pH-dieetti, osa II

Tämä selkeästi mielipiteitä jakava ruokavalio onkin kähtalaisen monimutkainen asia, johon tutustuminen on minulta vielä kesken. Olen viime aikoina lueskellut jonkin verran solujen aineenvaihdunnasta, ja palaankin asiaan, kunhan tiedän asiasta tarpeeksi.

Tällä kertaa keskityn pelottelemaan eli referoin "happaman elämäntavan" vaikutuksista sairauksiin.

Ruokavaliosta johtuvan asidoosin vaikutusta sairauksiin on tutkittu paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että
asidoosin vaikutukset kehossamme voivat suoraan myötävaikuttaa erilaisten sairauksien syntyyn.

Syöpä kukoistaa happamassa ympäristössä. Kasvainten pH on aina hapan, koska niiden glukoosiaineenvaihdunta on kiihtynyttä ja happamien kuona-aineiden poiskuljetus on siihen suhteutettuna liian hidasta. Emäksiset mineraalit kohottavat syöpäkasvainsolujen solun ulkopuolista pH-arvoa estäen etäispesäkkeiden muodostumista. Käyttämällä erittäin emäksisiä mineraaleja pH-arvon nostamiseen, syövän kasvu (ja imusolmukkeiden puuttuminen asiaan) voidaan siis estää. Tutkimuksessa oli todettu, että jopa leivinjauheen (NaHCO3) nauttiminen suun kautta auttoi syöpäkasvainten ympäristön neutralointiin, mikä haittasi niiden leviämistä. Itse kasvainten sisäiseen happamuuteen ei ruokavaliolla pystytty vaikuttamaan.

syöpäsolu

Emäksisten mineraalien nauttiminen ja niiden lisääminen ruokavalioon hidastaa myös osteoporoosia.
Emäksiset mineraalit hidastavat luun hapertumista eli kalsiumin irtoamista luista. Ja päinvastoin: Happoja muodostavien ruoka-aineiden erittäin runsas nauttiminen aiheuttaa metabolisen asidoosin. Tämä johtuu siitä, että osa kehon happoja neutraloivasta emäsbufferista koostuu luuston mineraaleista: kun keho on happamassa tilassa, paratyroidihormoni kiihdyttää kalsiumin poistumista luista ja hampaista liiallisen happamuuden puskuroimiseksi tai neutraloimiseksi. Vuosien kuluttua tuo kalsiumhävikki johtaa osteoporoosiin. 

Myös yleiset havainnot eri puolilta maailmaa tukevat kasvisperäisen ravinnon hyötyjä, sillä kulttuureissa, joissa käytetään runsaasti eläinproteiinia, myös luuston terveys on heikompi. Tosin ristiriitaisiakin tuloksia on julkaistu; näissä virtsan alhaisen pH-arvon tai siihen erittyvän kalsiumin ei ole todettu olevan yhteydessä osteoporoosiin. (Tähän ei ole tarjota linkkiä) Kuitenkaan kehon alkalisoimisesta ei ole tiedossa samanlaista haittaa kuin happamoittamisesta saattaa olla. Siksi itse näkisin, että emäksisen ruokavalion noudattaminen on ihan hyvä tavoite.

Tämä luu ei katoa

Sama kato käy luuston lisäksi lihaksille, jotka myös toimivat osana emäsbufferia. Tästä yksi oire onnkin krampit kovan jumppaamisen jälkeeen, kun kroppa neutraloi maitohappoja. Minulle opetettiin jo pienenä koripallistina, mitkä ruuat vähentävät maitohapon erittymistä (väärääkin tietoa sain - appelsiini oli muka pahasta) ja opastettiin ainakin kesän treenikaudella syömään magnesiumia.Lijaskadolle ei vaan taida olla tautinimikettä (kynismi? :D) kuin luukadolle.

Emäksiset mineraalit eli magnesium ja kalsium, ovat ratkaisevassa asemassa myös sydän- ja verisuonitautien ennalta ehkäisyssä ja niiden nauttiminen lisäravinteena vähentää kipua reumaattisesta niveltulehduksesta kärsivillä potilailla. Tästä asiasta voi halutessaan lukea lisää täältä, kun kerran koko artikkeli on netissä eikä vain abstrakti.

Tänään tapaan taas personal trainerin, ja ajattelin kysellä kiperiä aineenvaihdunnasta ja ruoka-aineiden ruuansulatuksessa kokemista kemiallisista reaktioista (ne ihanat kaavat olivatkin aina kemmassa mun lemppareita...). Palaan siis asiaan.