Nyt on siisti polvi

Ällökuvavaroitus herkimmille! Nyt paljastan teille jotain sisimmästäni eli kurkataan mun polveen ihan sisälle!

Eilen siis putsattiin meikäläisen polvi. Löytyi sen verran roinaa, että ei pelkkä tähystysreikä riittänyt, vaan sain jopa pari tikkiä, kun aukkoa piti suurentaa isommalle irtopalalle. Magneetissa radiologi oli bongannut yhden irtopalan, mutta oikeasti niitä olikin kaksi. Tällaiset:

Avain ei ollut polvessa.
Mutta sehän menikin lukkoon. Ehhehe.

Eli enpä ihmettele, että polvi välillä meni lukkoon, kun tuollainen kulmahampaan kokoinen palanen siellä nivelessä seikkaili. Toinen pala on kai irronnut kierukasta, mutta toisesta ei lääkärikään osannut sanoa, että mistä se on irronnut. Kumpikaan ei ole kuitenkaan luuta, vaan jotain vähän pehmeämpää tavaraa. Itse epäilen alienien implanttia. Mulla onkin joskus aamulla ollut vähän sellainen abduktoitu olo, kun yht'äkkiä huomaan kadottaneeni elämästäni vartin tai puoli tuntia.

Isompi irtopala rikospaikalla. Oikealla näkyy ruston kulumat: ne on noi
tummemmat kohdat. Ja lääkärinkin käsialasta saa selvää!

Mutta tehtiin mulle muutakin kuin poistettiin nuo palaset. Lääkäri testasi nukutuksessa, kuinka paljon mun ohentunut ja vähän löysä eturistisidesiirteeni antaa periksi. Hereillä kun mä laitan aina lihaksilla vastaan. No, antaa se periksi. Se on kuitenkin olemassa ja ehjä, joten lääkärikielellä siinä on edelleen "endpointin tunne". Ja sivusuunnassa polviparka on sentään stabiili. Mutta lääkäri suositteli, etten enää vääntele polvea, etteivät rustot enää kulu lisää.

Toinen irtopala in action

Ne ovatkin jo aika ohkaiset. Ei puhuta enää rustovauriosta (joka on siis sellaista, että jostain kohtaa puuttuu tavallaan murunen), vaan ihan nivelrikosta. Jossain kohdassa paistaa jo luu läpi ihan neliösenttien osalta. Eli iskunvaimennus on mun polvessani aika olematon.

Vasemmalla on siivottu rustokieleke ja oikealla pois sheivailtu kierukan lirpake.

Sitten mulla oli vielä vähän epätasaisuuksia rustossa, jotka poistettiin sheiverillä. Sillä samaisella vehkeellä sheivailtiin myös mun kierukan eli menskin takasarvesta pieni repeämä. Eli nyt on sheivattu koipi ihan sisältä ja ulkoa. Lopuksi polvi on hoitokertomuksen mukaan huuhdeltu ja niveleen on laitettu puudute.

Polvessani oli myös hapsuja. Näyttää ihan kissankarvoilta - ja niillä on kyllä tapana
eksyä vaikka minne. Ja vikassa kuvassa voimme ihastella lisää kulunutta rustoa.

Pääsin eilen jo iltapäivällä kotiin, enkä saanut edes keppejä. Illalla polvea jomotteli hitusen, muttei niin paljoa, että olisin jaksanut vedellä nappeja. Tänään kotihoitsu lähti töihin, joten olen joutunut ihan itse nousemaan sohvalta, kun olen halunnut syötävää ja juotavaa. Mutta eipä kotona käppäily ainakaan tuota ongelmia. En kyllä ole menossa ulos vielä ainakaan ennen viikonloppua. Sunnuntaina huvittaisi mennä katsomaan meidän säbäturnausta. Mutta katellaan, millainen on vointi.

Saikkua on kaksi viikkoa ja juoksukieltoa neljä. Ja vähän nämä löydökset vaikuttavat mun tulevaan treenailuunkin. Mutta siitä tarinoin lisää myöhemmin. Nyt on aikaa postailla vaikka joka päivä, kunhan keksin aiheita, niin ei panna kaikkea samaan juttuun.