perjantai 6. marraskuuta 2015

Oho, ilmosin!

Supersuunnistaja juoksi ensimmäisen ultransa Ylläkseltä Hettaan kesällä 2014. Kun palloilimme päivällä Äkäslompolossa tsekkailemassa lähtöpaikkaa, suhisteli ohi kasa pyöräilijöitä. Supersuunnistaja googlasi, että kyseessä on Maratonpyöräily, joka kulkee Kilpisjärveltä Tornioon (500 km) kahdessa päivässä. Yöpyminen tapahtuu Äkäslompolossa 250 km kohdalla. Minä julistin siltä seisomalta, että osallistun Maratonpyöräilyyn ennen kuin olen 40. Ja ensi kesänä, minun ollessani vasta 38-vuotias, se tapahtuu.

Supersuunnistaja päätti lähteä mukaan, joten ilmoitin samalla myös hänet. Maratonpyöräily on aika iso tekijä siinä, että Ääsääs ylipäätään osti maantiepyörän. Minä kun ilmoitin, etten suostu ottamaan häntä mukaani, jos hän meinaa lähteä maastopyörällä ja touring-renkailla liikenteeseen. Phantom on niin urpon näköinen kapeilla renkailla. Nyt olemmekin siinä tilanteessa, että hänellä on hienompi fillari kuin minulla, ja minun pitäisi päivittää pyöräni. Onneksi minulla on sentään hienompi maastopyörä. Mutta kivaa, että teemme tämän jutun yhdessä.

Tänän on taas kisaa luvassa. Supersuunnistajalla jäi eilen pakkailu kesken.
Onneksi meillä on apulaisia, jotka toimivat kinkku- tai
katkarapupalkalla. Unski pakkasi ensin itsensä.

Olen pohtinut pitkään, päivitänkö Punaisen Paholaisen parempaan maantiepyörään vai ostanko sen rinnalle aika-ajopyörän. Koska uskon osallistuvani tulevaisuudessa enenevissä määrin maantiepyörätapahtumiin enkä tule puolimatkaa pidempää matkaa triathlonissa kisaamaan, olen päätymässä maantiepyörän päivitykseen. Tositoimiin asian tiimoilta ryhdyn, kunhan veronpalautukset saapuvat tasapainottamaan talouteni Mulderin hankinnan jäljiltä.

Ensi kesälle on siis varmistunut jo kaksi tapahtumaa: Joroisten puolimatka ja Maratonpyöräily. Paljon muitakin suunnitelmia on. Esimerkiksi toinen syy Supersuunnistajan pyörähankintaan on unelma triathlonin täysmatkasta. Sekin toteutunee ensi kesänä. mutta kirjoittelen siitä ja muista omista jutuistani sitten, kunhan asiat vähän selkiintyvät.

Yläkerrassa taitaa tapahtua jotain.

Kun tämä juttu pamahtaa eetteriin, olemme matkalla kohti Tamperetta. Supersuunnistaja osallistuu ToisenNaisen kanssa Yörogainingiin, ja minä lähden mukaan huoltojoukoksi. Tästä tapahtumasta kuulette lisää vielä tänä viikonloppuna. Jos tänään iltasella on tylsää, niin kilpailusivuilla julkaistaan kartta, jossa jokaisen joukkueen pallo liikkuu sen mukaan millä rastilla se on viimeksi käynyt. Leimaus tapahtuu nimittän matkapuhelimilla, joten tilannetta voi seurata "livenä".

2 kommenttia:

  1. Mä en ole koskaan tajunnut, että miksi maantiepyörä ja triathlon-pyörä on erilaisia? Eikö kummassakin ole tarkoitus mennä kovaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maantiepyörällä ajetaan ryhmässä ja triathlon- eli aika-ajopyörällä ajetaan yksin. Siksi niiden geometria on hyvin erilainen. Maantiepyörällä ajettaessa ollaan paljon pystymmässä ja triathlonpyörällä selkä on ihan tai melkein vaakasuorassa. Riippuu kuskin preferenssissä, kuinka agressiivisen ajoasennon haluaa. Eli pikamatkoilla ollaan enemmän etukumarassa kuin täysmatkalla. Aerodynamiikan lisäksi triathlonin ajoasento tukee jotenkin vaihtamista juoksuun paremmin kuin maantiepyröä. Se on seurausta kai siitä, että tt-pyörässä polkimet ovat melkein suoraan satulan alla.

      Jos kiinnostaa enemmän, niin googlella löytyy monta juttua. Tässä on yksi, missä on ihan informatiiviset kuvatkin tuosta geometriasta ja nopeella vilkaisulla myös selitetty se geometrian hyöty niissä vaihdoissa: http://www.bikesportmichigan.com/bikes/difference.shtml

      Poista