sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Long time no ocean

´Tämän viikonlopun teemana on ollut "pitkästä aikaa":

  1. Eilen kyykkäsin salilla ekaa kertaa sitten marraskuun. Polvileikkauksen jälkeen sain tehdä vain prässiä, mutta nyt operaatiosta on vihdoin kulunut kolme kuukautta ja saan taas kyykätäkin. Eilen tein etukyykkyä ja yhden jalan kyykkyä TRX:llä. Etukyykky ei ole läheskään yhtä kivaa kuin takakyykky, mutta ajattelin, että pullistunut välevyni tykkäisi enemmän siitä ja että etukyykky toisi prässin rinnalle enemmän variaatiota kuin takakyykky. No, ensi kerralla ehdottomasti sitä takakyykkyä.
  2. Olin tänään suunnistamassa enkä tehnyt sitä pyörällä vaan jalan. Eli siis juoksin! Samainen kolmen kuukauden kielto päti kyykkäilyn lisäksi juoksuun, joten vasta tänään pääsin toteamaan, että eihän se juoksu treenaamatta kulje. Tämän lisäksi Pasila oli haastava suunnistusmaasto, koska se on rakennettu kahteen kerrokseen: huolimaton suunnistaja oli aina ylhäällä, kun rasti oli alhaalla tai toisinpäin. Onnistuin myös pari kertaa juoksemaan "häkkiin" eli eri puolelle aitaa kuin missä rasti oli.
    Joulu on taas! Eiku...
  3. Meidän piti mennä suunnistamaan jo kymmeneltä, mutta olimme paikalla vasta hiukan ennen yhtätoista, koska pääsin tänään myös pitkästä aikaa käyttämään auton virtakaapeleita. Vuorikiipeilijä M oli ollut Malminkartanon jätemäellä treenaamassa vuorenvalloitusta varten, ja hänen kauan paikallaan seissyt autonsa ei suostunut enää starttaamaan, kun hän oli lähdössä kotiin. Otimme sitten Supersuunnistajan kanssa vähän vauhtia Jättäriltä matkalla Velodromille ja kävimme antamassa virtaa. Piti kyllä kerrata, missä järjestyksessä kaapelit kytketään, koska niillä on tarvinnut leikkiä viimeksi joskus edellisen auton aikaan.
    Puhdas mutta syvästi loukkaantunut kissa. Harjata vielä pitäisi,
    mutta antaa herran vähän leppyä ensin. :)
  4. Pesin kissan. Meidän kollipojalla on sellainen turkki, joka rasvoittuu varsinkin hännästä, ja siksi Unski joutuu kylpyyn kerran parissa kuukaudessa. Tuleehan sitä ihmisteineillekin finnejä, niin kai sitä nuori kollikin hormonihuuruissaan rasvoittuu. Me emme kumpikaan nauti pesutilanteesta  valtavasti, joten koetan aina venyttää pesuvälit mahdollisimman pitkiksi. Tänään en enää keksinyt mitään tekosyytä, miksi vielä lykkäisin pesua.
  5. Leivoin äsken pipareita! Viimeksi leipasin niitä joulukuussa. Suomen suurimman piparimonsterin eli Supersuunnistajan joulujemmat ovat vihdoin huventuneet, ja minä sitten kilttinä tyttönä käytin tänään pakastimeen säilömäni toisen puolikkaan joulukuun liian isosta taikinasta. Hyviä tuli!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti