Tänä pääsiäisenä oli tosi kivaa, koska pääsin suorittamaan näitä molempia harrastuksiani oikein sydämen kyllyydestä. En oikeastaan koko pääsiäisenä tehnyt muuta kuin urheilin, söin ja laitoin ruokaa. En ehtinyt edes blogata! Tein paljon slow foodia kuten pataruokia ja lampaanviulua, joten kokkailuun meni aikaa. Ja sporttia taisi pääsiäiselle tulla työpäivän verran, kun laskee mukaan kiirastorstain (joka minulla oli vapaapäivä). Ja venyttelyt vielä päälle.
 |
| Lenkille lähdössä. Kytkimme kameran Supersuunnistajan tankoon, mutta siitä loppui akku ennen mäkivetoja. |
Erikoista pääsiäisen urheiluissa oli se, että minä kävin lenkillä! Enkä edes missään poluilla vaan ihan tavallisilla hiekkateillä! Ja enkä vain kerran vaan kahdesti: juoksin sekä lauantaina että sunnuntaina salille ja kotiin mutkan kautta. Eivätkä polvet olleet moksiskaan. Vasta tänään on ollut oikea polvi vähän kipeänä. En viitsi syyttää kivusta kuitenkaan juoksua, koska olimme eilen Supersuunnistajan kanssa pyöräilemässä, ja polvi saattoi ihan hyvin tulla kipeäksi mäkivedoistakin. Olisi lisäksi aika hassua, että polvi oli eilen täysin ok, mutta tänään kipeänä toissapäivän juoksentelusta. Voihan myös olla, että kärsin nyt ihan vaan kokonaisrasituksesta. Tai sitten maailma vaan on kelju, koska töissä ei monen vapaapäivän jäljiltä ollut muuten tarpeeksi mälsää.
 |
| Tuletkos sieltä? |
Mäkivetoja vetelimme Jorvin legendaarisessa luulot pois -mäessä. Poljimme ensin kotoa Jorviin ja sitten mäkeä kuusi kertaa ylös. Koetin ottaa aikaa vedoista, mutta välillä unohdin painaa kellosta kierrosaikoja. Luulisin, että nousut menivät kuitenkin kaikki aika tasaisella tahdilla. Jorvin mäki on aika ihana, mutta se vaatii yllä alle sellaiset 40-100 km maantietä. Nyt siitä ei saanut irti ihan samanlaista tunnelmaa kuin yleensä, vaikka monta kertaa yritettiinkin.
En pitänyt viime viikolla ollenkaan lepopäivää, mutta silti oli sellainen olo, että en ehtinut tehdä kaikkea, mitä olisi tehnyt mieli tehdä. On vaan niin vaikeaa ehtiä treenata kaikkia triathlonin lajeja ja käydä vielä kiipeilemässä ja salilla. Tällä viikolla on vähän sama teema - ja pitäisi tehdä vielä päivä enemmän töitäkin! Onneksi repertuaarini on niin laaja, etten kyllä koe olevani mitenkään kamalan rasittunutkaan. Jos harrastaisin vain juoksua tai vaikka vain kestävyyslajeja, olisi pakko pitää välipäiviä. Mutta kiipeily ja punttailu ovat niin erilaisia ärsykkeitä, että kroppa ei tajua väsyä. Kunhan vain muistaa nukkua tarpeeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti