Kuinkas sitten kävikään?

Asetin itselleni vuoden alussa kolme jumpallista tavoitetta:

1. Osallistun leuanvetohaasteeseen
2. Vedän 10 leukaa
3. Nostan oman painoni penkistä

No, osallistuinhan minä Juoksufoorumin leuanvetohaasteeseen. Helmikuun alussa niskani olivat jo niin jumissa, että uinnista ei meinannut tulla mitään. Sunnuntaina 9.2.2014 vedin vielä 40 leukaa ja sitten totesin, että antaapi olla. Sunnuntai ja tasakymppi on ihan nätti paikka lopettaa. Supersuunnistaja leukaili muistaakseni jonnekin maaliskuulle. Mutta sillä onkin vähemmän nostettavaa. :D

Leuanvetohaasteen jälkeen pidin leuoista vähän taukoa, mutta 14.2.2014 vetelin aamupunttiksella 10 leukaa. Ensimmäinen tavoite auttoi toisen saavuttamisessa. Vetelin ja vetelen yleensäkin leukani vastaotteella, koska siten saan niitä enemmän. Myötäotteella menee hyvänä pivänä ehkä viisi leukaa.

Tältä näyttää vuosi HeiaHeiassa. 

Sitten tulikin kevät ja kestävyysurheilun täyteinen kesä. Ehdin puntille kesällä noin kerran kuussa enkä kotonakaan ihan liikaa leukoja vedellyt - saati muuten jumppaillut.

Mutta kyllä se lihas silti ilmeisesti pysyy, kun on kerran tullut. Syksyllä puuhastelin jotain hyvin epämääräistä "kahdesti viikossa salille ja jos nyt vaikka penaa ja jotain tekis" -treeniohjelmaa. Tämän jälkeen viimeistelin kuntoni "Mintun sairaaladietillä", joka koostuu polvileikkauksesta ja jalkalihasten surkastumisesta sekä samanaikaisesta karkkilakosta, joka sopivasti torppaa lihomisen sohvalla lojuessa. Tämän lopputuloksena tein oman elämäni sankariteon sunnuntaina 30.11.2014 (eli päivää ennen karkkilakon loppumista) ja penkkasin ykkösellä oman aamupainoni (74,8 kg) + 200 g eli tavoite numero kolmekin tuli hienosti saavutettua. Tämä on ehdottomasti hienoin noista kolmesta tavoitteesta, koska 10 leukaa olen vedellyt ennenkin, mutta tämä oli eka kerta ikinä, kun penkkasin oman painoni.

Tämän jälkeen alkoikin meikäläisen "massakausi" eli karkinsyönti, eikä 10 leukaa enää elopainon lisäännyttyä mennyt uudelleen, vaikka vähän yritinkin. Aika vähän kyllä, koska unohtelin vedellä ohjelmani mukaisesti leukoja kotona.

Vuoden lajit HeiaHeiasta. Maastopyöräilyn ja pyöräilyn raja on varsin häilyvä.
Samoin kuntosalin ja TRX:n, koska aika usein teen salilla jotain TRX:llä punttailun ohessa.
Lisäksi uin avovesissä monta kertaa ennen kuin bongasin, että avovesiuinti on ihan oma lajinsa.
Myös vaellus ja retkeily ovat samaa kamaa, ja joku ei vaan osaa päättää.

Venyttelyhaaste jatkuu vielä. Kaverini Akrobaatti H haastoi minut kesän lopulla venyttelemään joka päivä, kun urheilen, vähintään 15 minuuttia. 15 minuutista venytelyä saa yhden tähden ja 30 minuutista kaksi tähteä. Ja jos jätän venyttelyn väliin, tulee miinustähti. Jooga ja putkirullailu lasketaan venyttelyksi, mutta hierontaa ei. Haaste alkoi sunnuntaina 3.8.2014 ja tällä hetkellä minulla on 85 tähteä. Kertaakaan en ole jättänyt venyttelemättä laiskuuttani, mutta kahdeksan kertaa olen unohtanut venytellä. Pahin kämmi kävi, kun aloin saikkulin jälkeen vesikävellä ja uida: unohdin kolme päivää putkeen, että venytelläkin pitäisi.

Mitäs muuta? Vuosi 2014 on ollut mukavan maltillinen, enkä ahnehtinut kisoja tai muita tapahtumia samanlaista hirmumäärää kuin edellisenä vuonna. Jos kertaus kiinnostaa, niin  kisatulokseni näkee tuolta Kisahistoria-välilehdeltä ja rapsat löytää tunnistella tapahtumat.

Ensi vuodelle olen keksinyt tavoitteeksi jo leukailun vaihtamisen myötäotteelle, koska se tukee liikkeenä paremmin uintia kuin vastaote. Ajattelin ottaa tavoitteekseni vetää myös myötäotteella 10 leukaa. Jotain muutakin pitäisi varmaan keksiä. En halua mitään sellaista tavoitetta, jonka suorittamisessa itse urheilusta menee maku. Jossain kilometrien tai tuntien keräilyssä voi helposti käydä niin (kokemusta on). Mutta jospa vielä jotain juolahtaisi mieleen illalla neuvoa antavan skumppalasillisen äärellä.

Hyvää uutta vuotta kaikille! Toivottavasti vuosi 2014 oli 

miellyttävä ja olkoon 2015 vielä sitäkin huikeampi!