sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Juhannusjumpat

Juhannus on lusittu, ja palasimme juuri lakeuksilta takaisin tänne Ruuhka-Suomen suveen. Olin asennoitunut supermälsään, sateiseen juhannukseen, joka menisi lähinnä sohvalla möllöttäen, mutta sää olikin yllättävän hyvä, ja pääsimme myös ulkoilemaan.

Jumppaliike 1: inverted row (koska kumpikaan ei olisi
jaksanut edes puolta minuuttia leukoja)

Koska olemme tervehenkisiä urheilijanuorukaisia (varsinkin Supersuunnistajan vanhemmilla vieraillessamme), olimme tikkana ylhäällä jo ennen ysiä sekä lauantaina että sunnuntaina. Molempina aamuina ohjelmaan kuului lenkkiä.

Jumppaliike 2: Supersuunnistajan lemppari eli penkille nousu

Lauantaiaamulle olin visioinut juoksu-kuntopiiriyhdistelmän. Ensin oli tarkoitus tehdä lenkin lomassa kaksi pit stopia, mutta Folkhälsanin pihan mummojumppalaitteet olivatkin ihan pepusta. Siksi pysähdyimme vain Supersuunnistajan vanhan ala-asteen pihassa, joka taas on kuin luotu taukojumpalle. Supersuunnistaja sai suunnitella lenksukan. Se oli 4 km ennen taukojumppaa ja toiset 4 km jumpan päälle.

jumppaliike 3: punnerrus

Minä sen sijaan kehittelin jumpan: viisi liikettä kiertoharjoitteluna. Ekalla kiekalla jumppasimme puoli minuuttia kutakin liikettä ja toisella kierroksella tykitettiin menemään kokonainen minuutti kerallaan. Puolen minuutin siirtymät olivat hieman liian reilut, mutta Supersuunnistajan Polarista irtosi hälyjä vain yhdellä sekvenssillä kerrallaan. Se oli sitten se 30 s. Jumppa kesti vartin, minkä jälkeen otimme vielä vähän kuvituskuvia ja jatkoimme matkaa.

Jumppaliike 4: Sataset eli pilatesvatsat

Tänään aamulla kävimme polkujuoksemassa "Göstan lenkin", joka on Supersuunnistajan heimon ylläpitämä 6 km polku ihan heidän kotinsa kulmilla. Sinänsä hauskaa, että ihan naapurissa on varsin kelpo polkujuoksupolku, mutta pari vuotta sitten meidän piti ajaa autolla tänne. Sen lisäksi että metsässä oli ihan ristuksen märkää, siellä oli myös miljoona pientä personal raineria, jotka vaativat etenemään tietyllä minimivauhdilla tai muuten pienet verenimijät hyökkäsivät kimppuun kuin yleinen syyttäjä.

Jumppaliike 5 ja 6: yhden jalan kyykky keinuavusteisesti. Yksi setti
kummallekin koivelle, kiitos. Tää on aina mun lemppari.
Lenksukoiden ohella juhannus sisälsi suunnattoman paljon syömistä. Uskaltaakohan huomenna mennä lainkaan vaa'alle? Voi olla, että taannoin saavutettu kisakunto on jo historiaa. Ja ensi viikonloppuna olisi luvassa taas kisat. No, onhan tässä vielä monta päivää aikaa "palautua".

3 kommenttia:

  1. Hyvän kuuloinen juhannus sulla ollut vaikka et Ratareidessä näkynytkään. =)

    VastaaPoista
  2. Anna: Leet skillz, katos. :)

    Jaana: Oli Supersuunnistajan vuoro valita. Se kun on enemmän tuollainen polkujuoksija, niin se ei ole vielä päässyt yhtä voimakkaasti pyöräilyn makuun. Ensi vuonna tuun taas, kunhan ei ole yhtä arktinen sää kuin viime vuonna!

    VastaaPoista