tiistai 19. toukokuuta 2015

Mouh!

Tänään ei puhutakaan urheilusta, vaan ravinnosta. Eikä silleen fitness-tyyliin "näin höyrytät parsakaalisi", vaan enemmänkin ruoan etiikasta. Tarkoitukseni ei ole saarnata. Satuin nyt ottamaan asioista selvää, niin ajattelin jakaa tietoni - jos vaikka jotakuta muutakin kiinnostaisi. Tänään kirjoittelen siis maidon tuottamisesta.

Ensisysäyksen tähän maitokiinnostukseeni sain, kun luin Elina Lappalaisen kirjan Syötäväksi kasvatetut. Jos sinua kiinnostaa, mistä ruokasi tulee, niin suosittelen lukemaan kyseisen kirjan. Se ei ole mitään kettutyttöpropagandaa, vaan hyvin kiihkottomasti kirjoitettu tietopaketti tuotantoeläinten oloista (vuonna 2012). Kuulin myös vähän aikaa sitten radiosta haastattelun, jossa Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton Essi Wallenius kertoi SEY:n hankkeesta, jossa tehdään Suomeenkin tuotantoeläinten hyvinvoinnin laatumerkintää. Eli vähän vastaavaa systeemiä kuin luomu tai avainlippu, mutta tuotantoeläinten oloista. Kannattaa kuunnella tuo haastattelukin. Se oli hyvä.

Partaäijäjugurtti luomuna

Minä innostuin haastattelusta niin paljon, että menin ja lähetin Essille sähköpostiakin. Sitä ennen olin leikkinyt tiedostavaa kuluttjaa jo siten, että mailailin ja viestittelin Facebookissa eri meijereille ja kyselin, miten heidän lehmänsä elävät. Ja nyt ajattelin kertoa teille saamistani vastauksista. Ja tämä on sitten pitkä juttu, koska asiaa on paljon. Sori.

Maitotuotteet ovat siitä jännä juttu, että niissä ei usein ajatella olevan mitään "ongelmaa": kukaan ei kuole, kun niitä tuotetaan. No, itseasissa kuolee. Vasikat ovat maidontuotannon oheistuote, joiden arvo on heikko ja lypsytilojen keskimääräinen vasikkakuolleisuus huiteleekin jossain 14% tienoilla, enimmillään jopa 40 %:ssa.  Yleisin vasikan kuolinsyy on ripuli, koska vasuja ei osata tai ruokkia oikein. Vain luomuvasikat saavat oikeaa maitoa vierotuksen jälkeenkin, ja muut vasut juovat juottorehua. Ihan vain siksi, kun maidosta saa rahaa, kun sen myy eikä juota vasikalle. Vasikkojen ripuliin on kauheasti syitä juottorehun koostumuksesta vasikan juntiasentoon. En muista niistä nyt kaikkia, eikä niillä kai ole niin hirveästi merkitystäkään, kun lopputulos on kuitenkin kuollut lehmävauva. Eikä lehmänkään elämä ole aina kivaa.

Navettoja on kahdenlaisia: on pihattonavettoja, joissa lehmät saavat hengailla vapaina ja käydä lypsyasemalla, kun siltä tuntuu. Näiden lisäksi on parsinavettoja, joissa lehmät on kytkettyinä parsiin eli ne seisovat tai makaavat rivissä, mutta eivät pääse liikkumaan. Näitä lehmiä lypsetään käsittääkseni lypsyrobotilla, joka liikkuu parsien välissä. Laki vaatii, että parsinavetan lehmät pitää päästää ulos vähintään kesällä 2 kk ajaksi. Siis ULOS - ei suinkaan laitumelle. Eli pahimmillaan parsinavetassa asuvat lehmät tylsistyvät paikallaan 10 kk vuodesta. Ei ihme, että ne ovat ihan villeinä riemusta, kun ne keväällä lasketaan laitumelle (jos pääsevät) - niillä on ollut ihan helvetin tylsää.

Parsinavetoista suurin osa on pieniä ja vanhoja. Vaikka ne eivät ole lain mukaan edelleenkään kiellettyjä, ainakin Valio suosittelee niistä eroon hankkiutumista ja navettojen uudistamista pihatoiksi. Pitää taas muistaa, että tuottajissa on eroja, ja osa päästää lehmiä mahdollisuuksien mukaan jaloittelemaan talvellakin ja tarjoaa niille muutenkin virikkeitä. Pihattonavetoissakin voi olla ongelmallisia lattiarakenteita, jotka helpottavat kyllä puhtaanapitoa, mutta sattuvat lehmiä jalkoihin. Lisäksi laki ei vaadi että pihatoista pitäisi päästä ulos - saati sitten laitumelle. Ja kuulemma 70% Valion pihattonavetoista ei laidunna, mikä siis olisi lehmälle luontaista ja terveellistä. Homma ei ole siis missään määrin mustavalkoista tai yksiselitteistä.

Vapaa kissa ja vapaan lehmän maitotuotteita

Mutta koska minäkin olen vain ihminen ja vielä sellainen ihminen, joka asuu kaupungissa, olen vedellyt vähän mutkia suoriksi ja todennut, että minä haluan nauttia mahdollisimman paljon sellaisia maitotuotteita, jotka on tuotettu pihattonavetoissa asuvien lehmien maidosta. Koska hyvä pihatto on parempi kuin kesäulkoiluparsi, sillä pihatossa lehmä kykenee huoltamaan kehoaan ja liikkumaan.

Olen nauttinut maitotuotteitani jo kauan luomuna, koska luomutuotannossa onihan eläinten hyvinvoinnin kannalta etuja:

  • Poikivaa luomulehmää ei saa pitää kiinni kytkettynä vaan sillä on oltava poikimakarsina.
  • Yli viikon vanhaa vasikkaa ei saa pitää yksittäiskarsinassa (tärkeää, sillä vasikka tarvitsee ikätoverien leikkiseuraa, norm. tuotannossa vasikkaa saa pitää yksin jopa 8 viikkoa).
  • Luomuvasikoiden sarvien alkujen poltossa eli nupouttamisessa on käytettävä puudutusta eli toimenpiteen hoitaa eläinlääkäri.
  • Myös pihattonavetoissa elävien luomulehmien pitää päästä kesällä laitumelle
  • Parressa erikoisluvalla olevat luomunaudat tulee päästää jaloittelemaan myös talvikaudella


Mutta luomutiotteiden valikoima on hyvin suppea. Varsinkin juustoissa valikoima on todella minimaalinen (ja kallis). Ja rahkojen luvatussa maassa Suomessa olen onnistunut löytämään tasan yhden (virolaisen) luomurahkan - ja sekin on Stokkalta jatkuvasti lopussa. Koska halusin helpottaa elämääni maitokaapilla, aktivoiduin tosiaan tuossa aiemmin keväällä ja kyselin eri maidontuottajilta, paljonko heillä on vielä parsinavettoja ja ovatko he aikoneet hankkiutua niistä eroon. Ajattelin, että jos jollain tuottajalla olisi vain vähän parsinavettoja, olisi hyvin suuri todennäköisyys, että minun maitoni tulisi onnellisesta lehmästä, ja minä voisin huoletta mussuttaa kyseisen valmistajan koko tuotevalikoimaa. Kaikki vastasivat, osa hyvin ja osa vähän epämääräisemmin. Mutta tässä tulokset:

Valion asiakaspalvelija vastasi todella nopeasti, että selvittelee asiaa. Ja vielä myöhemmin samana päivänä sain pitkän ja seikkaperäisen vastauksen Valion osuuskuntien lehmien oloista:

Hei! Selvitimme asiaa alkutuotannosta ja saimme seuraavat tiedot:
Tällä hetkellä noin puolet valiolaisten tilojen lehmistä on pihatoissa (siis ei-kytkettyinä) ja puolet parsinavetoissa. Uudet navetat – joita rakennetaan vuosittain valioryhmässä noin sata – ovat käytännössä kaikki pihatoita. Valioryhmän suositus on ollut jo pitkään että uusia parsinavetoita ei rakennettaisi. Joka tapauksessa pihatossa hoidettavien lehmien osuus kasvaa varsin ripeää vauhtia.

Luomulehmien osalta kytkettynä pitäminen on asetuksella säädetty niin, että parsinavetat eivät ole enää mahdollisia siirtymäajan jälkeen, poikkeuksia tähän voidaan antaa pienille yksiköille harkinnanvaraisesti. Luomussa laiduntaminen on pakollista ja tavanomaisten parsinavettatilojen lehmille myöskin. Valioryhmä suosittaa laiduntamista kaikille lehmille ja neuvonnassa  viestimme laiduntamisen puolesta jatkuvasti sekä järjestämme vuosittain laitumellelaskutilaisuuksia eri puolilla maata (http://www.valio.fi/laitumelle/).

Tällä hetkellä on valmisteilla on uusi eläinsuojelulaki ja tässä yhteydessä on pohdinnassa parsinavettojen täyskielto, siirtymäajan jälkeen toki. Kielloilla ei kuitenkaan paranneta lehmien hyvinvointia kovinkaan tehokkaasti. Tämän takia Valio on jo pitkään järjestänyt vuosittain navettaseminaarin (ja järjestää jatkossakin) suunnittelijoille, neuvonnalle ja tuottajille. Päätavoite näissä on se, että miten rakennetaan uusia navetoita (siis pihatoita) jotka tukevat sekä maidontuottajien että eläinten hyvinvointia.
Oheisen linkin kautta löytyvästä artikkelista voit lukea lisää lehmän elämästä:
http://www.valio.fi/yritys/artikkelit/lehman-elamaa/
Terveisin Elisa Kuluttajapalvelusta

Arla taas vastasi näin:

Hei Minttu, kiitos kysymyksestäsi.
Tämä parsinavettajuttu on hitusen kimurantimpi kysymys, joka sai meidät penkomaan sekä tilastojamme että asiantuntujoidemme tietämystä. Ikävä kyllä minulla ei ole antaa sinulle lukua parsinavettaa käyttävistä maidontuottajistamme, emme ole vielä keränneet yhteen tätä dataa.
Kysellessäni asiasta enemmän selvisi myös, että parsinavetta-/pihatto-asumusasia ei ole aivan niin mustavalkoinen, molemmissa on puolensa. Intoonnuin selvittämään tätä parsinavetta-asiaa myös luomutilojen kohdalta ja Eviran sivuilta löytyi tällainen UKK-osio luomulehmistä, joka saattaa sinua kiinnostaa: http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/asiakokonaisuudet/luomu/usein+kysyttya/elaimet/
Ikävä kyllä en ehkä vastannut nyt kysymykseesi täydellisesti, mutta toivottavasti pystyin antamaan jotakin asiaa koskevaa lisätietoa.
Olethan yhteydessä, jos voin vielä jotenkin täsmentää asiaa.
Aurinkoisin terveisin,
Ulla Arlalta

Juustoportti (joka muuten vähän kyselyjeni jälkeen lanseerasi vapaan lehmän maidon - hauska sattuma) vastaili vähän lyehyemmin:

Kiitoksia yhteydenotostasi. Olet ihan oikeassa, että parsinavetoiden määrä vähenee koko ajan.
Emme muista milloin meidän alueella olisi rakennettu uusia parsinavettoja.
Tällä hetkellä maito tulee pääsääntöisesti tiloilta, joissa eläimet voivat liikkua vapaasti pihatoissa.
Tuemme eläinten hyvinvointia, myös parsinavetoissa.
On mukavaa, että olet huomannut myös luomutuotteemme.

Kysyin sitten vielä, mitä tarkoittaa "pääsääntöisesti" ja asiakaspalvelun Jaana vastasi, että Juustoportilla on tällä hetkellä jo yli puolet pihatto-navettoja. Ja maidosta yli 2/3 tulee tiloilta, joissa on käytössä pihatto.

Tähän väliin voinen mainita, että Juustoportti on minun suosikkini. Pihattojen suuren määrän lisäksi heillä on tosiaan se (joskin suppea) vapaan lehmän maidon tuoteperhe, josta minä myös tykkään. Käsittääkseni Juustoportti myös maksaa tuottajille parempaa hintaa maidosta ihan vain siksi, että se ei muuten saa tarpeeksi maitoa. Lisäksi Juustoporttilaiset palaveeraavat Essin mukaan toisinaan porukalla viljelijöiden kanssa, tuntevat toinen toisensa ja heillä on omat eläinlääkärit, homma pysyy hanskassa ja viljelijöiden jaksamis- ja muut ongelmat havaitaan ajoissa.

S-ryhmän vastaus oli kyselykierroksen paskin. Tosin minä kyselin tosiaan S-ryhmältä enkä suoraan Sipoon meijeriltä tai Hämeenlinnan osuusmeijeriltä (katsotaan, jos vaikka joskus jaksan. Pohjahan on jo valmiina). Vastaus kuului näin:

Kiitos yhteydenotostanne sekä mielenkiinnostanne tuotteitamme kohtaan. Kaikki asiakkaiden palautteet ovat meille erittäin tärkeitä ja pyrimme käyttämään niitä mahdollisuuksien mukaan toimintojemme ja tuotteidemme kehittämisessä.
Ikävä kyllä meillä ei ole tilastoa maidon valmistajiemme parsi- tai pihattonavetoiden määrästä.
Helsingin Yliopiston eläinten käyttäytymislääketieteen dosentti Laura Hänninen on Vihreä Lanka -lehden haastattelussa esittänyt, että parsinavetat eivät ole huonompia kuin pihatot, mikäli parsinavetassa naudalle annetaan mahdollisuudet jaloitteluun ympäri vuoden.
Nautojen hyvinvointi riippuu myös voimakkaasti valon määrästä, navetan rakenteista ja (lattia)materiaaleista sekä tietysti annettavan rehun laadusta.
Olemme jatkolähettäneet ehdotuksenne tiedoksi kyseisestä tuoteryhmästä vastaavalle henkilölle yrityksessämme.

(Tuo viimeinen koski ehdotusta vapaan lehmän maitotuotteista).

Eli mitä tästä voinee päätellä? Jos lemmun olot kiinnostaa, osta Juustoportin maitotuotteita. Jos et osta, niin osta edes Valiota. Luomu on aina hyvä valinta. Tai sitten älä juo maitoa. Se olisi eettisesti kestävin valinta.

Sain lisäksi Essiltä vinkin, että Saloniemen juustolan tuotteet ovat eettisessä mielessä ihan jees. Essi on itse käynyt tilalla ja siellä oli kuulemma hyviä ratkaisuja. Toki vasikka- ja kiliongelma sielläkin on, mutta eläimillä on tilaa temmeltää! Saloniemen tuotteita myydään ainankin Maatilatoreilla, Ruohonjuuressa ja Anton&Antonissa. Minä ajattelin kokeilla, kunhan joskus saan raahattua itseni Helsingin puolelle kauppojen aukioloaikaan. Koska vaikka tieto lisää tuskaa, niin minäkään en ole vielä valmis elämään ilman juustoa. Mutta ehkä se vielä joskus tapahtuu. Ainakin Essi kirjoitteli, että hänkin roikkui aika kauan viimeisesä juustokimpaleessaan ennen kuin luopui maitotuotteista kokonaan.

Jos aihe kiinnostaa lisää, niin luettavaakin löytyy:

  • Essin blogissa on juttua maidontuotannosta täällä ja täällä.
  • Merkintä- ja hyvinvointiasioista on tarjolla video SEY:n yleisötilaisuudesta
  • Eviran sivuilla on myös tietoa eläinsuojelusta ja eläinten pidosta
Ja jos teitä kiinnostaa, niin voin "jatkaa juttusarjaa" kertoilla mysö kaiken tietämäni sekä kananmunista että lihantuotannosta ja antaa vinkkejä siitä, mistä saa kohtalaisen vaivattomasti hankittua eettisesti tuotettua lihaa ja munia. Jos ei kiinnosta, niin kertokaa sekin, niin en turhaan juttuja nakuttele.

Ja jos haluatte tämän kamalan faktakasan vastapainoksi söpäjä kuvia hyvin pidetyistä tuotantoeläimistä, niin kannattaa alkaa seurata FB:ssa Avointa kuvapäiväkirjaa maaseudun tuottajilta. Myös Frans, Suomen söpöin sonni ja Mikko-sika ovat syötävän söpöjä.

14 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen teksti, kiitos siitä! Itse en ole syönyt lihaa enää vuosiin, mutta maitotuotteita käytän jonkin verran. Viime aikoina kuitenkin aina vaan vähenevässä määrin juuri noiden esiin tuomiesi seikkojen vuoksi. Olen kerran käynyt lypsykarjatilalla tutustumassa lehmien oloihin. Uskon, että tämä kyseinen paikka oli sieltä parhaimmasta päästä. Tila oli pieni, muistaakseni heillä oli 140 lehmää ja sanoivat, että alkaa olla pienimpiä tiloja, mitä pystyy pitämään (eli että tulot edes jossain määrin kattavat menot). Navetta oli pihattonavetta ja omistajat todella vaikuttivat tekevän kaikkensa lehmien hyvinvoinnin eteen. Kaikki navetassa ilmastointia ja lattiamateriaaleja myöten oli mietitty lehmien hyvinvointia ajatellen. Omistajat myös muistivat jokaisen lehmän nimen ja osasivat kertoa jotain niiden luonteesta. :) Kuitenkin tässäkin navetassa oli puutteensa. Lehmät eivät päässeet ulkoilemaan lukuunottamatta poikineita lehmiä. En muista tarkalleen, mutta joku EU-säädös siinä oli esteenä. Omistajien mukaan niistä säädöksistä oli muutenkin harmia.

    Kuten sanottu, tuolla asiat lehmillä tuota ulkoilujuttua lukuunottamatta olivat suht hyvin. Heiltä maito meni Valiolle. Uskon kuitenkin, että kaikissa paikoissa asiat eivät ole edes noin hyvin. Siksipä oma maidon kulutukseni on tosiaan hyvin maltillista.

    Kirjoittele ihmeessä näistä jutuista lisää, jos asiaa riittää! Tämä taitaa muuten olla ensimmäinen kommenttini tänne blogiisi, vaikka olenkin jo tovin juttujasi lukenut. :)

    VastaaPoista
  2. Kivaa, kun mouhu kelpasi. Vähän jännitti alkaa "politikoida", mutta ajattelin, että jotakuta voisi kiinnostaakin.

    Mä ymmärsin sitä Karjalaisen kirjaakin lukiessani, että lehmät ovat tuottajilleen enemmän persoonia ja työkavereita kuin muut tuotantoeläimet - ja saavat tosiaan nimiäkin. Mutta ovathan ne "käytössäkin" paljon kauemmin.

    Justiinsa muuten naureskelin tuossa Avoin kuvapäiväkirja FB-ryhmässä lehmää nimeltä Jaloviina. :D

    Mä varmaan kirjoittelen tässä välissä taas urheilujuttuja, mutta palaan liha- ja muna-asioihin ehkä myöhemmin. Näissä mouhuissa on aika paljon kirjoitettavaakin. :)

    VastaaPoista
  3. No siis kyllähän mua ne urheilujututkin kiinnostaa ja niiden takia tänne eksyinkin. :) Mut siis kyllä, tuolla ainakin lehmät olivat jokainen ihan persoonia ja niiden hyvinvoinnin eteen kyllä tehtiin töitä. Mut tosiaan vaikea sanoa, mikä tilanne on muualla ja isommissa paikoissa.

    VastaaPoista
  4. Tää oli hyvä ja oot nähny paljon vaivaa! Lisempää näitä.

    VastaaPoista
  5. Kiitos. Ja ei se ole kauhee vaiva, kun tutkii asiaa, joka kiinnostaa. Ehkä ensi kuussa tulee lisää juttua. Katsotaan, koska urheilulta ehtii kirjoitella.

    VastaaPoista
  6. Eläinten hyvinvoinnista ei valitettavasti voi vetään navettavatyypin perusteella mitään johtopäätöksiä. Monet parsinavetan lehmät nimenomaan pääsevät laiduntamaan kesäksi. Sellaiset 120 + lehmän nykyaikaisissa navetoissa laiduntaminen on usein nuorkarjan yksinoikeutta, jos edes sillä tilalla kasvatetaan. Tarkoittaa laiduntamismahdollisuuksien vähentymistä. Rehualasta on monilla kotieläinvaltaisilla alueilla pulaa ja tuollainen määrä lehmiä vaatii tilalla jo aikamoisia puitteita laiduntamiselle.

    Tuo vapaan lehmän maito ja jogurtit ovat aika harhaanjohtavia ja kun ensimmäisen mainoksen näin, jouduin hetken pähkäilemään, että mikä tässä nyt on olevinaan se ero tavalliseen maitoon nähdä vain onko kyse pelkästä kusetuksesta. Sivulla kerrotuista faktoista päätellen kyse on enemmänkin kusetuksesta. Ainoa ero jonka löysin täytyy olla se, että maidossa ei olisi sekaisin parsinavetan ja pihaton maitoja. Minulla ei ole mitään Juustoporttia vastaan, hyviä juustoja tekevät ja vapaan lehmän jogurtti on oikeasti parempaa kuin moni muu maustamaton jogurtti (kun ei niin makeaa kuin monet), mutta vähän vaarallinen argumentti kyllä tuo "vapaan lehmän"maito. Varsinkin kun heidän suurin tuottajansa on Suomen suurin navetta Finnmilk oy, joka on 600 lypsävän tehdas.

    Maataloudessa joka tapauksessa kehitys on menossa siihen suuntaan, että rakennettava navetta on kahden robotin pihatto, mikä tarkoittaa n. 120 lypsävää + nuoret. Pienet tilat, vaikka rakkaudella eläimiään, pistävät elikot kohti honkajokea, kun homma ei kannata eikä kukaan halua sellaista jatkaa. Eipä se sveitsiläinenkään maito ole oikeasti peräisin vuorilla vaeltavista lehmistä, vaan isoja tehtaita on sielläkin.

    VastaaPoista
  7. Kiitos kommentistasi. Olisi ollut kiva saada vähän lähteitä näille sun mielipiteille. Oletko itse tuottaja tai jotenkin asian kanssa tekemisissä vai samanlainen kaupunkilaispuuhastelija kuin minä?

    Mun lähteeni ovat hyvin suppeat: SEY:n Essi Wallenius, joka tosiaan on sitä sertifikaattiia varten tiloilla käynyt ja sitten Elina Karjalaisen kirja. Eli aika suppeat, myönnän. :)

    Laiduntaminen on tosiaan naudalle luonnollista, ja siksi kysyinkin Walleniukselta, että kumpi hänen mielestään on parempi: pihatto,jossa lehmä ei laidunna vai parsinavetta, jossa lehmä laiduntaa kesällä kaksi kuukautta, mutta on kytkettynä talvella. Essin oma mielipide oli, että pihatto on parempi kuin kesäulkoiluparsi, sillä pihatossa lehmä kykenee huoltamaan kehoaan ja liikkumaan. Nauta on kuitenkin tarkoitettu kävelemään laiduntaessa kilometrejä päivittäin ja parsinavetta heikentää erityisestä nautojen sorkkaterveyttä. Toisaalta huono, ahdas ja ilmanlaadultaan heikko pihatto on varmasti huonompi kuin hyvin toteutettu parsinavetta, mistä on jaloittelumahdollisuus myös laidunkauden ulkopuolella. Musta tämä mielipide kuulosti hyvin perustellulta, joten adoptoin sen itselleni.

    Mä epäilin heti alkuunsa tuota Juustoportin vapaan lehmän maitoa isoksi kusetukseksi, koska lähtökohtaisesti epäilen kaikkea kulutustavaraa sellaiseksi (tietäisti vaan, kuinka paljon mua ahdistaa kaupassa). Kysyin tästäkin mielipidettä SEY:n Walleniukselta. Hänen mukaansa SEY tukee kyllä Juustoportin vapaan lehmän maitoa siinä mielessä, että lehmät eivät ole paikalleen kytkettyjä, vasikat kivunlievitetään nupotuksessa ja kuluttajalla on mahdollisuus valita pihatosta tuleva maito - muutenhan se ei ole varmaa. Wallenius ei pitänyt Vapaan lehmän maitoa muilta osin harhaanjohtavana, kuin, että maitopurkin kyljessä on laiduntavia lehmiä. Mutta pelaahan virikehäkkikanakin tennistä... :)

    Olet ihan oikeassa tuossa, että nykyään vain isot tuotantolaitokset pärjäävät. Muistaakseni Karjalaisen kirjassa argumentoitiin, että siinä on se hyvä puoli, että harvoja isoja tuottajia on helpompi valvoa, ja epäkohtiin voidaan näin puuttua. Toisaalta isossa tuotantoyksikössä eläintä ei voida kohdella samaan tapaan yksilönä kuin pienessä, missä kasvattaja tuntee kaikki lehmänsä nimeltä.

    Mä tulin hyvin vihaiseksi, kun luin, että Valio laski tuottajahintoja Venäjän vientikiellon takia. Se asettaa tuottajat todella ahtaalle. Mä olen itse siinä käsityksessä, että Juustoportin kaltaiset pienemmät meijerit maksavat tuottajille parempaa hintaa kuin Valio. Siksi mä tykkään niistä. Se on yksi syy, miksi mä tartun kaupassa välillä Juustoportin Vapaan lehmän maitopurkkiin. Mulle Suomalaisen ruoan suosimisessa on sen ruoan alkuperän tuntemisen lisäksi yhtenä arvona myös se, että haluan edesauttaa sitä, että maaseudullakin on töitä. Siksi pyrin mahdollisuuksieni mukaan tukemaan pieniä tuottajia. Se on vaan Valiota ja Ingmania täynnä olevissa marketeissa välillä aika haastavaa.

    Kuluttaminen on jatkuvaa kompromissia tarjonnan ja eri arvojen (ja hinnankin) välillä. Siksi se vituttaakin aina kuin jäinen käpy oravaa talvella.

    VastaaPoista
  8. Hmm, en ehkä ollut ihan selkeä tuossa edellisessä metrikommentissani, niin tarkennanpa vielä:

    Mun mielestä pihatto vs. parsi -vertailulla voi siis tehdä jonkinlaisia yleistäviä päättelyitä lehmän keskimääräisestä ympärivuotisesta hyvinvoinnista, vaikka se onkin todella yleistävää ja mutkat suoraksi vetävää. Varmaan laitumella oleva parsinavetta lehmä on kesäkuussa onnellisempi kuin pihattonavettalehmä, mutta joulukuussa taas ei ole. Minä vetelen keskiarvolla.

    Toinen vaihtoehto olisi olla kuluttamatta ollenkaan maitotuotteita ja kolmas olla välittämättä. Mä en tällä hetkellä kykene kumpaankaan noista, joten vedän siksi tällä mun mustavalkoisella yleistyslinjalla.

    Nyt kolme kertaa kommenttisi luettuani en ole ihan varma, oletko sinä sitä mieltä, että maitotuotteita ei ylipäätään pitäisi käyttää vai että ihan sama, mitä maitotuotteita käyttää ja mun yritykseni olla eettinen on naiivi kettutyttömäinen rypistys. Vai oletko ylipäätään mitään mieltä asiasta?

    Mä en tosiaan tuohon juttuuni maininnut mitään tästä mun jatkuvasta skeptismistäni mainontaa kohtaan, mutta älä huoli - se on olemassa. Viimeksi mua muuten vitutti tää Valion luomutuotteiden mainos: http://www.kemikaalicocktail.fi/wp-content/uploads/2015/05/kc-valio.nosto_-945x544.jpg Googlen perusteella se vitutti muitakin. Jos lehmä tekisi sitä, mistä se tykkää, se hoitaisi oman vasikkansa itse.

    VastaaPoista
  9. Ja tässä vielä toinen mun kanssa suuttunut kommentti siitä Valion mainoksesta: http://www.kemikaalicocktail.fi/2015/05/valion-pohjanoteeraus/

    Myös lähteeni Karjalainen on näemmä suuttunut. :)

    SEY:n Wallenius muuten kertoi, että Hollannissa on ollut kampanja, missä kannustettiin siihen, että vasikka sai kasvaa emonsa vierellä. Sellainen malli olisi mahottoman siisti saada Suomeenkin. Ehkä sitten joskus, kun minä olen eläkkeiässä ja tuo SEY:n sertti kattaa maitotuotteetkin, tuo on realismia täällä meilläkin. Toivotaan niin.

    Toisessa noista mun linkkaamista Walleniuksen blogipostauksissa puhutaan samasta asiasta ja lasketaan, paljonko se vasikka kuluttaa. Toki nykyisillä tuottajahinnoillla se vasikan juoma osuus voi tuntua isolta.

    VastaaPoista
  10. Kääks ehdin kirjoittaa pitkän vastauksen mutta onnistuin hyppäämään kesken kaiken muualla ja se katosi. Ei ole kyllä laittaa varsinaisia lähteitä, kommenteille. Olen maatilalta lähtöisin, jota en saanut jatkaa (kun on isoveli :(), koulutukselta MMM ja työskentelen maatalousalalla. Olen työskennellyt erilaisissa organisaatioissa ja sitä kautta joutunut katselemaan alaa eri kanteilta. Töissä tuo vapaan lehmän maito hieman aiheutti ihmetystä, varsinkin kun sen käsite on avattu vähän turhan seikkaperäisesti.

    Tarkoitus ei ollut kritisoida kirjoitustasi, faktoja tai mielipiteitäsi. Enemmänkin(minkä itsekin tuossa jo totesit) kehottaa krittiikkiin, kun noissa maitotuotteissa tosiaan tuo mainonta menee paikoin vähän överiksi. Aihe on hyvä ja kiitos, että kirjoitit siitä ja olet ottanut asioista selvää etkä ladellut mitään "kun musta tuntuu tietoa". Mielestäni kuluttajien aito kiinnostus/välittäminen on tärkeä asia ja tuottajat (suuri osa) ovat siitä kiitollisia. On olemassa vähän turhaa kuluttaja-tuottaja vastakkain asettelua myös siellä tuottajien päässä. Anyway hyvä, että nostit asian esille.

    En tosiaan ole maitokielteinen, jos maitoa käyttää niin mielestäni mieluummin maitoa lehmästä kuin kaurasta tai soijasta. Ei se soijakaan mikään ongelmaton ole.

    Valio on ehkä osaltaan jopa onnistunut luomaan epäluottamusta/lisäämään epätietoisuutta maidontuotannon eettisyyteen harhaanjohtavilla argumenteillaan. Valiota on toisaalta kiittäminen siitä, että suomalaisilla maitotiloila on vuosikaudet mennyt hyvin ja maidosta on maksettu hyvää tuottajahintaa. Hyvä hintataso on osaltaan mahdollistanut sektorin kehittymisen ja investoinnit. Ja myös siitä, että ovat jo pitkään ottaneet luomun vakavasti (Lihatalothan ei sitä vieläkään tajua, vaikka kysyntää olisi. Tässä tietysti kääntöpuolena on se, että tarjoaa mahdollisuuksia pienille toimijoille).

    Tilakoon kasvu on monessa mielessä hyvä asia. Se on tilojen toimeentulon ja sitä kautta tuottajien hyvinvoinnin edellytys, jotka molemmat edesauttavat kehittämään eläinten hyvinvointia. Yksikkökoon kasvu mahdollistaa tehokkaamman valvonnan lisäksi myös sen, että ehkä on mahdollista palkata työntekijöitä tai on muuta verkostoa käytettävissä jolloin eläimiin käytetään suurempi osa ajasta. Parsinavetat poistuvat ajan myötä ja eiköhän ne hyvinvointimerkinnät tule ihan pian meilläkin kaikkiin eläinperäisiin tuotteisiin (Ihmeen kauan siinäkin on kestänyt).

    Kyllä suurin osa tuottajista tietää, että hyvinvoiva lehmä on myös tuottava ja monelle se on ammattiylpeys esitellä millaista tilalla on ja miten elikot voi.

    En nyt kirjoittanut minkään punaisen langan mukaan ja tästä tuli varmaan vielä epäselvempi kuin aiemmasta viestistä.

    VastaaPoista
  11. Ihanaa, että jaksoit vielä vastata, niin mun ei tarvitse mouhuta yksinäni. :) Ja musta on kiva saada ensi käden tietoa maalta tulevilta, koska oma kosketuspintani tähän kiinnostavaan aiheeseen on sattumalta aika suppea.

    Olet ihan oikeassa siinä, että soijan tuotantokaan ei ole ongelmatonta. Ja sitä vielä roudataan Suomeen jostain kaukaa, mikä osaltaan lisää ainakin hiilijalanjälkeä. Kaura- manteli- ja riisimaitoja mä en osaa dissata muuten kuin korkeintaan maun vuoksi. :) Mä käyttelen niitä itse välillä maidon sijaan.

    SEY:n Wallenius kertoi mulle tuon hyvinvointisertin aikataulusta. Ensin heidän pitää toki saada sille rahoitus. Tai seuraavaksi rahoitusta haetaan talousselvitykselle, jossa määritellään lopputuotteen hinta. Sitten aletaan kehittää itse serttiä ja se tuodaan asteittain lihantuotantoon ja varmaan joskus maidontuotantoonkin. Aloittavat kuulemma naudoista, koska niiden tuottajat ovat olleet eniten kiinnostuneita aiheesta. Jos talousselvitys (joka käynnistyy ensi huhtikuussa jos siihen saadaan rahoitus) saadaan käyntiin aikataulussa, niin Wallenius piti realistisena tavoitteena että naudanlihalle merkki tulisi kolmen vuoden päästä. Eli hyvinvointimerkinnöissä menee vielä "hetki". :)

    Olet ihan oikeassa tuosta tuottajien halusta kohdella elukoitaan hyvin. Olen huomannut ihan samaa siellä FB-ryhmässä, jota mainostelin.

    VastaaPoista
  12. Heippa Minttu!
    Kiitos tästä kirjoituksesta, laitetaan jakoon! Minun on ollut tarkoitus jo vaikka kuinka pitkään kirjoittaa tänne kommentteja, mutta nyt vasta lomilta tulleena sain aikaiseksi. Halusin nyt vähän kommentoida kirjoitustasi, muutamat kannanottosi sivuavat ehkä hieman faktoja tai saattavat antaa väärän kuvan, joten otan hieman kantaa, kommenttejani saa käyttää vapaasti!. Elina Karjalaisella tarkoittanet Elina Lappalaista (Syötäväksi kasvatetut-kirjan kirjoittaja), Karjalainen taisi olla Uppo-Nallen äiti jos en väärin muista :D, mutta kyllä, itsekin suosittelen ko. teosta kaikille! Viimeisimpänä ulos tullut ”Eläimet yhteiskunnassa” on myös erittäin hieno teos, jos yhtään aihe kiinnostaa!

    SEYn projektin lisäksi olen MMM kotieläintieteen laitokselta ja aiemmin toiminut maataloushallinnossa ylitarkastajana. Olen siis ravannut tiloilla jo paljon ennen SEYn projektia, myös esimerkiksi Briteissä ja Jenkeissä, mutta toki olen silti yhden ihmisen kannanotto, halusin vain tarkentaa että kannanottoni eivät suinkaan perustu tässä vuoden aikana käytyihin tilavierailuihin ;) SEYn projektin tavoite oli kartoittaa merkinnön mahdollisuudet ja ongelmakohdat suomalaisessa elintarvikeketjussa. Siinä onkin onnistuttu. SEY ei tule jatkamaan merkinnän kehittämistä rajallisten resurssien vuoksi, mutta jatkaja on tiedossa, kunhan heidän rahoitus ratkeaa, juurikin tuon talousselvityksen osalta. Itselläni tulee todennäköisesti olemaan lusikka siinäkin sopassa.

    Sitten asiaan. ”Vain luomuvasikat saavat oikeaa maitoa vierotuksen jälkeenkin, ja muut vasut juovat juottorehua”, kyllä tämä on totta, mutta ongelma on luomussa ravintoaineiden toisinaan hyvinkin riittämätön koostumus. Juuri hetki sitten luin karua kieltä ProAgria Etelä-Pohjanmaan tiedotteessa, missä seleeninpuutoksesta kärsineet vasikat kuolivat käsiin: ” Pienen vasikan ainoa seleeninlähde on oma emä – istukan kautta tiineyden loppuvaiheessa ja syntymän jälkeen maidossa. Jos emä ei saa seleeniä riittävästi, näkyvät oireet ensimmäisenä vasikassa. Osa vasikoista voi syntyä kuolleena ja toiset olla niin heikkoja, etteivät pysty imemään tai nousemaan seisomaan.” Luomuvaatimuksia muutettiin viime vuoden lopulla niin, että orgaanista seleeniä saa lisätä luomurehuun, mutta tiedotteesta päätellen maaliin ei olla vielä päästy… Luomussa on paljon hyvää, mutta ei sekään mikään ongelmaton ratkaisu ole. Kommenttisi ” Ihan vain siksi, kun maidosta saa rahaa, kun sen myy eikä juota vasikalle.” on totta, mutta kuten jo totesit luomuvasikat saavat lehmänmaitoa, joten tankista sekin on pois. Tilallisten mukaan isompi ongelma on nykynavettojen rakenne: pikkuvasikat ahtaissa parsiväleissä ja robotin välissä pyörimässä vaatisi kohtuuttomasti lisätyövoimaa. Puhuitkin mainitsemastani Hollannin mallista, siellä on pitkä laidunkausi ja laitumella on vasikoillakin tilaa olla emon viekussa. Suomessa pitäisi varautua poikimiskarsinoin talvikaudeksi.

    VastaaPoista
  13. Tässä välissä pitää puolustaa Finnmilk Oy:tä, jota tässä kritisoitiin kommenteissa. Itse kyläilin ko. yrityksessä heinäkuun alussa ja voin sanoa, että vaikka itse ajattelen usein, että suuri ei ole kaunista, niin en kyllä voi yhtäkään huonoa sanaa ko. paikasta sanoa! Parsivälit olivat leveät, lehmät pääsivät ohittamaan toisensa ilman kahinoita, kaikille oli parsipetejä, joissa oli parsimaton lisäksi kuvitus, hallit olivat korkeita ja sivuilta verkoilla auki, joten ilma oli ulkoilman veroista, ei juuri lanta haissut. Lantakäytävien pinta oli sellaista, että lehmien liukastelut ja kaatumiset minimoituivat. Poikima- ja sairaskarsinat olivat valtavia ja toisinaan isännät jättävät yhden lehmän vasikoiden imettäjäemoksi ennen vieroitusta (erittäin poikkeuksellista!). Ne vasikat, jotka vieroitetaan, pidetään yksilökarsinassa 2viikkoa sallitun 8 sijaan ja silloinkin niillä on kosketusmahdollisuus kaveriin. Lehmien ulkoiluaitausta rakennettiin parhaillaan ja ulkoilut alkavat todennäköisesti jo tänä syksynä. Ennen ulkoilumahdollisuutta ovat isännät mm. talvisin kolanneet lunta pihattoihin, koska lumella käppäily edesauttaa lehmien sorkkaterveyttä. Eli ei näillä sedillä ihan vaan dollarin kuvat silmissä pyöri ;). Suuresta lehmämäärästä huolimatta tekniikka on käytetty hyödyksi, jokainen lehmä on varustettu tunnistimella, joten jos joku ei käy syömässä/lypsyllä tms. normaaliin tapaan, saavat isännät siitä tiedon. Lehmät on aika pitkälle yksilötarkkailussa lauman koosta riippumatta toisin kuin esim. siat. Mielestäni Finnmilk Oy ei siis missään nimessä heikennä Juustoportin legitimiteettiä, päinvastoin.

    Ylipäätään pidän Juustoportin toimitavoista paljon. Niitä listasitkin jo hyvin. Kommenteissa Juustoportin Vapaan lehmän maito-tuoteperhe koettiin harhaanjohtavana. Itse en ole kokenut niin, vaan olen ajatellut, että Vapaan lehmän maito antaa minulle saman ostopäätösvaikutusmahdollisuuden kuin vapaan kananmuna vs. häkkikananmuna. Pito-olosuhdeperusteinen kulutusvalinta siis, mitä ei todellakaan Suomessa ole pilvin pimein, etenkään maidossa. Juustoportti myös panostaa bioenergiaan, perinteisiin tuotantomenetelmiin ja pitää kiinni arvoistaan, toisinaan jopa liikevoiton kustannuksella. Juustoportin juustokimpaleessa roikun minäkin edelleen ;) Tuotannon kanssa täytyy aina muistaa, että muutos on hidasta ja vaiheittaista. Vapaan lehmän maidon lehmätkin varmasti ulkoilevat jossain vaiheessa, mutta se ei tapahdu yön yli. Kannatan kehityksen tukemista ja Juustoporttilaiset kehittävät toimintaansa koko ajan, nimenomaan tuottajien kanssa ja heidän näkökulmastaan, eikä pelkästään prosessi-innovaatioiden kautta.

    ”Näitä lehmiä lypsetään käsittääkseni lypsyrobotilla, joka liikkuu parsien välissä”- robotilla viitataan aina paikallaan olevaan laitteeseen, mihin lehmä halutessaan kävelee lypsettäväksi, robotti on automaattinen, eikä vaadi lypsäjää. Parsinavetassa lypsetään joko sankolypsykoneella sankoon tai putkilypsykoneella tankkiin. Putket kulkevat yleensä parsien yläpuolella ja lypsäjä kiinnittää lypsykoneen jokaiseen lehmään erikseen.

    Huh mikä romaani, mutta näin mulle usein käy… Merkintäprojekti päättyy elokuun lopussa, mutta jos sen jälkeen tulee mieleen jotain kysyttävää niin aina saa ottaa yhteyttä! Minut tavoittaa spostilla esmwallenius@gmail.com. Oikein mukavaa kesän jatkoa ja tsemppiä treeneihin, itsellä seuraava koitos 8.8.!

    VastaaPoista
  14. Hahaa! Voi supernolous tuon Lappalaisen kanssa. :D Puolustuksekseni voinen kommentoida, että olen Uppo-Nallen parissa kasvanut lapsi.

    Kiitos hyvistä täydentävistaä kommenteista. Varsinkin tuosta Finnmilkistä oli mielenkiintoista lukea.

    Ja ei liity enää Essin kommentteihin, mutta mainitaanpa, että tänään oli muuten uutisissa taas juttua tuotantoeläimistä ja eläinsuojelulaista: http://yle.fi/uutiset/elainsuojeluasiamies_vaatii_tuotantoelaimille_parempaa_elamaa__yle_uutiset_kysyi_ruokataloilta_mihin_ne_ovat_valmiita/8170103

    VastaaPoista