Dagens hjälte

Tammikuun 20. päivä on tapahtunut paljon jännää. Ensinnäkin useimmat jolleivat kaikki U.S.A:n presidentit ovat vannoneet virkavalansa tänään. Minusta kuitenkin hauskinta on, että 20.1.1892 pelattiin ensimmäinen virallinen koripallo-ottelu Springfieldin NMKY:ssä - ihan vain siksi, koska minä pelasin kuitenkin yli 20 vuotta korista ja satuin syntymään tasan 86 vuotta tuon matsin jälkeen. :)

Ite tein. Tuo musta ei ole nalle vaan pieni kisu!

Eilen leipasin kakun töihin, koska maailmassa ei ole koskaan liikaa kakkua ja minun teki mieli kokeilla koristeiden tekoa sokerimassasta. Siinä leipoessani tuli mieleen, että ruotsissa tai englannissa ei ole sanaa päivänsankari. Tai ainakaan kukaan ei käytä termiä "hero of the day". No, minä kuitenkin päätin olla sellainen. Kakun pohjana käytin muuten Kinuskikissan minttusuklaakakkua, koska minusta minun tarjoamat minttuherkut ovat kestohauska vitsi. Sairaan hyvää! Tosin mun suklaani oli Maraboun minttukrokanttia eikä Pätkiksiä. Maistui kuitenkin aika pätkismäiseltä. Suosittelen lämpimästi.

Olin taas aamulla uiskentelemassa, kuten yleensä tiistaisin. Olen nykyään ihan koditon tai ainakin kotiradaton Tapiolassa. Olen nyt joulun jälkeen uinut pukin tuomilla räpylöilläni aina muutaman satasen, ja kilttinä tyttönä tehnyt sen räpyläradalla eli oikeasti nopeiden radalla (ratakaavio löytyy täältä, jos et muista sitä). Sillä radalla en taas voi tehdä pelkkiä potkuja tai muita hitaita tekniikkaharjoitteita, koska olen muuten vauhdikkaampien edessä tukkeena. Niitä olen tehnyt sitten yllärirata kakkosella. Mutta kun uin ihan vaan normaalia vaparia, viihdyn parhaiten kolmosradalla eli nopeiden uimarien radalla. Yleensä siellä kukaan ei ohita minua eikä minun tarvitse ohittaa ketään. Olen sitten hypännyt radalta toiselle aina tarpeen mukaan.

Tänään tosin heittäydyin  ihan hurjaksi ja harrastin kovemman luokan kansalaistottelemattomuutta: uin räpylöillä kakkosradalla, vaikka hetkeä aikaisemmin uimavalvoja oli laittanut ykköselle räpyläkyltin. Radalla olimme siinä vaiheessa enää minä ja Supersuunnistaja ja räpyläradalla oli suorastaan ryysistä  - ja pari hidasta uimaria. Kai sitä nyt syntymäpäivänään voi vähän repäistä? :)

Mun uusi kokovartalokortsuni

Uimiseen liittyi myös Supersuunnistajan antama synttärilahja. Olen viime kesän järvissä ja meressä kokemistani läkähtymisistä asti unelmoinut hihattomasta märkkäristä, jota voisin käyttää lämpimien vesien kisoissa: kädet pyörisivät siinä ihanasti, eikä tulisi niin pirun kuuma, mutta saisin kuitenkin märkkärin kannattavuudesta kaiken hyödyn. Ja niin se elämäni valo taas osoitti kuunnelleensa, koska paketista paljastui Blueseventyn hihaton märkkäri. Ihana mies!