maanantai 9. heinäkuuta 2012

Minttu Mustelmainen maastopyöräilee

Kävin tänään taas opettelemassa maastopyöräilyä. Pyöräilin Lintuvaaran metsässä ja pellolla 6,7 km - ja kaaduin vain kolmesti. Kivaa se oli silti.

Kyljelleen kaatuminen ei edes satu. Vähän se voi kirpaista, jos sattuu kaatumaan esim. nokkospuskaan tai muuhun polttelevaan kasviin, mutta luiden ja pehmytkudosten kannalta se on ihan turvallista. Kyljelleen kaatuminen kun tapahtuu silloin, kun vauhti pysähtyy esim. risteyksessä eikä jalkaa saa irroitettua ajoissa. Liikemäärä on tällöin ainakin lähes nolla ja metsässä matkaa alas on aika vähän, kun aluskasvisto ottaa vähän vastaan. Ei se kaatuminen tosin maantiepyörällä asvaltillekaan satu. Kokeiltu on.

Päivän vammat sain aikaan kolmannella kaatumisellani, kun fillarin eturengas ei ylittänytkään polussa olevaa monttua iloisesti, vaan tyssäsi siihen. Silloin liike-energiaa olikin meikäläisessä vähän enemmän, joten kuski jatkoi sitten matkaansa  tangon yli komeassa kaaressa. Onneksi olen tehnyt saman tempun jo kahdesti aikaisemminkin ja muutenkin kaatullut esim. korin alla muiden jalkojen päälle hyppiessäni niin monta kertaa, että osaan painaa leuan rintaan ihan automaattisesti ja teen kaatuessani ihan nätin kuperkeikan. Niska on kyllä vähän kipeä. Tuntuu samalta kuin jos se olisi jumissa.

Tuo möykky ei ole polvi vaan
kuhmu sisäreidessä
 Mutta hienoin saalis keikalta on kyllä reidessäni. Fillarin stonga osui reiteeni kuperkeikan jälkeen ja tökkäsi siihen hienon mustelman. Aluksi veri pakkautui yhteen kohtaan, koska pyöräilysortsien reuna toimi ikään kuin kiristyssiteenä. Kun otin sortsit pois, mustelma levisi. Seuraamme sen kehitystä mielenkiinnolla. Vähän muuten kirpaisi, kun tuli yksi veto sisäreiteen illan säbätreeneissä. :)

Seksikäs sisäreiteni säbätreenien jälkeen.
Möykky on vähän laskenut.
 Että sellaista. Tekevälle sattuu ja rapatessa roiskuu. Maastopyöräily on kyllä edelleen siistiä. Se on huisin jännää. Ja minä kaaduin maantiepyörällä lukkopolkimien kanssa kolmesti. Eli oiskohan maastossakin kiintiö kohta täynnä? Tosin olen kyllä tehnyt tuon ukemin tangon yli niin monta kertaa, että en usko, että siihen onkaan mitään kiintiötä.

2 kommenttia:

  1. Mainitsin ukemistasi eräälle kaverille jolla on maastopyöräileviä kavereita. Heillä on kuulemma oma lyhenne tangon yli menolle, OTB (Over The Bar) jota käytetään myös ajolokeissa. Ilmeisesti sen verran tuikitavallinen että tarvitaan lyhenne, ja miksi sitä muutenkaan jaksaisi koko ajan olla kokonaan kirjoittamassa.

    VastaaPoista