perjantai 16. tammikuuta 2015

Sata tähteä!

Olen maininnut aiemminkin blogissa venyttelyhaasteestani. Nyt se olis niinku done!

 Viime kesänä huokailin irkissä, että en huolla vanhentuvaa ruumistani tarpeeksi: venytellä pitäisi, mutta kun aina on muka liian kiire tai ei jaksa. Akrobaatti H halusi sitten kannustaa minua.

Hassuahan se olisi, jos venyttelyjutussa ei olisi
kissakuvitusta - kun kaikessa muussakin aina on

Hänelle itselleen on jo kauan sitten kehitetty systeemi, jossa jokaisesta karkittomasta päivästä saa tähden, seuraavasta kaksi, kolmannesta kolme ja niin edelleen. Karkkipäivän jälkeen päivän tähtien määrä alkaa taas yhdestä. Hän on tienannut palkintoja keräämällä tähtiä ensin mieheltään Cliffhanger M:ltä ja myöhemmin minulta. Ystävällisesti hän sitten ehdottikin, että suunnittelisimme minulle oman venyttelytähtihaasteen, josta minä vuorostani saisin palkinnon. Ja ei kun tuumasta toimeen. Koska venyttely ei toimi ihan kuten karkkilakko, piti sääntöjä vähän muokata. Minun haasteessani ne menivät näin:

  1. Sellaisena päivänä, kun urheilee, pitää venytellä vähintään 15 min
  2. Jos ei venyttele, tulee miinusta
  3. Jos venyttelee yli 30 min, saa kaksi tähteä
  4. Lepopäivänä ei tarvitse venytellä, mutta saa tähden, jos venyttelee.
  5. Pilatesrullailu ja muu siihen verrattava lihashuolto lasketaan venyttelyksi
  6. Hierontaa ei lasketa venyttelyksi, mutta jooga lasketaan
  7. Tavoitteena 100 tähteä
Aloitin haasteen sunnuntaina 3.8.2014 ja tänään sain vihdoinkin sadannen tähden kasaan. Viisi ja puoli kuukautta siinä meni, mutta tulipahan tehtyä. Tosin ajanjaksolle osui myös polvisaikku, jonka aikana en urheillut enkä venytellytkään. Tässä vähän tilastoja haasteen ajalta:
  • Venyttelyä 100 päivänä
  • Unohdus 8 kertaa
  • 7 päivänä kaksi tähteä

Kertaakaan en jättänyt venyttelemättä laiskuuttani, mutta unohdin venytellä tosiaan kahdeksan kertaa. Pahimmat miinukset sain, kun aloin polvileikkauksen jälkeen käydä päivittäin uimahallilla - ja unohdin kolmena päivänä putkeen, että uiskentelun ja vesikävelyn lisäksi pitäisi myös venytellä. Parina iltana olen noussut vielä sängystä venyttelemään, kun olen ennen nukahtamista muistanut, että venyttely on vielä tekemättä.

Varsinaisia venyttelykuvia en tosin löytänyt,
mutta venyneitä kissoja sentään

Toivon nyt kovasti, että kehon huoltaminen jää pysyvästi rutiineihini. Pahoin pelkään, että nyt kun miinukset eivät enää uhkaa, en jaksa kovinkaan usein venytellä torstaisin raahauduttuani kotiin uintitreeneistä vasta kympin jälkeen. Mutta olisin tosi tyytyväinen, jos trainerilla ajelun, suunnistuksen ja spinningin päälle tulisi jatkossakin aina venyteltyä. Punttiksen jälkeenhän venyttely pitäisi suorittaa vasta vähän myöhemmin, jolloin lorvikatarrin uhka kasvaa huomattavasti...

On mulla yksi vanha venyttelykuva
itsestänikin - koska kuvassa on myös kissa

Panin tänään haasteen loppumisen kunniaksi hyvän kiertämään: työkaverini futaaja J valitteli sattumalta lounaan jälkeen olevansa ihan jumissa ja totesi myös, että kai sitä pitää myöntää olevansa vanha ja alkaa venytellä. Minä kerroin hänelle haasteestani ja kysyin, haluaako hän oman haasteen - minä voin antaa palkinnon, kun sata tähteä on kasassa. J:lle tämä sopi paremmin kuin hyvin, joten nyt herra sitten (toivottavasti) venyttelee aina futsal-treenien jälkeen.

Nyt jäänkin enää jännityksellä odottamaan palkintoani - ja suunnittelemaan futaaja J:n palkintoa. :)

4 kommenttia:

  1. Ugh, venyttely.. Eiks riitä et joogaa kerra kahessa viikossa? Joo?

    VastaaPoista
  2. Riippuu varmaan iästä ja ruumiin yleisestä kunnosta. :)

    Mun mielestä venyttely on paljon mielenkiintoisempaa kuinjooga. Makunsa kullakin.

    VastaaPoista
  3. Onnittelut, mahtava suoritus!

    Mun pitäisi varmaan haastaa itseni tähän samaan. Olen niin törkeän huono venyttelemään.

    VastaaPoista
  4. Sun pitää myös saada joku palkitsemaan sua. Koska onhan se nyt tylsää, jos joutuu itse itseään palkitsemaan.

    VastaaPoista