Tavoitteita

Yksi syy, miksi guruni vakuutti, kun kilpailutin personal trainereita, oli se, että hän pani minut täyttämään pienen kyselyn ennen ekaa tapaamistamme ja siten minut miettimään, mitä treenaukselta haluan. Oli ihan hyvä miettiä tarkemmin tavoitteita, koska tavoitteeni olivat ennen kyselyyn vastaamista niinkin yksinkertaiset kuin tämä:

Danielle on ihana! Kuva täältä

Danielle Edwards on fitness-malli, joka kisaa figure-kisoissa eli niissä ei niin pumpattujen tätien fitness-kisoissa. Figure-kisat ovat vähän niin kuin fitness-missikisat. Toinen kroppaidolini on Erica Fuerst . Ennemmin kyllä offilla kuin kisakunnossa. Fitness-kisaajien kisakunto on vähän liikaa jopa minulle. :)

Mutta tosiaan kysely sai minut miettimään vähän muitakin tavoitteita kuin Daniellen vatsalihakset.

Pääasiallisesti piti miettiä
1. Mitä haluan saavuttaa eli tavoitteeni
2. Miksi haluan nämä asiat eli pitää löytää motivaatio
3. Miten saavutan tavoitteet eli sillä kartoitettiin sen hetken tieto, taito ja toimintamallit

Ensin siis listattiin tavotteita. Sekä pidemmän ajan tavotteita että mitä yhden, kolmen ja kuuden kuukauden päästä on jo tapahtunut. Itse asetin tavoitteiksi seuraavaa:
1. Haluan timmin kropan (eli näyttää ainakin melkein Daniellelta)
2. Haluan pystyä kävelemään mummona eli tehdä tilanteestani polvieni kannalta mahdollisimman hyvän
3. Haluan hiihtää ensi talven Finlandia-hiihdossa maaliin.

Kysymykseen siitä, mitä haluan jo kuukauden kuluttua tapahtuneen vastasin seuraavaa:
1. Olen vähentänyt herkuttelua.
2. Yksi kiva kauluspaita ei enää kiristä hartioista.
3. Kiloja on lähtenyt muutama.

Nyt ne ovat julkista tietoa, niin suorituspaineetkin kasvavat. Palataan näihin sitten syyskuun puolivälissä. :)

Ja kolmen kuukauden kuluttua olisi sitten tarkoitus olla tällaista:
1. Mahdun skinny jeanseihini,
2. Minulta näkyy vatsasta ainakin sixpackin 4 ylintä lohkoa,
3. Pystyn juoksemaan tunnin ilman, että polviin alkaa koskea.
4. Minulla on elämäni paras hemoglobiiniarvo, kun menen luovuttamaan verta.

Näitä voidaan katsella sitten marraskuussa. Tämän hetken hemppaenkka on 130.

Puolen vuoden päästä sitten leuhuttelen täällä tulleeni maaliin Finlandia-hiihdossa, valmistaudun täyttä häkää kesän Finntriathlonin pikamatkalle ja ostan uudet bikinit sen kunniaksi, että näytän niin saakelin hyvältä.Eikä ihossanikaan ei ole enää epäpuhtauksia, koska syön niin hyvin.

Motivaatiota haettiin tehtävissä siten, että mietittiin, mitä tapahtuu 5,10 ja 20 vuoden päästä, jos en saavuta tavotteitani, ja miltä se tuntuu. Näiden tehtävien tarkoitus oli saada aivot ymmärtämään matkalla tehtävien valintojen syyt ja helpottaa siten valitsemista. Tällöin ei pitäisi tarvita itsekuria ja tietoista toimintaa muutokseen niin paljon: visio ja syyt toimivat motivaationa. Kun visio on tarpeeksi vetoava, motivaatio kohdallaan ja tavoitteet selkeät, niihin matkataan vastoinkäymisistä huolimatta ja matkasta nauttien.

Lopuksi kirjasin vielä ylös normaalin päiväni toiminnan, jotta valkku tietää, mikä on lähtötilanne. Siis herätys, ruuat, milloin syön, missä ja kuinka paljon, nukkumaanmeno jne. Lisäksi sai jorinoida niin paljon kaikkea, mitä halusi PT:lle kertoa. Minä kirjasin tyypilliset viikon treenit ja huikeaa avautumista siitä, että vaikka tiedän, että käsitelty vehnä ja sokeri ovat pahasta, ei minua aina väsyneenä ja vittuuntuneena kiinnosta.

Tehtävä oli hyvä, koska keksin Danielle-lookaliketyksen lisäksi kirkkaiksi tavoitteiksini vanhuuden kävelykunnon ja hyvän ihon. Ne saavat koko homman kuulostamaan paljon vähemmän pinnalliselta. Vaikka hottis sexy babehan tässä vaan halutaan olla. Vielä mummonakin.