Näyttävä paluu urheiluareenoille

Keskiviikkona vihdoin kampesin itseni sohvan pohjalta ja suuntasin kohti Esportia. Jotta joku roti säilyisi, niin menin sinne toki autolla. Pyöräilin 41 min ja sen jälkeen tein reisille hieman jalan nostoja lattialla istuen, vetelin leukoja, tein vatsoja ja seisoskelin lopuksi yhdellä jalalla bosun päällä.

Positiivista oli, että pyöräillessä väsyi persaus eikä polvi - eikä koipi ottanut nokkiinsa muistakaan aktiviteeteista. Tänään, kun olin taas polkemassa, väsyivät hieman myös reidet, mutta edelleen polvi oli ihan ok sen asian kanssa, että se joutuu taas tekemään jotain. Tänään mulla oli jalassa pehmustetut pyöräilytrikoot, mutta arse puutui silti. Taitaa Esportin pyörissä olla mulle harvinaisen epäsopivat satulat. Ennustan kuitenkin, että pylly joko tottuu satulaan tai sitten se kärsii ja tottuu. Siedätystä ainakin on luvassa: seuraavat viikot minä nimittäin poljen uin ja punttaan.

Ja kuvituksena taas kissoja: tällä kertaa
telkkariseuralaiset Miisu ja Tuusanuuska

Punttaukseen voisi ihan panostaakin, koska tammikuussa asettamistani tavoitteista on saavuttamatta enää kaksi:

1. Nostan penkistä oman painoni. Ainakin kerran.
2. Teen vähintään 10 leukaa.

Leukoja kokeilin tosiaan keskiviikkona. Sarjaksi tuli 6-3-4-3 eli voi tulla kiire, jos haluan 10 leukaa vielä tässä kuussa vetää. Ennen leikkausta taisin vetää jossain vaiheessa 8 leukaa, mutta saikun aikana on tullut vähän takapakkia.

Tänään pyöräilyn jälkeen kokeilin sitten penaa. Tein ihan vain sarjoja ja lisäsin painoja niin kauan, kunnes jaksoin enää yhden toiston. Sarjat näyttivät tältä: 10 x 20 kg (lämpäksi), 10 x 40 kg, 8 x 50 kg, 5 x 60 kg, 5 x 65 kg, 1 x 70 kg. Kahdessa vikassa sarjassa mua varmisti viereisellä paikalla poikansa kanssa penkannut isimies. Koetin 70 kilolla toistakin nostoa, mutta ei mennyt. Eli voisi olla, että jos en väsyttäisi itseäni ennen kokeilua pidemmillä sarjoilla, niin ykkönen voisi nousta jo ainakin 72,5 kilolla. Kenties jopa 75 kilolla? Kesällä painoin itse asiassa vielä jossain vaiheessa sen verran, mutta tässä on nyt varsinkin saikun aikana päässyt käymään niin hassusti, että olen kerännyt vähän vararengasta, ja elopainoni huitelee nyt 78 kilossa. Eli aika hiljaista, että nostan omaa painoani vielä tämän vuoden aikana. Mutta katellaan. Jos ei mene nyt, niin yritän uudelleen ensi vuonna.

Pena ei ole ainoa motivaattorin painon laskemiseen. Olisi jo tuon polven kanssa juoksentelun kannalta ihan järkevää tiputtaa elopainoa, koska sitten koipiparalla olisi vähemmän lastia kannettavanaan. Olen kuitenkin realisti ja totean nyt heti, että enpä usko nyt joulukuussa nähtävän painokäyrässä mitään laskusuhdannetta. Se olisi jo aika hyvin, jos paino ei joulun aikana enää tästä nousisi. Eli mitä luultavimmin minusta tulee klassiseti yksi tammikuun diettaajista. :) Ja tällä kertaa mä sitten laihdutan nimenomaan vaa'an enkä peilin kanssa. Olisihan se ihan kivaa kyllä säilyttää lihakset, ja pudottaa painoa lähinnä läskistä, mutta tarkoituksena on ihan vaan painaa jotain 70 kilon hujakoilla eikä mahtua joihinkin farkkuihin. Mutta palaan asiaan sitten, kun olen syönyt tarpeeksi konvehteja.