaa, mitä olen kuullut Jukalta jo aikaisemmin: juo vettä, syö ravintotiheitä ruokia ja paljon vihreää.

Meille tarjottiin kolmen viikon jatkotreeni kolme kertaa viikossa (ma, ke, pe) hintaan 112€.itse mietin, että homma on osittain samaa kuin mistä maksan rainerille erikseen (lähinnä siis ravinto-oppi), mutta voin ihan hyvin maksaa siitä, että oikeasti tulen treenanneeksi liikkuvuutta (joka siis on minun heikoin lenkkini) kolmena aamuna viikossa. Jos hommasta vaikka saisi marraskuussa kehitettyä itselleen tavan, voi sitä jatkaa myöhemmin itsenäisesti. Ehkä sitten jossain vaiheessa näytän yhtä hyvältä kuin ohjaajamme Emilia. :)

Kiinnostaako hippilisäravinteet?

Mulla olisi alennuskoodi iHerbiin. Eli jos meinaatte tilata sieltä, niin hakatkaa toi tilaukseen, niin saatte 5$ alee: WIQ280

Sieltä saa mm. PARASTA D-vitamiinia. Itse olen ostanut siis suurimman osan hifistelytuotteistani tuolta.

 

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Mediadietti

Meillä oli eilen PT:n kanssa motivaationkohotus- ja kriisipalaveri, jossa pohdimme, miksei mun pH nouse ja fläsä lähde, ja mitä voisimme muuttaa.  Jutteluissa yhdeksi epäillyksi nousi stressi. En myönnä olevani mitenkään stressaantunut, mutta elämäni on kyllä kovin hektistä. Vapaa-ajan kiire kun on kivaa kiirettä, niin se ei stressaa samalla lailla kuin duuni. PT käski kokeilla, että pystynkö vielä rentoutumaan. Pitäisi siis vaan olla ja kuulostella, rentoutuuko kroppa vai onko lihaksissa koko ajan pieni jännitys. Ja jos ei pysty, niin pitää hidastaa tahtia.

Sain myös noottia tavastani iltaisin katsoa telkkaria ja surffata netissä samaan aikaan. Siinä saa kuulemma ihan liikaa kuvainformaatiota, mikä nostaa stressitasoja. Ja jouduinkin nyt vaihteeksi mediadietille: päällä saa olla vain yksi toosa kerrallaan, telkkari, radio tai tietokone. Ja PT suositteli lukemista telkkarin kattelun sijaan.



Koska olen tällainen kaikki tai ei mitään -ihminen, päätinkin heti aloittaa telkkarilakon. Katson töllöä seuraavan kerran vasta lauantaina. Ja radiotakin kuuntelen vain autossa. Oli kyllä jännää olla eilen kotona, missä oli ihan hiljaista. Kuului naapurin vajakin ulinakin hyvin seinän läpi...



Jatkossa voisi pitää ainakin 1-2 telkkaritonta päivää viikossa, ja tosiaan koettaa, että radio ei ole aina päällä. Että olisi ihan hiljaista (ei se naapurikaan aina ulise). Katsotaan, josko se vaikuttaa johonkin jotenkin havaittavasti. Raportoin, jos niin käy.

Kuvat: Weheartit.com

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Luonnollinen vs. teollinen

Nonni, nyt se on todistettu! Minulle ainakin. Ai mikäkö? Se, että luonnolliset vitamiinit ja hivenaineet imeytyvät NIIN paljon paremmin kuin synteettiset. Olin tänään taas luovuttamassa verta, ja minulta mitattiin elämäni paras hemoglobiini! Fuck Retafer! Eläköön savi!

Minulla ei ole ikinä - tai ainakaan niin pitkään kuin muistan - ollut hemppa yli 130:n. Koko lukio- ja aikuisikäni olen heilunut anemian rajoilla. Alin hemppalukemani oli 111, joka mitattiin vuonna 2009. Ja viime heinäkuussa sain juuri ja juuri luovuttaa, kun hemppa oli 126 (raja on naisille 125). Ja nyt, noin kuukauden savenjuonnin jälkeen: hemoglobiini 137! Jiihaa!

SE OON MÄ!
Minä en enää ikinä osta apteekista yhtään lisäravinnetta! Jatkossa kiskon napaani vain supergreensejä, spirulinaa ja savea kuin pieni hippi ja olen terveempi kuin kukaan! Olen rautainen supernainen! Woohoo!

Tämä muuten tarkoittaa myös sitä, että olen vihdoin saavuttanut yhden tavoitteistani. Mutta tosiaan aika monta on vielä saavuttamatta. Läski ei ole lähtenyt toivomallani tavalla, koska aluksi fläsä oli vain tiukassa, ja nyt on motivaatio ollut vähän hukassa. Olen kokeillut psyykata itseäni katselemalla kroppaidoleitteni kuvia ja muistelemalla noita alkukyselyn kysymyksiä, mutta ne eivät ole auttaneet. Tässä taitaa nyt olla alkuinnostus totaalisen loppu ja kuherruskuukausi ohi. Ei ole helppoa jaksaa yrittää ja karsia kaikkea kivaa pois elämästä, kun tuloksia ei näy. Nyt minä tarvitsen uusia keinoja, joilla voin motivoida itseäni. Toivottavasti tämä ensimmäinen onnistuminen auttaa jaksamaan jatkamaan yrittämistä.

Mutta nyt ei ole aika surra läskejä. On aika iloita siitä, että ylipaino on ainoa asia, joka kehossani oikeastaan on enää pielessä: kolesterolini, verenpaineeni sun muut ovat aina olleet loistavasti viitearvoissa tai jopa erinomaisia. Ja vihdoin hemppanikin on tukevasti naisten keskiarvoa. Oh, joy!

Kuva täältä

maanantai 17. lokakuuta 2011

Kevyt viikko

Yksi ehto PK-kauden loppumiselle oli, että pidän kevyen viikon kerran kuussa (mikä minusta oikeasti on ihan helvetin usein). Tänään alkoi eka palautteluviikko, tai oikeastaan kevyet viisi päivää.

Palautteluviikolla ohjelmassani saa olla pelkkää aerobista ja venyttelyä, ei yhtään salia. Minun pitää myös käydä hierojalla (olen menossa huomenna). Hierontapäivä, hierontaa edellinen päivä ja seuraava päivä pitää olla lepoa, ja eka treeni hieronnan jälkeen pitää ottaa aivan kevyesti. Tarkoitus olisi mennä torstaina aamulla vesijuoksemaan.

Viikon teema

 Hieronta tulee kyllä taas tarpeeseen. Olin hierojalla jo viime viikolla, mutta aloin riuhtoa liian pian ja liian kovaa sen jälkeen - ja sain alaselkäni jumiin. Se on ollut nyt sitten jankissa jo toista viikkoa. Minun pitää istua alas pukiessani sukkia, ja muutenkin kumartelen kuin mikäkin mummopahanen. :)

Perjantain jumppaa en ole vielä päättänyt. Se saisi olla mitä tahansa aerobista, kunhan en riehu liian kovilla sykkeillä. Salilla olisi ohjelmistossa joogaa... uskaltaisikohan sitä kokeilla. Kävin joskus Fressin joogan peruskurssin. Jooga oli ihan kamalaa - en taipunut yhteenkään asentoon. Siksi tekisi mieli tehdä jotain, mitä osaan, esimerkiksi spinnata tai mennä lenkille. Mutta saas nähdä. Kai siinä joogassakin kehittyisi nopeasti, jos vaan urheasti venyisi.

Viikon toinen teema

Sitten onkin viisi päivää lepäilty, ja lauantaina ja sunnuntaina voin räjäyttää tajuntani hillittömillä endorfiinikänneillä ja hurjalla bodaamisella.

Kohta voisin vähän pötkötellä piikkimatolla ja venytellä. Ja sitten menen ajoissa nukkumaan.

Kuvat Weheaertit.com

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Viikonlopun jumpista ja heikosta mielestä

Tein perjantaina ja lauantaina ekaa kertaa salitreenini läpi. Oli kyllä kivaa treenata taas hapoilla. Perjantaina aamulla treenasin jalat, ja sain askelkyykyissä jo hyvät tärinät päälle. Olin pitkään vikan polvileikkauksen jälkeen hieman arka lastaamaan isoja painoja tankoon, mutta nyt olen päässyt siitä jo yli. Muotoa ei kuitenkaan saa koipiin, jos ei uskalla käyttää painoja. Jos ette usko minua, uskokaa Sara Hurrlea:


Minä ehdin tehdä oman treenini juuri sopivasti 30 minuuttiin. Jatkossa, kun kehityn, varmaan myös nopeudun, ja ehdin tehdä ehkävielä jonkin liikkeen siihen perään. Mutta nyt ohjelma oli oikein passeli. Ja sain hyvän tuntuman, ja jalat tärisivät kivasti kahdessa vikassa askelkyykkysarjassa. Tein askelkyykyt siten, että kaksi ekaa sarjaa pidin vähän pienempiä painoja ja taempaa jalkaa penkillä. Se antaa enemmän tuntumaa pakaraan. Vikaan sarjaan lastasin sitten enemmän painoa ja pidin molemmat jalat maassa. Takajalan laskeminen helpottaa liikettä huomattavasti, joten ensi kerralla voisin uskaltaa lisätä painoja vielä enemmän vikaan sarjaan. Vatsalihasliikkeet ovat ihan superia! Varsinkin torture twist. Se on niin unelmaliike, että tarjoilen teille oikein opetusvideon siitä:


Minä jaksoin tehdä noin 20s kerralla eli 5 kertaa puolelta toiselle. Tavoitteena voisi olla, että jaksan tehdä 3*30s ennen joulua.

Lauantaina treenasin yläkroppatreenini. Se ei mennyt yhtä hyvin kuin jalat. Lähinnä tuntumassa oli toivomisen varaa, ja painotkin olivat vähän hakusessa. Päänylivetoon sain tuntumaa selkään (se tuntuu myös ojentajissa) vasta vikassa sarjassa, kun uskalsin ottaa lapasiin yli 20 kg. Jätin tällä kertaa väsytysliikkeen tekemättä, kun selkäpenkit olivat varattuja. Se olisi ehkä auttanut - mutta sitten en olisi varmaan ehtinyt kaikkia penasarjoja. Mutta enköhän saa parempaa tuntumaa yläselkäänkin, kunhan jonkin aikaa hinkkaan liikkeitä.

Sunnuntaina harrastin aerobista eli kirmasin metsään. Kävin siis taas pitkästä aikaa kuntorasteilla. Hyvin meni, eikä tullut yhtään pahaa pummia. Tosin homma oli semisti scam, koska metsä oli tuttu Lepuskin urheilupuisto. Ensi sunnuntaina voisi koettaa eksyä Latokaskeen... Haluaako joku mukaan?

Ruokapuolelta olen ollut lähes koko viikonlopun aika hunningolla. Perjantain tiesinkin menevän reisille, koska olin menossa kamujen kanssa Cantina Westin buffetiin sikailemaan. Lauantai sen sijaan oli silkkaa mielen heikkoutta. Aamu kyllä alkoi ihan kivasti nestetankkauksella, lehtivihreällä ja spirulinalla, mutta kun sain kaverilta palan omenapiirakkaa kiitokseksi kampaamopalveluista, lähti mopo taas lapasista, ja syödä mussuttelin koko loppuillan. Onneksi nykyään sentään mussuttelen semiterveellisesti partista ja pähkinöitä enkä jädee ja muffinsseja. Mutta en minä ainakaan laihtumaan päässyt tänä viikonloppuna. :)

Vaikka yleensä yritänkin antaa itsestäni kuvan itsehillinnän mestarina, on minullakin todellakin heikot hetkeni. Väsyneenä varsinkin (esim. nyt lauantaina), mieliteot pääsevät usein valtaan. Toinen minulle tyypillinen piirre on tietynlainen kaikki tai ei mitään -mentaliteetti: jos repsahdan kerran herkutteluun, annan yleensä lopun päivää mennä ihan läskiksi.

Mielitekoja voi koettaa ehkäistä pitämällä kropan ravintoainevarastot täynnä. Eli pitää tankata paljon lehtivihreää ja spirulinaa ennen juhlia, niin ei tee mieli mussutella. Mutta sille, että pääsisin kesken päivän takaisin ruotuun, en ole keksinyt vielä mitään kuningasratkaisua. Perinteinen hämäyskikkahan on kiinnittää huomionsa johonkin muuhun kuin syömiseen (vaikka urheiluun), kunnes himo menee ohi. Mutta joskus sekään ei riitä, kun mussuttelu on fakkiutunut mieleen oikein kunnolla. Ja aina syynä ei ole edes nälkä, vaan enemmänkin mielenhuolto. Silloin ei auta kuin psyykata itseään napostelemaan edes jotain terveellistä. Joskus se onnistuu, joskus ei.

Onko teillä mitään kikka kolmosia mielitekojen torppaamiseen?


torstai 13. lokakuuta 2011

Rautaa rajalle - tai tankoon!

Nyt on virpomiset virvottu, ja alkaa lihasten kasvattaminen. Eli sain uuden saliohjelman. Se on kaksiosainen, koska ehdin salille yleensä ainakin kaksi kertaa viikossa. Ja nyt minulla on muutenkin lupa treenata kovaa, joten voin taas käydä spinnaamassa ja kahvakuulaamassa.

Saliohjelmassa on ideana treenata 30 minuuttia todella kovaa. 30 minuuttia on aikarajana siksi, että sen jälkeen lihas menee kataboliseen tilaan, eikä treeni enää kehitä vaan ainoastaan kuluttaa - ellei nappaa jotain lisäravinnetta välissä.

Ideana on tehdä aina 30 minuutin treeni. Kehittymisen myötä lisätään painojen lisäksi tehtäviä liikkeitä. Ja alussa tehdään sen verran, kun keritään. Ennen suoritusta lämmitellään vähintään 10 min ja venytellään lyhyillä venytyksillä lihakset läpi. Ja treeninjälkeen pitää tehdä loppuverkkaa 5 min ja venyä 10 min.

Ja tässä ohjema:

Tehoprosentit eivät tarkoita prosentteja maksimista vaan sitä, että ekan sarjan jälkeen hapottelee vasta vähän, toka tuntuu selvästi ja vika menee just ja just tai ei mene.

Sali 1: jalat ja vatsa

Takakyykky 
Reisiä mä metsästän... Michi Ritz
  • 15*tangolla (lämmittelysarja)             
  • 15*80 %      
  • 10*90 %           
  •  8*100 %
Askelkyykky                                                        
  • 15*80 %      
  • 10*90 %           
  •  8*100 %
Vatsa bosulla. Käytä lisäpainoa
  • 15 toistoa, teho 80 %   
  • 12 toistoa, teho 90 %                    
  • 8 toistoa, teho 100 %
Torture twist: Istumaan penkille tms. ja jalat tuetaan johnkin, nojaus mahdollisimman taakse (mieluiten vaakatasoon) ja vartalon kiertoa puolelta toiselle
  • kolme sarjaa, tavoite pysyä asennossa 15-30s
  • ääriasentoihin voi jäädä heruttelemaan 1-2 sekunniksi
Selänojennus rullaten 
  • 2-3 sarjaa 10-20 toistoa.

Jos tämä menee reilusti alle 30min, voin tehdä vielä fiiliksen mukaan etureisiä, takareisiä, ojentajia, hauista, dippiä olkapäillä (eli ei koukisteta käsiä vaan tehdään töitä vain olkalihaksilla) tai vipunostoa kulmassa tai selkäpenkissä.
                            
Sali 2: ylävartalo

Alkuun voin halutessani tehdä väsytysliikkeeksi vipunostoa selkäpenkissä pää alaspäin roikkuen. Muuten päänyliveto tuntuu helposti lähinnä ojentajissa, vaikka se on tarkoitettu selälle.

Päänyliveto käsipainolla                                       
Latokin tarvitsee oven!
Megan McCue May
  • 15*80 %      
  • 10*90 %           
  •  8*100 %
Ylätalja                                                                        
  • 15*80 %            
  • 10*90%             
  •  8*100%
Alatalja                                                                         
  • 15*80 %            
  • 10*90%              
  • 8*100%
Vipunosto sivuille 
  • 2*15
Pystypunnerrus                                                       
  • 15*80 %            
  • 10*90%            
  • 8*100%
Viistopenkki                                                               
  • 15*80 %           
  • 10*90%              
  • 8*100%

Menen tekemään treenin ekan kerran huomenna tai lauantaina. Ja tokan puoliskon sitten varmaan sunnuntaina. Maltan tuskin odottaa. Bodaaminen isoilla painoilla on NIIN kivaa!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Prisma: Lisäaineet lautasellamme

Katselin tänään boksilta Prisman dokkarisarjaa E-koodeista.

Dokkareissa oli hauska, utelias lähestymistapa asiaan, eikä se keskittynyt kiljumaan, kuinka vaarallisia lisäaineet ovat. Toki atsoväriaineista puhuttaessa mainittiin kiva pikkuseikka, että niiden, etenkin keltaisen, on todettu aiheuttavan hyperaktiivisuutta lapsilla - ja silti niitä ei ole kielletty. Mutta samalla tuotiin esille se fakta, että väriaineitakin on erilaisia: synteettisiä (kuten ne atsot) ja luonnollisia kuten kirvoista saatava karmiini.

Väriaineiden lisäksi ekassa jaksossa puhuttiin aromivahventeesta eli vanhasta kunnon superiivilistä natrumglutamaatista. Ja jopa tässä asiassa dokkari jätti kiljumatta ja totesi, että natriumglutamaatti hajoaa jo suussa natriumiksi ja glutamaatiksi. Ja vaikka natriumglutamaattia yleensä syytetään päänsärystä ja ruuansulatusvaivoista, niin syllinen on itse asiassa sen puolikas eli glutamaatti. Pelkkää glutamaattia esiintyy useissa luonnon omissa ruoka-aineissa kuten tomaateissa ja parsakaalissa. Ddokkarissa melkoisen kehno ihmiskoekin, jossa "todistettiin", että samanlaisia oreita kuin kinkkiruuasta, tulee myös luonnon omaa glutamaattia sisältävistä ruoista. Tosin, olen tietämättäni harrastanut itselläni vastaavaa ihmiskoetta, ja epäilen, että olen viimeaikoina altistunut hieman liikaa luonnollisille glutamaatinlähteille - varsinkin käytyäni sienimetsällä. :)

Siinä se luonnon oma glutamaatti istuu keskellä soppaa

Aromeillehan ei ole E-koodeja, mutta lisäaineita nekin ovat. Ja ne olivat ekan jakson kolmas aihe. Monet aromitkin tulevat luonnosta, erilaisista eksoottisista kasveista. Mutta nekin ovat rajun kemistintyön tuloksia ja siten kaukana luonnollisesta, vaikka ne rehuista lähtöisin ovatkin.

Toisessa jaksossa käsiteltiin säilöntäaineita, joita on yleensä vaikeampi vältellä kuin väriaineita tai aromeita. Varsinkin kun  kohta tulee talvi, ja tuoreen kotimaisen kasvihuonetomaatin syöminen on varmaan suurempi ilmastorikos kuin autolla töihinmeno. Toki säilöntäaineissakin on luonnollisempia ja vähemmän luonnollisia vaihtoehtoja.

E300 ja E440 tulevat ja hyökkäävät!

Dokkarissa käytettiin aika paljon aikaa siihen, kun selitettiin suolan toimintaperiaatetta säilöntäaineena. Tosin se oli ihan perusteltavissa, koska (myrkyllinen) kaliumnitraatti käyttää vähän samantapaista toimintaperiaatetta bakteerintapossa. Ihan kiva kohta oli, kun dokkarissa vähän "räjäytettiin" kaliumnitraattia, joka on siis myrkyllistä ja helposti syttyvää - ja sitä on pakatut lihavalmisteet pullollaan. :)

Hyvä pointti dokkarissa oli, että ADI-arvoa eli sitä, kuinka paljon tiettyä lisäainetta saa syödä turvallisesti päivässä, on mahdotonta laskea itse: kaikkien tuotteiden tuoteselosteissa ei käytetä E-koodeja, ja vaikka käytettäisiinkin, ei tuoteselosteessa kerrota, kuinka iso osa ADI-arvosta annoksesta tulee. Niistä Kakkosjakson hipsunhauska ihmiskoe olikin juontajan "syön niin paljon E-koodeja kuin suinkin kykenen". Sinänsä tuollaiseen kokeeseen olisi ihan hauskaa osallistua: saisi syödä ihan sikana herkkuja - koska nehän sitä prosessoidun elintarviketuotannon aatelia ovat. Ja voiko juustokakkupirtelö olla pahaa? :D

Toimittaja onnistui syömään päivän kestäneissä gomorran bileissään viittäkymmentä lisäainetta. Niistä 32:lle ei ole määritelty päivittäistä maksimiannosta, koska kenenkään ei oleteta kykenevän syömään niitä niin paljoa, että niistä olisi haittaa (siis normaalissa ruuassa). Laskennat suorittanut lääkärikin sanoi olevansa järkyttyneempi siitä suolan, sokerin ja rasvan määrästä, jotka toimittaja päivässä itseensä ahtoi. Ja pakko myöntää, että ihan hienot keot ne olivat. Mutta lisäaineissa ylittyi vain yhden lisäaineen päivittäinen raja - ja se lisäaine oli kaliumnitraatti. Eli riski ei taida kuitenkaan olla ihan kamalan suuri. Ja taidamme päivän aikana tosiaan hengittääkin enemmän karsinogeeneja kuin syödä niitä. Mutta siinä asiassa olen hyvin eri mieltä toimittajan kanssa, että onko väliä, onko aine luonnollinen vai synteettinen. Minä sanon, että on. Siitähän mouhoilin jo eilenkin.

Voiko se olla pahasta, jos siitä tulee hyvä mieli?

Itse olen lisäaineista sitä mieltä, että on eri asia syödä kaktuksessa kasvaneen onnellisen kirvan verta kuin öljystä monilla kemikaalisilla reaktioilla uutettua väriainetta. Ja on siinäkin eroa, että salaattipussini on pumpattu täyteen typpeä, jota hengittelen koko ajan muutenkin, kuin että makkarassani on tunnettua karsinogeeniä. Mutta koska en todellakaan ole jaksanut opetella luontaisten lisäaineiden kuten karmiinin tai pektiinin E-koodeja, tyydyn yleensä välttelemään tuotteita, joissa niitä ei ole kirjoitettu auki, ja joista en koko tuoteselostetta ymmärrä. Olen kyllä laiskuuttani hyväksynyt jokusen stabilointi- ja säilöntäaineen säilykkeissäni - koska olen ainakin vielä liian laiska ja lyhytjänteinen liottaakseni papuja. Onneksi ne ovat kai yleensä niinkin vaarallisia aineita kuin sitruunahappo tai c-vitamiini.

Lisäksi minua hieman arveluttaa se, että kaikki lisäaineet on testattu vaarattomiksi vain erillään. Niiden yhteisvaikutuksia ei ole pahemmin taidettu testata. Ja ihan samoin kun C-vitamiini edistää raudan imeytymistä ja kalkki estää sitä, voivat lisäaineetkin yhdessä aiheuttaa mitä jännimpiä oireita kehoissamme. Siksi minä yleensä en jaksa kiljua, kun näen E-koodin, mutta suosin kuitenkin tuotteita, joihin on käytetty korkeintaan viittä raaka-ainetta.

Toka jakso on muuten nähtävänä Ylen areenassa vielä kuusi päivää. Käykää kurkkaamassa. Ja kolmas on vielä tulematta. Vastinetta tv-lupamaksulle... ;)


Kuvat: weheartit

tiistai 11. lokakuuta 2011

Ne tappaa meitin?

Eilen uutisissa kirjoitettiin, kuinka ravintolisät tappavat. Itse epäilin vahvasti heti jutun luettuani, että tutkimukset on tehty synteettisillä vitamiineilla. Juttelin illalla asiasta myös personal trainerini kanssa, ja hänkin epäili samaa. Hän on lukenut kuulemma jo 10 vuotta sitten tutkimuksista, kuinka synteettinen E-vitamiini aiheutti terveyshaittoja. En tosin ole lukenut Itä-Suomen yliopiston tutkimusta, joten en voi olla varma, oliko seurantaryhmän joukossa spirulinan nauttijoita vai vain monivitamiinipillerien. Veikkaan kuitenkin jälkimmäistä...

Myös Michael Pollan kirjoitti kirjassaan, että synteettisiä vitamiineja käytettäessä eivät vitamiinit imeydy yhtä hyvin, kuin ne imeytyvät luontaisessa muodossaan eli ruoasta saatuina - ja kertoi lähteensäkin. Tämähän on taas sitä iänikuista reduktionismia: tuijotetaan vain yhtä vitamiinia ja sen hyötyjä, eikä kiinnitetä huomiota sen vuorovaikutukseen muiden ravintoaineiden kanssa.


Luonnon oma monivitamiini

Voin allekirjoittaa imeytymiserot ainakin omalla kohdallani. Olen syönyt magnesiumia purkista jo vuosia. Varsinkin kesäisin olen koettanut estää sillä lihasten kramppaamista. Mutta vasta nyt, kun olen alkanut kitata veteen sekoitettua valkaisematonta merisuolaa, ovat krampit vähentyneet selvästi. Ennen minua kramppasi yhtenään venytellessä. Nyt enää aniharvoin. Eli jokin toinen suolo tai mineraali auttaa merisuolassa myös sitä magnesiumia imeytymään paremmin.

Tästä syystä olen myös vakuuttunut siitä, että saan vitamiineja paremmin kiskomalla gojeja, lehtivihreää ja spirulinaa kuin napsimalla Multitabseja. Toki monivitamiinipilleri on paljon helpompi ottaa kuin kiskoa puoli litraa vihreää nestettä (1 tl lehtivihreäjauhetta sekoitetaan 0,5-1 litraan vettä, jotta se imeytyy optimaalisesti), mutta senkin makuun tottuu. Ja kyllä sen kestää, kun tietää, miten hyvää se tekee! Ja neste muuten näyttää kamalammalta kuin miltä se maistuu. Ja eri valmistajien mössöissä on vähän eri mausteet.  Spirulinan voi sentään nauttia puristeina. Ne ovat hauskan vihreitä nappeja steriilien valkoisten apteekkinappien sijaan. Jauheena sekin kuulemma imeytyisi paremmin, mutta tässä annoin periksi käytännöllisyydelle. Onneksi gojit sentään ovat ihan herkkuja ja helppoja syödä. edes jotain kivaa itsehoitoa. :)

Tämä on paremman makuinen lehtivihreä, koska tässä on myös minttua :)

Päivän saarna voisi tiivistettynä olla seuraavanlainen:
  • Syö puhdasta ruokaa ja pyri saamaan kaikki tarvittavat ravinteet siitä
  • Jos kuitenkin haluat nauttia lisäravinteita (esimerkiksi talvella D-vitamiinia), hanki luonnonmukaista vitamiinivalmistetta synteettisen sijaan

Päätimme muuten eilen rainerin kanssa päättää peruskuntokauden. Jee! Nyt loppui virpominen ja aletaan BODAA! Palaan asiaan seuraavassa postauksessa, kun esittelen uuden saliohjelmani. Olen ihan pähkinöinä...

Kuvat täältä ja täältä

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Detox-viikkoa ja lisäravinteita

Alku on ollut minulla hyvin hankala, ja kroppa on pitänyt fläsästä kiinni kaikin voimin. Olin jo todella epätoivoinenen, ja PT:kin lupasi, että uutta laskua ei tipu, ennen kuin on 3 kg lähtenyt. Nyt on enää 200g matkaa uuteen laskuun. Tänään paukkuivat kympit. Tai paukahtivat ne jo ekan kerran viikonloppuna (ja palasivat maanantaina hetkellisesti takaisin 80 kg paremmalle puolelle), mutta keskiviikko on minun "virallinen kehonkoostumusmittauspäiväni", joten päivän luku on se, mikä lasketaan. Tosin halpa koti-Omronini ei kerro mitään jumalan sanaa, koska pelkällä puristusteholla tai veden juomisella saa muutettua rasvaprosenttia ainakin jokusen prosenttiyksikön kymmenyksen... Rasva- ja lihasprosentteja tiiraankin siis hyvin skeptisesti ja kohtelen niitä vain suuntaa-antavina.

Koska homma ei ole mennyt niin kuin suurimmassa pudottajassa, olemme Rainerin kanssa vähän viilanneet systeemiä. Minä totesin, että karppaus ei vain sovi minulle: minulla on karpatessa koko ajan nälkä (ellen syö liikaa)  ja vatsassa kiertää. Tämä johtuu aika pitkälti siitä, että en syö tehotuotettua lihaa, ja karppailen siis aika pitkälti kasviksilla ja pähkinöillä. Pieni määrä hyviä hiilareita tekee minut huomattavasti onnellisemmaksi: syön siis ainakin puuroa ja hapankorppuja. Mutta viikonlopun humppajaisissa huomasin, että pitkän tauon jälkeen olut ja vaalea leipä saivat vatsani paisumaan palloksi ja olon tukalaksi. Ei siis niitä. Tämänhetkinen ruokavalioni voisi olla lähinnä zone-dieettiä.

Tällä viikolla (tai oikeastaan eilisestä lähtien) ovat viljatkin taas vaihteeksi vähän aikaa pannassa, kun koetan kirittää kehoni puhdistumista detoxilla: syön siis lähinnä rehuja. Jotta vatsa ei temppuilisi, en mene ihan pelkällä raakaravinnolla, vaan kypsennän osan kasviksista. Tämä detoxini ei ole siis mikään paasto, vaan lähinnä hetkellisesti minimoin eläinkunnan tuotteet ja viljat. Saas nähdä, auttaako se mitään.

Lisäksi olen alkanut juoda savea.

Syötävää savea (kuva)

Saven pitäis puhdistaa kehoa ja alkalisoida sitä, koska se sisältää monia mineraaleja kuten piitä, alumiinia, kaliumia, kalsiumia, natriumia, mangaania ja titaania. Lisäksi savesta saa hivenaineita kuten beryllium, kupari, koboltti, magnesium, molybdeeni ja rauta. Savessa oleva kupari stimuloi aivolisäke-, maksa- ja haimahormonien eritystä ja edistää ihmisen aineenvaihduntatoimintoja. Savella on kyky uudistaa kudoksia, luovuttaa mineraaleja ja sitoa itseensä myrkkyjä ja kaasuja. Se on antitoksinen, antiseptinen ja antibakteerinen. Eikä se edes maistu pahalle, kuten MSM.

Nomnom? No ei tod. (kuva)

MSM:n nauttimista PT suositteli minulle polvieni takia. MSM on rikkiyhdiste, joka edistää nivelten, hiusten ja kynsien uusiutumista, ja se voisi ehkä auttaa minua ja polvieni rustovaurioita. Tuskin tässä enää mitään maratoonarin polvia tehdään, mutta jos kävelevän vanhuksen edes saisi...

Näiden lisäksi kolmas uusi ravintolisäni on spirulina. Sen olisi tarkoitus pitää minua kylläisenä. Spirulina muodostaa kaikista maailman organismeista tehokkaimmin proteiineja ja se sisältää 65-71% hyödynnettävässä muodossa olevaa proteiinia! Tämä tekee siitä ehkäpä maailman rikkaimman proteiininlähteen. Spirulina sisältää valtavan määrän kehollemme tärkeitä mineraaleja, vitamiineja (mm. B1, B2, B6, B9, A-, E- ja K-vitamiinia sekä betakaroteenia) ja välttämättömiä rasvahappoja. Spirulina on huikea antioksidanttien lähde ja sillä onkin todettu olevan voimakkaita antioksidatiivisia ja tulehdusta ehkäiseviä vaikutuksia ja se tukeekin voimakkaasti immuni-järjestelmämme toimintaa.

Levänappeja, nom (kuva)
En ole mitenkään usein kipeänä, ja jos flunssa iskee, se ei yleensä kaada minua sänkyyn asti. Tänä talvena tavoitteeni on, että ravintosuperboostattuna skippaan koko flunssan. Saas nähdä, onnistuuko.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Taivaallinen suklaasmoothie

Tämä postaus on omistettu Hannalle, joka toivoi smoothie-ohjeita ja pitää suklaasta.Tein eilen hieman erästä saamaani reseptiä soveltaen aivan tuhottoman hyvän suklaasmoothien. Sen koostumus oli lähes moussemainen, ja siitä tuli todella hyvälle tuulelle.

Smoothie vei kielen niin pahasti mennessään, että unohdin ottaa valokuvankin. :)

Heitin blenderiin

1 tl macaa
1 tl lucumaa
2 tl raakakaakaota
2 tl kaakaonibsejä
½ avokado
3 tl kookosöljyä kuumaan veteen liotettuna
2 dl kauramaitoa
1 tl hunajaa
1 scoop vanilijan makuista proteiinijauhetta

Kaikilla aineksilla on koostumusta parantavia tai terveysvaikutuksia. Jotta Sussea ei ärsyttäisi, puhun jatkossa superfoodien sijaan ravintotiheistä ruoka-aineista. :) Seuraavaksi hieman tarkemmin smoothien raaka-aineista, joista lähes kaikki ovat hyvin ravinteikkaita.

Maca

Tämä vanha inkojen potenssilääke sisältää paljon B-vitamiinia. Se on voimakas adaptogeeni (eli sen avulla keho kykenee mukautumaan haastaviin olosuhteisiin - esimerkiksi stressiin), joka tukee munuaisten toimintaa, lisää fyysistä suorituskykyä, antaa energiaa ja lievittää stressiä. Lisäksi se tukee sisäeritystä ja tasapainottaa hormoneja.

Macaa käytetään impotenssiin, erktiohäiriöihin, lisäämään elinvoimaa, vaihdevuosiongelmiin lievittämään mielialavaihteluita ja kuumia aaltoja sekä helpottamaan limakalvojen kuivumisesta syntyviä ongelmia. Lisäksi macaa käytetään säännöllistämään kuukautiskiertoa, selkeyttämään mieltä, parantamaan muistia, helpottamaan masennusta ja parantamaan unenlaatua ja anemiaa.

Lucuma

Lucuma sisältää runsaasti beetakaroteenia, B-vitamiineja, rautaa, kalsiumia ja fosforia. Se on matalahappoinen ja vähäsokerinen hiilihydraattilähde. Se sopii hyvin mausteeksi suklaasmoothieen, koska sen makea, hedelmäisen kermainen maksu sopii hyvin yhteen suklaan kanssa.

Avokado

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät, mutta sen rasva on suurimmilta osin kertatyydyttymätöntä ja se sisältää omega-3-rasvahappoja, joita yleensä saamme ruoastamme liian vähän. Avokadoissa on myös paljon kaliumia, B, E- ja K-vitamiinia.

Rasvaisen kermaisen koostumuksensa ansiosta avokado tuo smoothieen täyteläistä makua.


Raaka kaakao

Raaka kaakao on yksi maailman ravinnerikkaimmista ja kompleksisimmista ruoka-aineista. Kaakao sisältää yli 1200 aktiivista ainesosaa ja huikeat 10% kaakaon painosta on antioksidantteja. Tämä vie raa'an kaakaon täysin eri tasolle antioksidanttien läheenä verrattuna käytännössä mihin tahansa muuhun ruoka-aineeseen. Kaakaon sisältämät antioksidanttiyhdisteet (polyfenolit) ehkäisevät erityisesti huonon LDL- kolesterolin hapettumista. Tämä suojelee kehoamme mm. erilaisilta sydänsairauksilta.

Kaakao ja on loistava lähde erityisesti magnesiumille, raudalle, mangaanille, kromille, rikille, kuparille ja sinkille. Lisäksi kaakao on erittäin hyvä kuitujen lähde. Tämän “Jumalten ruoan” uniikit ominaisuudet linkittyvät kuitenkin kaikkein selkeimmin aivojemme toimintaan ja hyvän olon tuntemuksiimme. Eli juuri kaakaojauhe ja -nibsit olivat syynä siihen, että tulin hyvälle tuulelle. :)

Kun kaakaosta tehdään "tavallisesta suklaata" tai "tavallista kaakaojauhetta", kuumennetaan raaka kaakao korkeissa lämpötiloissa (120-130 astetta). Tämän jälkeen kaakaon joukkoon lisätään yleensä mm. maitojauhetta, erilaisia lisä-aineita, kemikaaleja, valkoista sokeria ja geenimanipuloitua soijalesitiiniä. Näin alkuperäisen raaka-aineen luonne ja ominaisuudet muuttuvat radikaalisti

Kookosöljy

Sen lisäksi, että kookosöljy lisää smoothien ruokaisuutta, se sisältää yli 90% raakoja, saturoituja rasvahappoja, jotka ovat harvinaisia ja tärkeitä rakennusaineita kehomme joka solulle. Nämä rasvahapot tukevat immunijärjestelmämme toimintaa, kilpirauhasta, hermostoa, ihon kuntoa ja tarjoavat myös nopeaa energiaa. Keskipitkäketjuiset rasvahapot kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja tukevat sen vuoksi painon pudottamisessa.

Tänä päivänä kookosöljyllä nähdään yleensä epäterveellisenä rasvanlähteenä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa. Kookoksen dissaamisen takana on politiikka: 1980-luvulta alkaen eräät hyvin voimakkaat ryhmät mukaan lukien Amerikan Soijapapuyhdistys, Maissintuottajien yhtymä ja Center for Science in the Public Interest alkoivat järjestelmällisesti tuomita kaikkia tyydytettyjä rasvoja. Valheellista tiedettä käytettiin yleisön vakuuttamiseksi siitä, että kaikki tyydyttyneet rasvat ovat epäterveellisiä, vaikka tosiasiassa tyydytetyt rasvat, joissa on paljon keskipitkäketjuisia rasvahappoja, kuten lauriinihappoa, ovat hyvin terveellisiä. Soija- ja maissimouhua sekä  rasvahypoteesin dissausta on muuten paljon lisää suosittelemassani Pollanin kirjassa. :)

Kookosöly kannattaa liuottaa kuumaan veteen ennen smoothieen sekoittamista, koska se ei liukene kylmään nesteeseen mitenkään helposti, vaan jää klimpeiksi.

Hunaja

Hunaja on laadukas makeuttaja, joka sisältää noin 200 erilaista aineyhdistettä. Pääainesosat ovat erilaiset sokerilajit, joita on lähes 30.  Muihin aineosiin kuuluu muun muassa entsyymejä, proteiineja, kivennäisaineita, orgaanisia hedelmähappoja, aromiaineita ja vitamiineja. Yleisimmät hunajassa olevat entsyymit ovat diastaasi, invertaasi, glukoosioksidaasi, katalaasi ja fosfataasi. Vitamiineista eniten hunajassa on B- ja C-vitamiineja.

Prodejauheena käytän tällä hetkellä Now Foodsin luonnon vanilijalla maustettua proteiinijauhetta. Kauramaito oli mukana toimittamassa nesteen virkaa.

Meinasin laskea smoothien ravintoarvot, mutta en jaksanutkaan. Yllä mainitulla ohjeella tuli noin 3,5 dl valmista juomaa. Sillä pysyi kylläisenä hyvin tunnin säbätreenit ja sen päälle toisen tunnin PT:n kanssa nyrkkeillessä. Eikä illallakaan treenien jälkeen ollut oikeastaan nälkä, mutta söin silti. :)


Lähteet: Superfoodit.com  ja Wikipedia

lauantai 24. syyskuuta 2011

Hyvää luettavaa

Michael Pollanin Oikean Ruoan Puolesta (In Defense of Food) on aivan saatanan (anteeksi kielenkäyttöni) hyvä ja ajatuksia herättävä kirja. Kannattaa lukea.

Toisin kuin toinen Michael eli Montignac, Robert C. Atkins, THL ja monet muut väittävät, Pollan ei yritä esittää yhtä kaikki maailman ongelmat ratkaisevaa ruokavaliota, vaan hänen teesinsä on "Syö ruokaa. Sopivasti. Lähinnä kasviksia." Pollan hyökkää lähinnä nykyaikaista ruoan tehotuotantoa ja nutritionismia vastaan ja ylistää 1900-luvun alussa länsimaisia sairauksia ja niiden syitä tutkineita Weston A. Pricea ja muita erilaisten etnisten väestöryhmien parissa tutkimuksia tehneitä lääketieteen ammattilaisia. Näiden tutkijoien yleinen johtopäätös tuntui olevan, että länsimainen ruokavalio on syynä meillä niin yleisiin sairauksiin kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, peräpukamat ja jopa karies. Jalostetun ruoan syöminen on Pricen mukaan syypää jopa oikomishoidon tarpeeseen.

täältä

Pollan on esikuviensa kanssa sitä mieltä, että ruoka on enemmänkin kuin osastensa summa: ruoka ei ole pelkkää protskua, hiilaria ja rasvaa. Se ei ole edes edellämainittuja ja vitamiineja ja hivenaineita. Kautta historian on kerta toisensa jälkeen julistettu, että nyt on keksitty ruoan syvin olemus - ja aina löytyy lisää ja pienempiä osatekijöitä. Nutritionismin suurin vika on, että siinä keskitytään tutkimaan näiden osatekijöiden vaikutusta ihmisen terveyteen ottamatta huomioon niiden välisiä suhteita ja yhteisvaikutuksia. Siitä juontaakin Pollanin teesin ensimmäinen osa: meidän pitää syödä ruokaa eikä vain oikeassa suhteessa protskuja, rasvaa ja hiilareita. Syökäämme porkkanaa, koska se on hyvää ja terveellistä eikä beta-karoteenia, jota porkkana sattuu sisältämään.

Pollan kertoo kirjassaan, mistä nutritionismi sai alkunsa: Amerikassa perustettiin 1977 ihmisen ravitsemusta ja perustarpeita selvittävän valiokunnan, joka koostui toki lakimiehistä ja toimittajista eikä suinkaan tutkijoista ja lääkäreistä. Tämä toimikunta joutui ikävään poliittiseen välikäteen, koska se ei uskaltanut julistaa, että liha, muna tai maito olisi pahasta, koska niiden tuottajat suuttuisivat - joten ruoka-aineiden sijaan he alkoivat puhua ravintoaineista. Ei haukuta lihaa vaan rasvaa - sen kun voi jalostaa lihasta pois. Samasta syystä valiokunnan raportissa ei käsketty syödä mitään vähemmän vaan enemmän "vähärasvaista kalaa ja lihaa". Ja näin ihana rasvahypoteesi sai alkunsa. Syödään ENEMMÄN vähärasvaista ruokaa. Miten edes länsimainen ihminen voisi voida paremmin, jos hän antibioteilla kyllästetyn ja keinotekoisella soijarehulla ravitun broilerinrinnan ja geenimanipuloidun, puhdistetun riisin LISÄKSI syö kolesterolia niin ihkusti laskevaa D-vitaminisoitua margariinia ja "ei yhtään lisättyä sokeria" mutta viisi E-koodia sisältävää terveysjogurttia? Tämä on Pollanin ohjeen toisen kohdaan taustalla: pitää syödä sopivasti eikä liikaa.

Juuri lihantuottajien kova lobbaus on aiheuttanut sen, että länsimainen ihminen syö joka päivä kimpaleen eläinproteiinia, mutta helposti skippaa kaiken elävän ravinnon eli tuoreet kasvikset. Ja kyllä, Pricen tutkimuksissa monet lähinnä eläinkunnan tuotteilla elävät heimot olivat hurjan terveitä, eikä lihan syömisessä sinänsä ole mitään pahaa (paitsi tuotantoeläinten kohtelu ja hiilijalanjälki - mutta ne ovatkin sitten jo ihan oma mouhunsa). Pollan syyttääkin eniten jalostettuja elintarvikkeita: älkäämme syökö pastaa, johon on lisätty omega3-rasvahappoja, kuituja (ja muutamaa muuta kulloinkin muodissa ollutta ravintoainetta, joita tuotteeseen lisäämällä pakettiin voi printata mainoksen terveysvaikutuksista), vaan niitä ruoka-aineita, joissa näitä ravintoaineita on luonnostaan kuten vaikka avokadoa ja salaatteja. Kasviksissa nyt vaan sattuu olemaan hitosti erilaisia ravintoaineita luonnostaan - ei tosin kaikkia missään yhdessä mukulassa, mutta variaatiota onkin tarjolla vaikka kuinka. Siitä siis kehoitus syödä lähinnä kasviksia.

Pollan kertoo kivasti nykyaikaisen länsimaisen ruokakulttuurin taustoista. Niistä luettuaan ei voi kuin puistella päätään. Pollan ei anna nykyisten ruokasuositusten tapaisia yksioikoisia ohjeita vaan peräänkuuluttaa vanhaa kunnon maalaisjärkeä ravintotaulukoiden tuijottelun sijaan. Suosittelen tätä silmät avaavaa kirjaa lämpimästi kaikille hipistä hedonistiin.


sunnuntai 18. syyskuuta 2011

Väsy vs. laiskuus

Tässä oman kehon kuuntelussa vaikeinta on osata tunnistaa, koska kroppa on väsynyt ja kaipaa lepoa, ja koska vaivana on vanha kunnon lorvikatarri. Kuten olen jo useammankin kerran todennut, väsyneenä pitää levätä. Vähän niin kuin päätin perjantaina tehdä, vaikka jo keskiviikko oli töiden ja harrastusten takia ollut välipäivä jumpasta. Mutta laiskottelu - se ei ole minun maailmassani vaihtoehto: jos laiskottaa, niin mielen on otettava yliote läskistä ja piiskata se liikkeelle - mielellään infernaalisiin suorituksiin.

Danijela puhuu asiaa

Tänään suoritus ei tosin ollut infernaalinen, vaan melko leppoisa: alkuverkkasin crossarilla 20 minuuttia ja tein kaksi kierrosta uutta funktionaalista harjoitustani, jonka sain tiistaina. Loppuverkaksi juoksin juoksumatolla 5 minuuttia ja sen päälle venyttelin vielä 10 minuuttia. Funkitionaalinen harjoitukseni pitää sisällään kuusi liikettä, joista jokaista tehdään kerrallaan minuutin ajan, minkä jälkeen siirrytään suoraan seuraavaan liikkeeseen.

Kahvakuulaliikkeitä on kaksi:
  • tempaus: kuula vedetään läheltä vartaloa pään yläpuolelle samoin kuin peärinteisessä tangolla tehtävässä tempauksessa, mutta yksi käsi kerrallaan
  • vartalon kierto: Kuulaa heilutetaan seisten vartalon sivulta toiselle. Liike jarrutetaan ja liikutatetaan vatsalihaksilla. Kantapäiden annetaan nousta ja lantion liikkua.
Sitten tulee kaksi oman kehon painolla tehtävää liikettä:
  • Askelkyykky venytyksellä ja pompulla ylös: pitkä askel, minkä jälkeen polvi viedään maahan ja tehdään lonkankoukistajan venytys. Jalkaa tuodaan sitten hieman kohti kehoa ylösnousua varten,
    ja ”pompataan” ylös suoraan yhdellä askeleella
  • Hindupunnerrus: Liike alkaa "kumarrusasennosta polviltaan, mistä ”sukelletaan eteenpäin ja , noustaan vatsalihasvenytysasentoo  kädet suoristaen. Paluu tapahtuu samaa reittiä. Liikkuessa puhalletaan ulos ja ääripäissä hengitetään sisään.

Hindupunnerrus (tosin minulla on erilainen alkuasento, koska en ole notkea)

 Viimeisenä tulee kaksi liikkuvuusharjoitusta:
  •  Skorpioni: vatsalla maaten, kädet levällään sivuilla viedään oikeaa jalkaa kohti vasemman käden sormia kuten skorpionin pisto.  "Pistäessä puhalletaan ulos ja vedetään vatsaa sisään.
  • Jalanheitto selinmakuulta: pyritään pitämään selkä suorassa ja potkaistaanjalkaa niin ylös kuin se nousee selkää liikuttamatta.
Tykkään tästä treenistä enemmän kuin saliohjelmastani, vaikka tämäkin on melkoista virpomista. Mutta toisaalta tämä setti ei edes yritä olla voimailuohjelma vaan parantaa liikkuvuutta. Ja liikkeet ovat mukavan kokonaisvaltaisia. Ensin suunnittelin meneväni salille, mutta koska siitä ei meinannut tulla mitään, päätin tehdä jotain, mikä edes vähän kiinnostaa. Se onkin laiskuuden selättämisen paras ohje: unohda viikko-ohjelma ja mene tekemään edes jotain. Tietysti parasta olisi, jos pystyisi motivoimaan itsensä tekemään ohjelmaa, mutta aina se ei onnistu. Minulle tosin tämä funktionaaline ohjelma onkin tehty korvaamaan kahvakuulailu ja osaa saleista: tavallaan siis noudatin myös ohjelmaa.Kaksi vapaapäivää vaan tipautti toisen salin pois ohjelmasta. Mutta pakko sanoa, että olin perjantaina niin rättipoikki, että teki ihan hyvää levätä.