Ulkoilua ja hauskin uintidrilli naismuistiin

Ensi viikolla uidaan taas treeneissä 30 min uintitesti. Minä aloin stressata sitä hyvissä ajoin jo ennen tämän viikon treenejä, vaikka en uskokaan pääseväni vieläkään 1500 metriin. Unohdin saikkulin aikana aika lahjakkaasti, miten uidaan kovaa, joten tuskin sitä vielä ensi viikollakaan osaan. Mutta sen näkee sitten muutaman päivän päästä.

Minä olen Unski I. Saatte suudella tassuani.

Tämän viikon torstaina meillä oli niin hauska drilli, että sitä pitää mainostaa oikein täällä blogin puolellakin. Tykkäsin ihan mahottomasti! Yksi kierros meni näin:

• 100 m VU I-vauhti
• 75 m VU II-vauhti
• 50 m VU III-vauhti
• 25 m VU IV-vauhti

Vauhdin vaihtuessa oli aina pieni tauko ja kierroksen jälkeen sitten pidempi. Teimme tätä neljä kierrosta. Ja jos joku ei ole tuttu vauhtien kanssa niin ykkönen on hiljaa, kakkonen on matkavauhtia, kolmosella kertyy jo maitohappoa ja nelonen on täysiä. Drilli oli niin kiva, että aion tehdä sitä myös treenien ulkopuolella.

Nyt viikonloppuna olen hankkinut itselleni roppakaupalla raittiin ilman yliannostusta: eilen olin aamusella taas jätemäellä sauvomassa. Nyt mukanani ei ollut vuorikiipeilijöitä, koska he taisivat kenkäillä jättärillä tänään. Mutta ilman heitä saatoin sauvoa menemään vähän vauhdikkaammin, ja sainkin sykkeet välillä ihan kunnolla ylös. 10 kertaa kiipesin mäelle ja yhtä monta kertaa tulin alas. Muuten kuljin polkuja ja hiekkateitä, mutta vikalla kerralla harpoin portaat ylös. Koetin mennä kaksi askelmaa kerralla, mutta en ihan koko matkaa jaksanut. Räntäsateessa oli sen verran märkää, että jyrkimmillä poluilla lenkkari vähän suti mudassa. Muuten sää ei haitannut.

Itsenäisyypäivän Suomi-sisu-perkele-hetki: oli harmaata ja satoi räntää.

En hyljännyt vuorikiipeilijöitä vauhdin takia vaan ihan vaan siksi, että tänään alkoivat korttelirastit ja minä menin polkupyöräsuunnistamaan. Kolmosrastin pummasin tosi pahasti, mutta muuten meni ihan kivasti. Ajattelin, että reissusta olisi voinut saada hauskan kypäräkameravideonkin. Pitääpä muistaa ottaa vaikka seuraavalla kerralla kamera mukaan.

Ja loppuun vielä iloisia uutisia voimailun saralta: perjantaina meni jo 9 leukaa. Uskon vakaasti, että pääsen vielä tämän vuoden puolella jälleen kerran vastaotteella kaksinumeroisiin lukuihin. Sitten voinkin omistaa ensi vuoden myötäotteella treenaamiselle. Jee! Huono puoli tässä mun suunnttomassa muskelimaniassani on, että mä joudun nykyään kantamaan meidän perheen palautuspullot ja kauppakassit, kun olen niin hurjan vahva. :D