Aamusalista ja sen vierestä

Ulkona on kyllä jeesuksen hyvä ilma, ja kunnon ihminen kirmaisi varmaan sinne lenkille joko sukset tai lenkkarit jalassa. Minä en. Aamulla menin salille, ja nyt en jaksa enää mitään ennen äitini 70-vuotispäivällistä. Heräsin ekan kerran viiden aikaan ja pohdin ihan vakavissani salille lähtöä. Mutta päätin sitten vielä nukkua hetkisen. Hetki osottautui tällä kertaa reilun 2,5 tunnin pituiseksi, ja olin kissanruokinnan jälkeen salilla puoli ysin aikoihin. Parkkihallissa vastaan käveli duunikaveri, joka oli jo oman treeninsä lopettanut. Mikko kertoi, että salilla on kovin rauhallista. Minua vähän harmitti, kun en ollutkaan se hulluin aamuvirkku, mutta tosiaan se toinen salilla oleva nainen lähti juuri minun tullessani, ja sain olla autuaasti yksin melkein 10 minuuttia ennen yhden papparaisen saapumista salille. Jos olisin mennyt aiemmin salille, siellä olisi ollut ainakin kaksi hyypiötä minun lisäkseni. Kun kympin pintaan hipsin pukkariin, alkoi salilla kyllä olla jo enemmänkin possea.

Tajusin muuten vasta tänään, että kyykkään itseäni painavammilla painoilla. Jei! Minä painan 77kg ja tangossa on ykkösissä 80kg. PT sanoi, että tätä maksimivoimatreeniä voisi jatkaa 8 viikkoa. Koska painoja pitää nostaa joka kerta, niin on hyvinkin mahdollista, että maksimivoimakauden lopulla teen penaakin omalla painollani. Varsinkin jos voimien kasvaessa paino vielä vähän laskisi... Nyt penassa oli 60 kg ykkösissä, ja se tuntui vähän nössöpainoilta. Muutenkin taisin aloittaa penassa vähän liian maltillisilla painoilla. Siksi tänään lisäsin painoja sekä kutosiin että kolmosiin.

Kuva

Yksi havainto oli myös, että jalkoja pitää lämpätä enemmän. Eikä vain crosstrainerilla vaan nimenomaan kyykätä lämppäyssarjoja ennen varsinaista pyramidia. Tämä siksi, että ekat kutoset tuntuvat pahalta lähes kaikissa nivelissä selästä nilkkoihin, mutta vikat kolmoset ja kutoset menevät lallatellen.

Lämmittelyn merkitys korostuu eritoten nyt keski-ikäisenä ja joka aamu urheilevana: eilen säbämatsissakin peli alkoi kulkea vasta tokassa erässä, kun sain vanhat nivelet ja väsyneet lihakset lämpimiksi. Ekassa erässä oli vaikeampi saada housuja liukumaan maalin edustalla ja päästinkin ainoan maalini. Se oli ihan tyhmä maali: edessä ei ollut mitään maskia eikä veto edes pomppinut mitenkään hassusti. Olin vain killisilmäisesti väärin sijoittunut ja liian hidas. Ja niin se reikäpallo sitten suhahti olkapään vierestä maaliin.

Kuva

Oho, eksyinpä vähän aiheesta... Mutta salista vielä: Olen alkanut kirjata vihkoon painojani ja kommentteja siitä, mitä painoa olisi seuraavalla kerralla hyvä nostaa. Painot vielä pystyy muistamaankin, mutta juuri nuo fiilikset on ihan kiva kirjata ylös, että muistaa nostaa oikean sarjan painoja.

Minua harvemmin itseäni kiinnostaa muissa jumppablogeissa bloggarin tekemät sarjat. Hauskempaa on aina lukea niistä muista fiiliksistä, kuvauksia salilla olleista urpoista tai muuta pohdintaa. Siksi ajattelin säästää teidät minun sarjoiltani. Mutta kertokaa toki, jos teitä kiinnostaa, kuinka paljon rautaa minä kulloinkin nostan. Voin minä ne toki listata.