Pum pum!

Nyt sitten heti alkuun varoitus, että kaikkien kukkahattutätien kannattaa välittömästi sulkea selain, koska aion seuraavaksi suitsuttaa kamalaa ja edesvastuutonta harrastusta eli urheiluammuntaa. Ja siitä vielä sitä pahinta lajia: ihan kaameaa isojen miesten Rambo-leikkiä eli practical-ammuntaa. Mutta minä jätän nyt poliittiset mouhut väliin ja kertoilen itse lajista ja viime viikonlopun kisasta.

Olen käynyt ampumassa säännöllisesti kohta 2 vuotta ja suoritin turvallisen ampujan tutkinnon sekä practicaliin että SRA:han (sovellettu reserviläisammunta) maaliskuussa 2011. Lajeina ne ovat lähes samat. Paracticalissa on aseille vain useampi luokka ja komentokieli on englanti. SRA:ssa ammutaan kisoissa aina sekä pistoolilla että kiväärillä, kun practicalissa taas kisat ovat asekohtaiset. Näihin molempiin lajeihin pitää tosiaan suorittaa turvallisen ampujan tutkinto, missä opetellaan säännöt (testataan teoriakokeessa) ja tehdään käytännön koe, jossa varmistetaan, että aseen kanssa osataan toimia turvallisesti, ja piippu pysyy käsittelysektorilla. Kisoissakin tyyppi hylätään heti, jos hän tekee vaarantavan virheen. Laji on siis oikeasti ihan turvallinen eikä mitään kaistapäiden räiskintää hiekkakuopalla.

Idea practicalissa on, että siinä suoritetaan stageja, joissa on N määrä tauluja ja mahdollisesti jokunen rauta-maali, jotka kaatuvat osumasta. Tauluihin ammutaan kuhunkin aina kaksi osumaa. Osumista saa pisteitä ja ohi ammutuista ja no shooteista (valkoisia tauluja, joihin ei saa ampua) saa miinusta. Pistemäärä jaetaan sitten stageen käytetyllä ajalla, mistä saadaan hit factor eli HF. Stagen paras HF saa 100% ja muut saavat sitten prosentteja suhteessa voittajaan. Eli jos minun HF:ni on puolet voittajan HF:stä, saan stagelta 50%. Stagejen prossat lasketaan sitten yhteen, ja paras voittaa. Eli pitää olla nopea ja osua hyvin. Radat rakennetaan niin, että tietyt taulut näkyvät vain tietystä osasta stagea tai säännöillä määrätään, että tiettyjä tauluja saa ampua vain tietystä kohdasta,

Kuva

Yllä on practical-taulun kuva. A-osumasta saa 5 pistettä, C-osumasta 3 pistettä ja D-osumasta saa 1 pisteen. Rauta-maaleista saa A-osumat eli 5 pistettä. Missi eli huti on -10 pistettä, nosari eli no shoot on myös -10 pistettä ja prosarista eli proseduurivirheestä (ampuu väärää taulua väärästä paikasta tai menee sallitun alueen ulkopuolelle ampumaan) saa samat -10 pistettä. Tässä on mun neitsyyden menetykseni eli eka kisastageni. Stagella on yksi plate (videolla kuuluu kling, kun osun siihen) ja seinillä on pakotettu siirtyminen kahdesti. (tulos 18 A-osumaa, 7 C-osumaa, aika 28,00 s):

Stage alkaa aina äänimerkistä ja loppuu viimeiseen laukaukseen. Ampua saa niin paljon kuin sielu sietää ja lippaat vetävät, mutta tauluista lasketaan aina se paras kaksi osumaa. Alla olevassa videossa voitte huomata, kuinka ammun ekasta pellistä yli useamman kerran ennen kuin osun. Niin käy joskus. :) Tässä ase la käytettävät lippaat ovat lähtiessä pöydällä ja lataus on käsketty briiffissä. (11A, 1C, 12,28 s)

Tämä oli tosiaan minun eka kisani, ja alussa minua jännitti aika paljon. Osallistuin pre-matchiin eli toimitsijoiden kisaan, koska ilmottautuessani varsinainen kisa oli jo täynnä. Olin siis varsinaisena kisapäivänä toimitsemassa (paikkaamassa tauluja) ja kisasin edellisenä päivänä. Silloin yhden stagen porukka kiertää kaikki 10 stagea omalla porukalla ja homma on vähän rennompaa. Oikeassakin kisassa staget kierretään squadeissa, mutta jokaisella stagella on pysyvä henkilökunta, joka hoitaa dumaamisen ja paikkaamisen. Pre-gamessa squad hoitaa ne hommat itse. Kiersimme ensin koko lössi kaikki staget läpi ja saimme niihin briiffin (eli kerrottiin, mitä stagella pitää tehdä ja sai kysyä), minkä jälkeen kiersimme rastit läpi. Oikeassa kisassa kullekin squadille briiffataan stage heidän saavuttuaan stagelle. Sen jälkeen stagea saa himmailla eli kuivaharjoitella läpi noin 3 minuuttia, minkä jälkeen kukin ampuu sen läpi vuorollaan. Stagen aloittaja vaihtuu ja edellisen stagen aloittanut on seuraavalla stagella viimeinen. Eli jokainen aloittaa ainakin yhden stagen eikä kukaan saa muita enempää etua siitä, että näkee ennen omaa suoritusta, mitä tekee. Tässä on nopea stage, ja videon lopussa on hyvin tallennettuna, kuinka tuomari lopussa käskee poistamaan paukun pesästä ja varmistamaan aseen. (6A, 3C, 13,89 s)

Minulla on tapana treeneissä ja myös tuolla kisoissa kysellä kokeneemmilta vinkkejä, missä järjestyksessä taulut kannattaa ampua. Esim. stagella 9 (alla) ekana mieleeni tuli ampua taulut oikea-vasen-oikea-vasen, vaikka tuo suorittamani 2-2-systeemi olikin paljon nopeampi, kun ei tarvinnut heilua niin paljoa. Ja videolla näkyy ihan kivasti rimojen rajaama alue, jolta ammunnan saa suorittaa. Siksi pitää vähän kurkotella seinän taa. (15A, 3C, 18,24 s)

Tuo ampuminen voi näyttää kauhealta huitomiselta, mutta oikeasti tuossa on hyvin tarkaan katsottu, minne suuntaan piippu saa osoittaa. Tuo stage on "montussa", jossa on 3 sivulla hiekkavallit. Käsittelysuunta on siis 90 astetta joka suuntaan. Mutta raja kulkee ampujan mukana, eli ei saa ampua takaviistoon (kun siellä takana ei sitä vallia ole ja siellä on toimitsijat). Siksi tuossakin sai olla tarkkana, ettei kävele (tai juokse, jos on hyvä ja nopea) liikaa, koska muuten joutuu pakittamaan.

Tässä on muuten sellainen stage, jolla pepper popperit eli nuo isot kaatuvat rautamaalit pitää ampua tuosta ikkunasta. Eli esimerkki siitä, kuinka briiffillä on rajoitettu sitä, mistä saa ampua mitäkin. (11A, 1C, 12,28 s)

Turvallisuudesta ollaan kisoissa hyvin tarkkoja. Alla olevalla stagella, jonka nimi oli ironisen vihervassaristi Talon valtaus, yksi herra hankkikin DQ:n eli diskattiin, kun hän ovella jonkun aivokatkoksen takia kääntyikin takakautta. Minähän teen homman tuossa oikein ja käännyt oven kautta. Tämä stage oli kaikkein siistein. Tuolla mökissä sisällä oli eri muotoisia ikkunoita, joista kustakin näkyi 2-4 taulua. Sisällä sai sitten vähän kyykistellä ja kumarrella, että näki kaikki taulut. Tässä oli sitten se toinen esimerkki stagen  rakentelusta eli seinärakenteilla oli rajoitettu, mitä tauluja ammutaan mistäkin. Videolla näkyy myös, kuinka salamannopeasti vaihdan lipasta liikkuessani ikkunalta toiselle, etteivät paukut lopu kesken. Minun lippaisiini mahtuu 18 paukkua kuhunkin, ja tuolla stagella niitä kului 32. Vaihdoin lipasta kuitenkin kahdesti, ettei lipas koskaan loppunut kesken ikkunan. Siirtyessä kun on aikaa vaihtaa lipas. (25A, 5C, 2D, 36,39 s)

Aina ase ei ole lähdettäessä vyöllä. Alla se esim. on pöydällä ladattuna ja varmistettuna, mistä se pitää sitten napata mukaan ennen pahojen pahvien tuhoamista. Tuossa aiemmin (toka video) joudun pöydältä nappaamisen lisäksi lataamaan ennen ampumista. Ase voi olla myös vyöllä ilman lipasta (ns. kuivana) tai sitten lipas kiinni mutta lataamatta. Tässä taas kerran pelti juoksee karkuun. Videon lopulle on jopa tallentunut, kun kilpailija kiroaa sitä. :) (11A, 4C, 3D, 28,99 s)

Stageja oli yhteensä 10, mutta unohdin antaa kännykän kaverille videointia varten parilla stagella. Sen verran täpinöissä taisin olla. En jaksanut jäädä sunnuntaina odottamaan tulosten julkaisua, joten en vielä tiedä, kuinka viimeinen olin. Tavoitteeni oli olla olematta ihan vika. Vielä tuloksia ei netissä näy, joten en vielä tiedä, miten meni. Kerron, kunhan tiedän, montako miestä (ja naista, jos niistä neljästä muusta yksikään oli samassa sarjassa kuin minä - ei tainnut olla)jäi taakseni. Minulle tuli koko kisassa vain yksi missi eikä yhtään nosaria tai proggista. Osumat olivat lähinnä A:ta ja C:tä (6 D:tä 167 laukauksesta), mutta minun pahin puutteni onkin, että olen todella hidas eli tähtään liian kauan. Ja nopeudella voisi voittaa aika paljon. Mutta aika vähän aikaa tässä vasta onkin harrastettu. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Ja pääasia, että on kivaa. Ja tosiaan oli. Tätä lisää!