pH-dieetti, osa I

Ruokavalio, joka pyrkii ylläpitämään kehon luontaista happo-emästasapainoa kutsutaan pH-dieetiksi. Se on melkoisen iso ja monimutkainen asia, joten kirjoitan siitä monessa erässä. Tässä ekassa setissä on yleistä lätinää.

Veren pH-arvo on 7,365. Keho pyrkii ylläpitämään tätä arvoa kaikin mahdollisin tavoin. Sillä on pieni emäksinen puskurijärjestelmä, jolla se ylläpitää kehon emäksisyyttä. Tämä puskuri on tarkoitettu poistamaan kehossa luontaisesti olevia happamia aineenvaihdunnan sivutuotteita: luontaiset elintoimintomme, aineenvaihdunta ja kuona-aineiden sekä myrkyllisten aineiden poistaminen kehosta johtaa pieniin määriin happamia sivutuotteita, joita puskurijärjestelmä neutraloi.

Kun solu toimii ja tuottaa energiaa, syntyy happamia kuona-aineita eli jätteitä, jotka solu siirtää sisältään sitä ympäröivään nesteeseen. Nämä jätteet siirtyvät hien, ulosteen virtsan ja muiden eritteiden mukana ulos elimistöstä. Tämä on normaalia aineenvaihduntaa. Ongelmia syntyy siinä vaiheessa, kun solu tuottaa enemmän jätettä, kuin elimistö ehtii poistamaan. Tämä vastaa kaikkien tuntemaa ilmitä eli vesistöjen rehevöitymistä: Kun ihminen laskee vesistöön ravinteita, se rehevöityy. Tällöin veden happipitoisuus laskee, mikä heikentää kalojen elinmahdollisuuksia. Samalla tavalla solu elää vedessä. Jos solua ympäröivä neste happamoituu, siinä alkaa kasvaa hiivoja, sieniä ja bakteereja. Tässä ympäristössä solun on vaikea toimia ja tuottaa energiaa. Elimistö auttaa solua kaikin mahdollisin tavoin eli poistaa jätteitä ja siirtää happoja pois tärkeiden energiaa tuottavien solujen ympäriltä. Jos happoja on liikaa, elimistö ei pysty poistamaan niitä.

Kun nautimme happamia elintarvikkeita, kehomme siis joutuu työskentelemään ylikierroksilla ylläpitäessään happo-emästasapainoa. Kehomme ei siis varsinaisesti heti happamoidu,  vaan ensin se rasittuu.

Kehon happamoitumista kutsutaan asidoosiksi. Taistellakseen tätä vastaan, elimistömme ottaa emäksisiä aineita muun muassa luustosta ka lihaksista. Elimistö myös laimentaa happoja hamstraamalla vettä, jolla se laimentaa happoista elimistöä. Kehossa ilmenee tämän seurauksena turvotusta. Rasvan avulla elimistö siirtää happoja pois tärkeistä elimistä, ja rasvoihin sidotut hapot varastoidaan rasvakerrokseksi eri puolille elimistöä - eli kertyy fläsää.

Happamoitumista aiheuttavat muun muassa liha, maitotuotteet, kananmunat, viljatuotteet, korkean sokeripitoisuuden hedelmät, etikkaa sisältävät ruuat, hiilihappoa sisältävät virvoitusjuomat, tuoremehut ja muut mehut, kahvi, tee, sokeri ja keinotekoiset makeutusaineet sekä puhdistettu suola. Lisäksi mitä enemmän syömäämme ruokaa on käsitelty ja muokattu, sitä enemmän se happamoittaa kehoamme.

Elimistöä happamoittavat myös ympäristön saasteet, tupakointi, lääkkeet ja stressi. Lisäksi kova fyysinen harjoittelu elimistön äärirajoilla tuottaa elimistöön luontaista happamuutta eli maitohappoa. Siksi varsinkin treenaavien ihmisten pitäisi kiinnostua ruokansa happo-emästasapainosta.

Emäksöiviä ruoka-aineita ovat kasvikset, juurekset, avokado, kookospähkinä, sitruuna, lime, greippi, idut, hippiviljat kuten kvinoa, tattari, hirssi ja speltti, osa siemenistä ja pähkinöistä sekä osa kylmäpuristetuista öljyistä. Emäksöivän ruokavalion perustana on lehtivihreää sisältävät kasvit, hyvät kylmäpuristetut öljyt ja hyvä suola (esim. ruususuola tai valkaisematon merisuola).

Tässä perusteet. Jatkossa perehdyn tarkemmin solujen toimintaan ja pelottelen itseäni ja lukijoita happaman elämäntavan aiheuttamilla sairauksilla. :)

Kuvat: We heart it