Omia ja muiden tavotteita

Supersuunnistajan uudenvuodenlupaus oli, että hän harjoittaa tänä vuonna enemmän kehonhuoltoa (venyttely, rullailu, jooga, hieronta) kuin minä. Pidämme siis molemmat kirjaa kehonhuollostamme, jotta asiaan saadaan selvyys. Tänään, vuoden ekan kuukauden loppuessa, tehtiin välitilintarkastus. Ääsääsin pitää vähän petrata: minulla on minuutteja kasassa 442 ja herralla on niitä vain 390. Tilanne korjaantuu kuulemma jo tiistaina, kun Supersuunnistaja menee 1,5 tunnin hierontaan.

Minä keksin taas tänään itselleni uuden tavoitteen. Eihän niitä ole koskaan liikaa. Tein tänään Esportissa Supersuunnistajaa odotellessani vähän tasapainoharjotteita bosulla ja fitness-pallolla, koska ne ovat hyväksi polvilleni. Siinä temppuillessani keksin, että voisin ottaa uudeksi tavoitteeksi, että opin nousemaan fitness-pallon päälle seisomaan. Tällä hetkellä osaan jo olla pallolla polviseisonnassa ja nousta siitä korkeaan polviasentoon. Eihän tässä enää tarvitse oppia kuin siirtämään se toinenkin jalkapohja pallolle. :D

This is where the magic happens. Meikäläisen työpöydällä
on kaikkea biketoolista kissoihin.

Pohdiskelin viime sunnuntaina, että pitäisikö ostaa treeniohjelma. Tällä viikolla päädyin siihen lopputulokseen, että en osta. Tajusin, että minulla on mieluisaa tekemistä ja hyviä rutiineja jo melkein viikon jokaiselle päivälle. En siis edes tahdo, että joku kertoo minulle, etten saisikaan tehdä mitä haluan. Muuten liikkumavaraa treenien suhteen on viikossani niin vähän, että ei sen suunnittelusta kannata kenellekään maksaa. Ajattelin kuitenkin itse koettaa tehdä itselleni ohjelmarunkoa - ja noudattaa sitä. Ensi viikolle on jo "lukkari" tehtynä.

Loppuillan savottaa. Taustalla Ääsääsin ikuisuusprojekti
eli "hanki sileät kumit lahjakiekkoihin".

Nyt pitäisi alkaa taas harrastaa hermojen kehittämistä eli vaihtaa vihdoinkin maastopyörään nastat. Jos tuota märkää, valkoista stufaa ei tule taivaalta nyt yön aikana liikaa, niin meinaan mennä huomenna polkupyöräsuunnistamaan korttelirasteille. Jos sitä taas tulee riesaksi asti, niin harkitsen juoksemista. Jos stufa taas on ihan tosi märkää, luovun ulkoliikuntahaaveista ja poljen trainerilla. Mutta kai ne renkaat pitää silti varmuuden vuoksi vaihtaa. Blaah.