sunnuntai, 27. toukokuuta 2012

Sporttisunnuntai

Kirjoittelen nyt tosi lyhyesti, koska alan olla aika väsynyt. Tänään päivän teemana oli urheilu, koska tein sitä eri muodoissa yli viisi tuntia.

Ensin oli vuorossa jo useamman kerran mouhuamani Giro d'Espoo. Se meni varsin kivasti. Taisin lähteä vähän liian hitaaseen ryhmään, koska lopussakin oli paukkuja vaikka muille jakaa. Otin sitten jossain 100 km kodalla irti (juuri ennen Jorvin the mäkeä) ja posottelin sitten täböllä loppuun. Olisi pitänyt ehkä tehdä se irtiotto aiemmin. Missasin, kun pari joukkuetoveria teki saman vikalla taukopaikalla. Siksi hävisin Auralle pari minuuttia ja Tuukalle nelisen minuuttia. Mutta en ollut firman vika. Perässäni tuli kaksi äijää, joista toisella puhkesi kumi matkalla. Kumirikkoinen Tommi hävisi mulle vartin ja Atso jokusen minuutin. Minun loppuaikani oli 4:19:30. Poljin suurimman osan matkasta 26km/h polkeneen ryhmän kärkijoukoissa. Ensi vuonna menen kyllä 28km/h tai 30km/h ryhmään. Ja todellakin lähden polkemaan. Oli ältsin kivaa! Ja tokihan mulla oli tiimikynnet.Katsokaa, kuinka hienosti ne sopivat mun paitaan!

Tyylikkäästi mustavalkoisissa
Loppuverryttelyn suoritin muutama tunti Giron jälkeen Väinämöisen kentällä pesiksen parissa. Meillä oli säbäjengin kanssa puhetta, että olisi kiva pelailla. Ja Johis touhutyttösenä kutsui paikalle meitä ja muita kavereitaan. Eipä paikalle sitten tullut muita säbääjiä kuin minä ja Johis, ja muutenkin meitä oli vain kuusi. Siksi emme pelanneet, mutta löimme kolme kierrosta (siis jokainen oli lyöntivuorossa kolmesti ja sai lyödä niin kauan, kuin huvitti). Varsinkin takakentällä sai ottaa muutaman juoksuaskeleenkin, niin tuli vähän vertynyt olo. Äsken sitten venyttelin.

Ekana osuin palloon ihan kivasti, mutta sitten tatsi katosi. Näpyt osasin edelleen. Harmi, kun en ole nopeusominaisuuksiltani mikään etenijä... Heittää ja syöttää osasin edelleen, vaikka olen pelannut viimeksi varmaan lukiossa. Lukkari on mun lempihommani pesiksessä, joten on sitä tullutkin jokunen syöttö annettua. Ja olen muuten pelannut pesistä tällä vuosituhannella: meillä oli sitä kerran firman kesäjuhlissa.

Olipas kiva päivä. Ei haittaa yhtään, vaikka taidan nukahtaa jo ennen kymppiä!

keskiviikko, 23. toukokuuta 2012

Venyttely tekee ihmeitä

Tällä viikolla olen liikkunut hyvin kevyesti, koska säästelen itseäni sunnuntain giroa varten. Maanantaina oli säbätreenit ja tiistaina olin aamulla uimassa. Olin nukkunut sen verran vähän, että uiminen kulki todella huonosti. Ei edes auttanut se, että menin uimahallille fillarilla. Ei herätellyt 7 km tarpeeksi.

Eilen pidin välipäivän ja ainoastaan lämppäsin aamulla salilla 20 min ja sitten venyttelin kunnolla. Ja ai että  se teki hyvää. Kun heräsin, oli parempi eli vasen polveni vähän kipeä. Ja kun olin venytellyt, ei kipua enää ollut. Muillekin tiedoksi, että kireät lihakset vääntävät niveliä väärään asentoon. Eli jos jotain paikkaa kolottaa, niin kokeile ensin venyttelyä.

Tänään minulla on ohjelmassa triathlonkoulun untitreeni, ja huomenna menen aamulla spinnaamaan. Lauantaina olisi triathlonkoulu, mutta tällä kertaa taitaa sluibaus voittaa saituuden: periaatteessa olen sitä mieltä, että kun jostain liikunnasta maksaa, niin sitä hitto vie myös sitten harrastetaan. Mutta meillä on huomenna firman kesäjuhla, ja lauantaina triathlonkoulu on jo klo 10.30. Niin voi olla, että sunnuntain giron ja lepäämisen varjolla skippaan lauantain. Ellen nyt mystisesti satu heräämään ajoissa pirteänä. Jos en mene trikouluun lauantaina, niin voisin toistaa eilisen lämpän + venyttelyn.

Sunnuntaina koittaa sitten tosiaan kesän eka urheilutapahtuma. Vähän kyllä jänskättää. Olen menossa tiimimme toisen naisen, Auran, kanssa 26km/h ajavien ryhmään. Äijät meinaavat ajaa jotain kaameeta 32-28km/h vauhtia. Vaikka olisi ihanaa olla jotain tuttua miestä nopeampi, niin taidan ihan suosiolla olla koettamatta pysyä noiden perässä.

Varasin jo ensi viikon perjantaille 90 min hierontaa. Ostin joskus talvella city dealista 2x45min klassista hierontaa, ja varasin molemmat ajat nyt putkeen. Olen aina hierottanut hierojalla vain selkääni. Tarkoituksena on ollut hierottaa jalat "sitten ensi kerralla". Mutta koska käyn hierojalla niin harvakseltaan, on selkäni aina uudelleen hieronnan tarpeessa, eikä jalkojen vuoro tule koskaan. Viimeksi minulla sentään oli 60 min aika ja selän lisäksi Mika rusikoi minun rintafileeni mureiksi. Tuli kyllä tarpeeseen: en ole ehkä sataan vuoteen saanut käsiä niin hyvin selän takana yhteen kuin sen jälkeen. Tarkoitus olisi siis ensi viikon perjantaina hierotuttaa selkä, jalat ja rinta. Jos vain ehtii. Saatan olla kyllä aika jumissa.

Firmamme on mukana myös kilometrikisassa. Minä olen tällä hetkellä meidän joukkueemme viides 346 kilometrillä. Aura näemmä meni eilen mun ohi. Hitto. :) Ja minä poljin tällä viikolla töihin vain maanantaina ja tiistaina. Pitänee ensi viikolla tsempata. Ja tavoite on olla syyskuun lopussa (kun kilometrikisa loppuu siis) viiden parhaan joukossa. Koska vieteistä paras on toki kilpailuvietti. :)

perjantai, 18. toukokuuta 2012

Detox-tunnelmia

Minun pitää maanantaina raportoida ekat tunnelmat Lapcream-testistä. Ajattelin kirjoitella tänne blogiin samat vastaukset, mitkä pistän maanantaina Hannamarille. Toki päivitän kommentteja, jos sunnuntaina tapahtuu jotain todella merkittävää. Mutta luultavasti näillä mennään.

1. Kerro lyhyesti lähtötilanteestasi ja siitä, mihin haet apua.
Halusin ensisijaisesti kokeilla koivuntuhkauutetta, koska olen itse ollut kovin agnostinen pH-dietin suhteen, ja koivu-uutteen pitäisi emäksisöidä kroppaa. Minä haluaisin nähdä sen päivän, kun se pH oikeasti muuttuu, koska eettisenä semivegenä syön aniharvoin lihaa, olen jättänyt sokerit tosi vähille ja viljan ja maitotuotteidenkin käyttöni on välillä tosi vähäistä ja aina vähintäänkin kohtuullista.
Lisäksi jos kouvu-uute vahvistaisi luuston lisäksi myös vaikka rustoja, niin påp. Minä kun olen todella huonopolvinen ihminen.

Siankärsämötippoja ajattelin kokeilla, koska minulla on persauksissa ja takareisissä vielä selluliittia, joihin voisin tippoja testata. Ja ramppaan kuitenkin kerran viikossa vaa'alla, niin bongaan myös mahdollisen nesteenpoistumisen. Ja treenaan kuin pieni elukka, joten erilaiset lihaskivut ovat minulle arkea. Ja niihinkin siankärsämötippojen pitäisi auttaa


2. Millaisiaodotuksia sinulla oli ennen aloittamista?
Kuten Jenni kommenteissa mainitsikin, niin kuulostaa aika homeopatialta. En siis todellakaan usko, että tämä läträys tuntuu missään, mutta en minä usko, että tästä haittaakaan on. Ja mä kyllä kokeilen avoimin mielin lähes kaikkea. Ja kun kuitenkin juon paljon vettä, niin kai sinne voi juttuja sekaan lorotellakin.


3. Miltä tuotteiden käyttö on tuntunut?
Eipä juuri miltään. Ei vaikuta mun elämääni juuri mitenkään, että lorautan aamulla kannuun 8 tippaa toista ja ruokalusikallisen toista litkua. Olen tosiaan koko ajan vetänyt täysiä annoksia, koska en kokenut olevani mitenkään saastainen tai tukossa.


4. Millaisia vaikutuksia olet huomannut? Ovatko tietyt vaivat helpottaneet, onko olo ollut väsyneempi tai pirteämpi, ilmaantuuko detox-oireita?
Kolme "oiretta "voisin tuomita näiden litkujen "ansioksi". Olen syönyt nyt kahden viikon aikana aika paljon herkkuja, mutta painoni ei ole noussut, vaikka niin olen pelännytkin. Lisäksi minulla on koko ajan jano, ja paska lentää. :) Vatsani ei siis ole mitenkään sekaisin. Aineenvaihdunta vaan tuntuu kiihtyneen. Minun pitää siis vain käydä useammin vessassa. Päätä ei särje eikä vituta normaalia enempää. Ihan pirteänä herään joka aamu, mutta siitä kiittäisin kyllä ennemminkin säännöllistä unirytmiäni ja valoisia aamuja kuin näitä litkuja. Olen kyllä pyöräillyt pidempiä lenkkejä kuin ennen ja tehnyt sen vielä kahjojen nuorten miesten perässä, enkä silti ole saanut lihaskipuja. Jos uskoisi täböllä noihin tuotteisiin, niin tästäkin voisi varmaan kiittää siankärsämöä. Minä kiitän kyllä vielä venyttelyä ja rautaista kuntoani. :)


5. Mitä mieltä olet tuotteiden mausta?
Hyvin mieto. Jos en sotke veteen mitään muuta (esim. suolaa), maistan, että jotain on veden seassa. Maku ei ole mikään hyvä, muttei pahakaan. Se on vain erilainen. Tosin minulla on ollut vähän lentsua, joten makuaistini ei varmaan ole herkimmillään.


Maanantaina siankärsämöstä pitäisi aloittaa viikon tauko. Koivu-uutetta tulisi nauttia koko ajan. Tässä on vain pieni probleema: koivu-uute oli vuotanut kirjekuoreen , ja se uhkaa loppua kesken. Mutta minä nautin nyt sen putelin loppuun ja arvostelen tuotteen, kun se on loppu. Siankärsämöä vetelen ohjeen mukaan pari viikkoa vielä tauon jälkeen.


En ole tosiaan siis muuten detoxannut tai elänyt kurissa ja nuhteessa. Päin vastoin olen herkutellut aika antaumuksella. Kuurini ei siis ole ollut varsinainen detox, vaan mahdollinen detox ehkä nollaa muun huonon elämäni. Katotaan, josko ensi viikolla pääsisi ruotuun ja lopettaisi mässäilyn.

Törsäystä

Mun pitäisi säästää, mutta ei se onnistu nyt kamalan hyvin. Eilen ostin taas 300 eurolla kivaa jumpparoinaa. Sinänsä hyvä saavutus, kun kaupatkin olivat kiinni... Toin kotiin 150 euron maastopyörän (käytetty ja merkki on Jamis) ja märkäpuvun triathloneja varten (käytettynä sekin). Fillari pitäisi huoltaa, koska sen vaihteet eivät ihan toimi. Ja satulaa pitää pitää niin ylhäällä, kuin se vaan nousee. Mutta on se kyllä minusta ihan hintansa väärti - kunhan saan ne vaihteet toimimaan ja vaihdettua fillariin lukkopolkimet. Löysin fillarin tori.fi:stä. Ja ostin sen siksi, koska olen menossa ensi kuussa mitä todennäköisimmin seikkailukisaan, missä pitäisi ajella maastossa. Sitä ennen pitää vaan palautella rullaluistelu mieleen (viimeksi vuonna -99) ja opetella ajamaan maastossa. Kakunpala siis.

Märkäpuvun sain ostettua triathlonkoulun toiselta oppilaalta, jolle puku ei ihan istunut, vaan se hörppäili vettä lahkeista. Minulle se istui kuin hanska. Tai catsuit. Katsokaa vaikka.






Hihoissa on tuolla toisella puolella ihkupinkkiä. En vaan tajunnut pousata niin, että pinkero näkyisi. Pään rajasin kuvasta pois, koska olin juuri uinut 1,5h, ja tukka ja naama näyttivät juuri siltä. :)

Nyt ostoslistalla on enää ne lukkopolkimet, lenkkarit, salikengät, säbäkengät, rullaluistelun rannesuojat ja ehkä polvisuojatkin. Olisi kiva saada joskus oma kajakkikin, mutta eihän minulla semmoiseen tätä vauhtia ikinä varaa ole...

sunnuntai, 13. toukokuuta 2012

Päätös

Tänään oli vapaapäivä. Viikon ainoa sellainen. Muuten jumppailin viikolla tälleen:

ma: säbätreenit
ti : uinti
ke: pyörälenkki
to: triathlonkoulun uimatreeni
pe: punttis + spinning
la: triathlonkoulun fillarointi- ja juoksutreeni + säbäturnaus

Tänään oli kyllä huisin nätti sää, ja olisi ollut kivaa mennä fillaroimaan, mutta aamulla minulla oli hieman rapsakka olo eilisistä säbäjengin kauden päättäjäisistä ja iltapäivällä kävin kummitytön synttäreillä ja morjenstamassa mutsia.

Mutta mun oli itse asiassa tarkoitus kirjoittaa ihan muusta asiasta kuin viikon treeneistä. Mun personal trainerini Jukka lähti pääsiäisenä thaimaahan thaikkunyrkkeilyleirille. FB:n mukaan hän palasi tällä viikolla, mutta emme ole olleet yhteyksissä. Mä olen tässä Jukan poissaollessa miettinyt, että en oikeastaan tarvitse häntä enää mihinkään. Hän on antanut mulle jo paljon tietoa, enkä enää nyt keväällä ole oppinut kauheasti uutta. Treenit ovat olleet kivoja, mutta 65€ kuukausimaksu on vähän suolainen hinta yksistä treeneistä. Siksi olen tullut siihen päätökseen, etten enää jatka sopimustamme.

Voin kuitenkin suositella personal traineria kenelle tahansa, joka haluaa päästä tavotteisiinsa. Ja sellaiselle, joka tykkää hyvillä lähteillä perustelluista väitteistä ja kovista treeneistä, voin suositella Jukkaa. Jukalla on oma treeni- ja ravintofilosofiansa, mutta hän kyllä modaa niitä asiakkaan mukaan. Jos yksi juttu ei toimi, niin sitten kokeillaan toista. Ja mua ainakin Jukka osasi aina innostaa ja motivoida. Jos jotakuta kiinnostaa, niin tuolla on Jukan kotisivut, missä on enemmän life coach -juttua, tuolla on Tähtikunnon sivut, mistä itse aikoinaan Jukan bongasin ja tuolla vielä Jukan kehittelemän Natural Bootcampin sivut. Natural Bootcamp on aamujumppaa, jossa on vaikutteita joogasta, pilateksesta ja kamppailulajeista.

Jukka itse harrastaa vapaaottelua, joten hänen erikoisosaamisensa on kamppailulajit. Hän vetikin oikein hyviä nyrkkeilytreenejä. Myös crossfit luonnistui. Jukka ei ehkä ole oikea ihminen valmentamaan maratonille tai muihin nylkkylajeihin, mutta olen minä itse ihan sujuvasti Finlandian hiihtänyt tässä Jukka-treenien ohessa.

Mutta vaikka lopetankin rainerin käytön, niin aion toki jatkaa bloggailua. Pitää vaan vaihtaa tuo alaotsikko johonkin muuhun. Ehkä teen sen seuraavaksi. Haen vain ensin inspistä katsomalla vähän tosi-tv:ta. Vähän tekisi mieli uudistaa blogin ilmettäkin, mutta siihen ei kyllä tänään ole inspistä.

perjantai, 11. toukokuuta 2012

Bodauskausi taputeltu

Aloitin 9 viikkoa sitten maksimivoimakauteni. Sen piti aluksi kestää 8 viikkoa, mutta en ehtinyt viime viikolla salille, joten bodasin vielä tällä viikolla. Tosin tämäkin viikko oli hieman vajanainen, koska keskiviikkona tein vain yhden pääliikkeistäni ja tänään aamulla en tehnyt yhtään apuliikettä vaan ainoastaan kaksi muuta pääliikettä ennen spinningiin menoa. Pääliikkeitänihän olivat siis ylätalja, pena ja kyykky. Koko ohjelma on luettavissa täältä.

Ohjelman juju oli nostaa joka kerta painoja jostain sarjasta. Tällöin kehitys olisi jatkuvaa ja huomattavaa. Painoja piti kirjata ylös jo senkin takia, että muisti seuraavalla kerralla, mitä pitää tankoon laittaa. Mutta saihan siinä samalla kivoja statsejakin. Alun jälkeen aloin kirjata vihkooni jopa fiiliksiä, koska minulla oli vaikeuksia muistaa, mihin sarjaan seuraavalla kerralla piti lisätä painoja.

Miten painot sitten kehittyivät?

Penkki
  • Lähtöpainot: 6x45kg, 3x52,5kg, 1x60kg
  • Lopetuspainot: 6x55kg, 3x57,5kg, 1x62,5kg
  • Maksimi nousi naurettavan vähän
  • Viikolla 3 koklasin 65kg:a, jolloin se ei mennyt. Olisi pitänyt koklata nyt vikalla viikolla, mutta en tajunnut
 Ylätalja
  • Lähtöpainot: 6x60kg, 3x70kg, 1x80kg
  • Lopetuspainot: 6x70kg, 3x72,5kg, 1x80kg
  • Ylätaljassa kävi heti alussa pieni hupsis painojen kanssa: laitoimme vahingossa tarkoitettua enemmän painoja tankoon. Luultavasti siksi maksimi oli ja pysyi
Kyykky
  • Lähtöpainot: 6x70kg, 3x75kg, 1x80kg
  • Lopetuspainot: 6x75kg, 3x77,5kg, 1x82,5kg
  • Vaikka painot eivät nousseet hurjasti, tässä tunsin kehittyväni eniten
Ohjelman alkaessa painoin 78,2kg ja nyt painan  75,7kg. Eli kai tämäkin käy todisteena siitä, että jos haluaa laihtua, kannattaa bodata. Lihas kuluttaa enemmän kuin läski ja voimatreeni polttaa fläsää vielä kauan treenin lopettamisen jälkeenkin.

Kuva weheartitistä

Mutta meitsillä alkaa taas peruskuntokausi. Ja peruskuntokaudella noudatan PT:n ihan ekaa tekemää ohjelmaa. Ja vaikka en 9 viikkoa sitten olisi uskonutkaan, niin nyt on ihan kivaa alkaa virpoa. Aikansa kutakin. Ja pari viimeistä viikkoa on ollut todella vaikeaa nostaa painoja - varsinkin ylätaljassa. Siksi on suorastaan helpottavaa, että enää ei tartte jaksaa nostaa enemmän. Nyt nostetaan useamman kerran. Jatkan pk-kautta jonnekin heinäkuulle asti, 8-10 viikkoa.

Vähän jäi harmittamaan, että en saanut vielä omaa painoa penkistä ylös. Muissa pääliikkeissähän siinä onnistuin. No, jos hoikistuisi vähän vielä lisää, niin seuraavalla maksimivoimakaudella se oma paino menee penkistä heittämällä.

torstai, 10. toukokuuta 2012

Lapcream-testiryhmässä

Olen lukenut Halon blogia jo tammikuusta, kun löysin sen googlatessani smoothie-paastoa. Hannamari kyseli taannoin halukkaita detox-testiryhmään, ja minä ilmottauduin.

Halusin ensisijaisesti kokeilla koivuntuhkauutetta, koska personal rainerini uskoo kovasti pH-diettiin, mutta minun syljestä mitattu pH:ni ei ole juurikaan mihinkään heilahtanut, vaikka olen siistinyt ruokavaliotani jo viime heinäkuusta lähtien. Siksi olen itse kovin agnostinen asian suhteen. Ja koivuntuhkauutteen pitäisi emäksisöidä kehoa, joten halusin kokeilla, onko sillä vaikutusta. 

Minä kuitenkin eettisenä semivegenä syön aniharvoin lihaa, olen jättänyt sokerit tosi vähille ja viljan ja maitotuotteidenkin käyttöni on välillä tosi vähäistä ja aina vähintäänkin kohtuullista. Siksi luulisi, että en olisi näin hapan, kuin vaan koko ajan olen. PT sanoo, että sylkeni pysyy happamana, koska urheilen niin paljon ja siksi käytän koko ajan emäsvarastoni pois. Minä haluaisin nähdä sen päivän, kun se pH oikeasti muuttuu.

Olenhan minä tässä heinäkuun jälkeen kyllä laihtunut, joten sinänsä ideologia toimii. Jos tuo koivuntuhkauute toimisi, niin saattaisinpa laihtua lisää. Mä en vaan jaksa uskoa tuohon emästasapainon muuttumiseen. Ainakaan ennen kuin näen.


Lisäksi koivuntuhkauutteen pitäisi vahvistaa luustoa, mikä on toki aina hyvä asia. Jos se vahvistaisi luuston lisäksi myös vaikka rustoja, niin sehän sopisi mulle ja mun leikatuille polville vallan mainiosti.

Tarjouduin myös kokeilemaan siankärsämötippoja. Minulla kuitenkin on persauksissa ja takareisissä vielä selluliittia, joihin ajattelin voivani tippoja testata. Tosin ilokseni eilen ja tänään aamulla peilasin, että ei sitä ole enää läheskään niin paljon kuin ennen. En kyllä ottanut kuvaa. Olisi varmaan pitänyt.

Lisäksi minä kuitenkin  ramppaan vaa'alla joka tapauksessa, joten voin sitten samalla tutkailla, miten siankärsämötipat poistavat nestekertymiä. Niin ne ainakin lupaavat tehdä. Sitten niiden pitäisi myös auttaa lihaskipuihin. Siksi minä lupasin myös treenata kuin pieni elukka ja hankkia niitä erilaisia lihaskipuja. Mitä sitä nyt ei ihminen tekisi tieteen hyväksi. :)

Sain sitten postissa molemmat litkut. Toinen niistä oli vähän vuotanut kirjekuoreen ja kastellut ohjelaput, mutta sain leviteltyä ne kuivumaan rikkomatta niitä. Tänään olen toista päivää detox-kuurilla. Muuten olen kyllä syönyt niin kuin ennenkin. Otin tänään jopa jälkkäriä lounaalla. Eli mikään superdetox nyt ei ainakaan vielä ole päällä.

Mutta eilisestä fillarilenkistä ei ainakaan tullut lihaskipuja. Joko minä olen tosi hyvässä kunnossa tai siankärsämötipat toimivat. pH-arvoani en itse asiassa muista nyt. Muistan vaan aina sen vihreän sävyn, minkä liuska saa. Voisikin koettaa huomenna aamulla muistaa mitata pH:n ja kirjata sen jopa ylös. Noin niinku lähtötasoksi.


Kittaan litkuja nyt viitisen viikkoa ja raportoin Hannamarille (ja samalla toki myös teille) parin viikon välein. Stay tuned.