Uimahallietikettiä

Olinpa taas tänään Tapiolan uimahallissa, kuten joka päivä tällä viikolla. Olen onnistunut kartoittamaan jo seuraavia Tapiolan optimaaliseen uimahalliaikaan liittyviä seikkoja:

• Päivällä ei kannata tasan aikaan olla suihkussa tai pukkarissa (ainakaan alakerran pukkarissa), koska koululuokat ovat silloin siellä. Keskikerroksen pukkarissa välttää koululuokat.
• Ainakin tiistaina klo 14-15 välillä hyppytorni avattiin, mikä aiheutti kahden keskimmäisen radan poistumisen käytöstä. Samaan aikaan hallilla oli jo aika monta Cetuksen vauhtiveikkoa, joten jouduin väistelemään ihan sikana. Eli pitää mennä hallille aiemmin.
• Koululuokkia ei ole päiväsaikaan koko ajan mestoilla. Tänäänkin joskus klo 13 jälkeen oli suorastaan seesteisen rauhallista uida, kun mestoilla oli vain muutama uimari ja iso kasa vesijuoksevia ja -jumppaavia seniorikansalaisia.

Eli sanoisin, että hyvä aika mennä uimaan on puolelta ja joskus alkuiltapäivästä. Katsotaan, onko loppuviikosta eri meininki.

Eilen Tapiolan keskusaltaassa oli vielä vettä, mutta tänään ei enää
ollutkaan. Nyyh. Mä niin tykkään tuosta maisemasta varsinkin hämärällä,
kun sekä kulttuuritalo että uimahalli heijastuvat veden pinnasta.
Toivottavasti pian saadaan lunta ja altaaseen tekojää. Se on sentään
nätimpi kuin tuo hiekkapohja.

Vesikävely on aika tylsää puuhaa, ja pää pinnalla ei ole oikeastaan muuta tekemistä kuin katsella muita liikkujia. Eilen viereisellä kuntouimareiden radalla tapahtui törmäys, kun selkää uinut mummeli posotti päin pää pinnalla rinulia uiskennellutta nuorempaa naishenkilöä. Mummeli meni siis selvästi kovempaa. Rinulin uija ei kuitenkaan tajunnut päästää päädyssä mummelia ohi, vaan tämä joutui odottelemaan ja jättämään sopivan välin ennen kuin uskalsi taas lähteä uimaan altaanpituutta. Selkää uidessa kun ei tosiaan näe, tuleeko jonkun jalat vastaan.

Tänään mä itse meinasin kääntyä yhden uimarin niskaan, koska hän ei mitenkään ilmoittanut olevansa kannoilla eikä tullut päätyyn asti kääntymään, vaan kääntyi siinä metriä ennen kaakelia. Onneksi minun käännökseni on nyt jäykällä polvella vähemmän sulava enkä saa potkaistuakaan päädystä mitään kunnon vauhteja pelkällä oikealla jalalla. Ehdin siis laittaa jarrut pohjaan ja päästää herran edelleni ennen törmäystä.

Uinnin jälkeen menin verkkareissa, tukka märkänä, ilman meikkiä ja
silmät uimalaseista rinkuloilla Tapiolan hienoimpaan (ja ainoaan
valkoisten pöytäliinojen) ravintolaan syömään lounasta. Piti käydä
kotona siistiytymässä, mutta en jaksanutkaan, haha.

Vastaavia peeloiluja sattuu altaassa harva se päivä. Mä olen jopa kerran saanut turpiin kesken uinnin, kun eräs nuori herra lähti ohittamaan vähän tiukassa paikassa ja vetäisi sitten minun kanssani "nokkakolarin" eli osui kädellä suoraan silmääni. Onneksi vain lasit lähtivät päästä. Eikä tyyppi edes pyytänyt anteeksi ennen kuin uimavalvoja kävi käskemässä. :D Tämä tapahtui joskus vuonna kuokka ja kirves Uimastadikalla.

Mä siedän aika hyvin noita lievempiä törttöilijöitä, mutta toivon aina välillä, että kaikki oppisivat "universaalin jalkaläpsäytyksen" ohituspyynnön merkkinä. Tässä on muuten loistavat ohjeet tuohon jalkaläpsyyn ja muuhun allaskäyttäytymiseen. Mun mielestäni nuo pitäisi suomentaa ja tiivistää ja printata uimahallien seinälle. Mieluiten isolla ja moneen paikkaan. Mä tässä jopa harkitsen olevani aktiivinen kuntalainen ja ehdottavani asiaa Espoon liikuntatoimelle. Pitäiskö?