GoExpo 2012

Tänään kävin heppahullun kaverini Ingan kanssa Go Expo -messuilla Helsingin messukeskuksessa. Minun oli tarkoitus katsella sieltä halpaa märkäpukua triathloniin, mutta paikalla ei ollutkaan sellaisten kauppiaita. Polkupyöriä ja varsinkin golfroinaa olisi kyllä ollut vaikka muille jakaa. Minulla nyt kuitenkin on jo hyvä fillari, enkä golffaa. Mutta löysin minä kuitenkin jotain shopattavaa messuilta: punaisen jumppatopin ja luonnonkosmetiikkaa. Jos olisin lottovoittaja, olisin varmaan hankkinut messuilta rullaluistimet, maastopyörän, suunnistuskengät, kajakin ja Human toolin tuolille asetettavan "satulan". No, enpä ole...

Mutta oli messuilla muutakin tekemistä kuin shoppaamista. Saavuimme paikalle vähän puoli yhden jälkeen, koska halusimme nähdä tankotanssin SM-kisat. Saapuessamme Sporttilavalle tanssijat lämmittelivät tangolla, ja me Ingan kanssa säikähdimme, että joko ne ovat aloittaneet. Eivät sentään. Mutta yhdeltä homma sitten alkoi. Ensin kisasivat avoimen sarjan 11 kisaajaa, ja sitten SM-tittelistä pääsivät taistelemaan kova kuusikko. Tai, no avoimen sarjan parhaat olivat minusta ainakin yhtä hyviä kuin SM-sarjan huonoin, mutta muuten ero oli aika selvä. Tai oikeastaan SM-sarjassa oli selkeät kaksi voittajasuosikkia (Oona Kivelä ja Henriikka Roo) ja kolme muuta kisaajaa skabasivat sitten tasaisesti pronssista. Avoin sarja oli maallikon silmään tasaisempi. Alla on kuvia kolmesta mun arvioimasta pronssimitallikandidaatista. Alin pääsi pronssille.

  

Valitettavasti en saanut Oona Kivelästä tai Henriikka Roosta kuin tärähtäneitä kuvia. Olivat tytöt niin vauhdikkaita. Mutta onneksi joku on laittanut jo Henriikan voittoesityksen juutuubiin. Ihan käsittämätöntä. Kattokaa vaikka.

Jos joku väittää, ettei toi ole urheilua vaan seksivenkoilua, niin joku on urpo.

Katsoimme myös hetken freeride-polkupyöräilyä. Pojat hyppivät aika korkealle ja tekivät hienoja voltteja. Yhdelle pyöräilijöistä kävi vähän köpelösti alastulossa. Häneltä meni ehkä nilkka, ehkä joku muu osa jalasta. Ei voi muuta sanoa, kuin että otan osaa ja tiedän tunteen...

Koska olin matkassa heppatytön kanssa, kävimme syynäämässä myös Horse Fairin. Siellä ei ollut ständipuolella juurikaan tarjottavaa hevosta omistamattomalle harrastajalle, mutta kopukoita oli paikalla useampia minihevosesta ja shetlannin ponista isoon ritareita keskiajalla kyydinneihin Shiren hevosiin.

Miniheppa, jonka säkäkorkeus oli muistaakseni 65 cm

Normaalin kokoinen hevoinen

Erilaisia esityksiä heppapuolella oli useita. Me katselimme vikellystä, minihevosten ja jättihevosten esittelyä ja keskiaikaisen turnajaisshown. Vikellys oli vähän haparoivaa (joo, ei taida olla iso laji Suomessa), mutta turnajaisissa oli mukavasti pyrotekniikkaa mukana. Ja yksi hepoista oli känkkäränkkätuulella, eikä halunnut tehdä samoja juttuja kuin ritarinsa. Valitettavasti heppa-areenalla oli niin pimeää, että liikkuvista hopusista oli ihan mahdotonta ottaa kuvia. Ainakaan ilman salamaa. Ja minun salamani ei riitä niin kauas, että siitä olisi ollut iloa.

Vikeltäjät paikallaan, niin sai tarkan kuvankin

Kivat messut oli kyllä.