maanantai 27. tammikuuta 2014

Avannossa

Kaverini akrobaatti H on jo useamman vuoden aikonut kokeilla avantouintia. Ja koska itse olen sellainen satunnainen "tilaisuus tekee avantouimarin" -henkinen tapaus, lupasin lähteä kuskiksi ja seuraksi. Koska Oittaalla ei taida olla joka päivä sauna lämpimänä, suuntasimme tänään töiden jälkeen Hondan nokan kohti Vantaan Kuusijärveä.

Kuusis oli kyllä aika eri näköinen kuin kesällä. Oli hassua katsella samaa rantaa jäässä ja lumessa, missä viime kesänä tuli triathloonattua helteessä. Joku hiihti otsalampun kanssa viime kesän Vantaa triathlonin uintilenksukan takasuoraa.

Tuttu ranta, uusi lookki

Savusauna maksoi 10 € per pää, ja se oli sekasauna, jossa saunottiin uikkareissa. Pohdimme pukkarissa vähän jalkinevalintaa släbäreiden ja sukkien välillä. Minä päädyin lopulta neopreenisukkiin ja akrobaatti H villasukkiin ja niiden alle puettuihin toisiin sukkiin. H käytti myös hanskoja ja pipoa, Minä olin kevyemmällä varustuksella liikenteessä ja jätin pään ja kädet paljaiksi.

Laituri ja joku kokeneempi jääkarhu keskellä avantoa

Ensin oli minun vuoroni rikastuttaa elämääni uudella kokemuksella, kun pääsin ekaa kertaa savusaunaan. Kokemus oli varsin miellyttävä ja löylyt lempeät. Ja sitten oli H:n elämysmatkailun vuoro, kun suuntasimme saunasta rantaan. Ihan saunan vieressä oli pienempi kastautumisavanto, mutta me suuntasimme isommalle lätäkölle laiturin viereen.

Avantoon menossa. Molskis vaan!

Minä näytin mallia uimalla pienen kiekan portailta toisille, ja akrobaatti H kävi perässä dippaamassa yllättävän reippaana. Menimme saunaan ottamaan pienet välilöylyt ja toistimme avantokokemuksen. Tarkoitus oli vielä löylytellä, mutta tokan kerran jälkeen saimme niin hyvät adrenaliinikohinat päälle, että päätimmekin mennä enää suihkuun ja pukea päälle. Eli saunakokemus jäi tällä kertaa vähän köykäiseksi, mikä on sinänsä harmi, koska sauna oli hyvä. Eli voin lähteä toistekin, jos joku haluaa seuraa.

Kotimatkalla iskikin sitten mojova nälkä. Eli kai siinä on ihan vissi perä, että avantouinti jotain kuluttaa. Onneksi supersuunnistaja tuli kotiin heti minun jälkeeni, niin pääsin äkkiä syömään!

2 kommenttia:

  1. Mä voisin lähteä, kun seuraavan kerran avantokeleillä Suomeen eksyn!

    VastaaPoista
  2. Tää taitaa olla sellainen puuha, joka kiinnostaa yllättävän monia, mutta kukaan ei saa aikaiseksi lähteä. :) Ehkä tässä pitää alkaa saamaan aikaan. Pidetään mielessä tämä.

    VastaaPoista