Nostalgiatrippailua

Tänään pääsin taas nauttimaan kotikenttäedusta, kun kuntorastit olivat taas kerran meikäläisen lapsuusmaisemissa. Kun joulukuussa suunnisteltiin siellä päin, missä asuin kuusivuotiaaksi asti, niin nyt oli vuorossa eskari- ja kouluvuosieni maisemat. Tosin kyseessä ovat vierekkäiset kaupunginosat, joten nyt mentiin osittain samoissakin maastoissa kuin viimeksi.

Klassinen bloggarikuva: katsokaa, mulla on kengät! No, nää on ihka uudet, niin
voi kai näitä vähän kuvatakin. Ja suunnistussukat ovat kanssa pirteät.

Tänään meni vähän paremmin kuin viimeksi. Ainoastaan juoksu ei kulkenut (olisikohan se lepopäivä sitenkin hyväksi?). Suunnistus meni oikein mainiosti yhtä pientä ja yhtä vähän isompaa pummia (juoksin aidan väärälle puolelle) lukuunottamatta. Koska kyseessä oli meikäläisen hoodit, niin ajattelin käydä läpi koko reitin lapsuusmuistojeni kautta.

Tämän päivän kartta

• Parkkipaikkana ja lähtöpaikkana toimi se kenttä, millä minä olen opetellut luistelemaan.
• Ykkösrasti oli melkein entisen luokkakaverin kotipihalla.
• Kakkonen oli hyvin lähellä naapurissa, samanlaisen ruman 70-luvun kerrostalon vieressä.
• Kolmosrasti oli lähellä paikkaa, missä ennen oli R-kioski, mistä käytiin välillä ostamassa jätskiä. Ärrää ei tosin enää ole, kun ei ole ostariakaan.
• Neljäs rasti oli sen leikkikentän vieressä, missä kävimme koulun kesälomilla syömässä kunnan tarjoamaa lounasta.
• Viides rasti oli melkein entisen pianonopettajani pihassa.
• Kuudes rasti oli toisen entisen luokkakaverin naapurissa.
• Seitsämäs rasti oli lähellä aukeaa, mihin kiertävällä sirkuksella oli tapana saapua.
• Kahdeksas rasti oli lähellä päiväkotia, jota pari kaveriani kävi.
• Yhdeksännelle rastille juoksin sen leikkipuiston ohi, minkä hiekkalaatikkoon teimme kaverin kanssa smurffeille taloja.
• Kymmenes rasti oli ihan vanhan kouluni vieressä.
• 11. rastille juoksin sen vanhan kouluni pihan läpi ja itse rasti oli sen urheilukentän vieressä, missä meillä oli lähitalojen kakaroiden kanssa tapana pelata kesäisin pesistä yömyöhään.
• 12. rasti oli lähellä sitä taloa, missä ennen oli SYP, josta minä kävin lunastamassa ekalla luokalla saamani stipendishekin.
• 13. rastin vieressä oli ennen T-kauppa, josta kävin ostamassa lauantaisin karkkipäivän karkit. Kassatäti oli kerran kännissä töissä.
• 14. rastille juostiin entisen luokkakaverin (jonka isä oli rekkakuski ja heidän pihallaan oli aina rekka ja se oli siistiä) kodin ohi. Itse rasti oli kalliolla, johon minulla ei ole tunnesiteitä, mutta tiesin, että se on olemassa.
• 15. rasti oli meikälle tuntemattomimmassa mestassa, koska kyseinen metsä ei ollut mikään mun lähimetsä, niin siellä ei tullut juurikaan leikittyä.
• 16. rasti oli teollisuuskorttelissa, joka on kokenut eniten muutoksia. Siksi tulikin se isompi pummi. Naapurissa oli ennen Hartwallin pullovarasto ja tehdas. Kun siellä oli joskus viime vuosituhannella tulipalo, kaikki lähiseudun kotitaloudet saivat korvaukseksi savusta puoli koria jaffaa!
• 17. rasti oli ihan uudella asuntoalueella. Minun lapsuudessani siellä taisi olla myös Hartwallia.
• 18. rasti oli raksan vieressä. Olikohan tässäkin ennen jotain Hartwallin tiloja? No, eipä ole enää.
• Sitten pääsinkin jo maaliin, joka oli luisteluradan pukukopin kulmalla.

Ei kyllä olisi kannattanut juoksennella ennen perhostelukurssia: tänään kramppaili jalkoja! Mutta treenit menivät silti ihan kivasti, koska tekniikkakurssilla ei uida juurikaan matkaa, vaan hinkataan tekniikkaa. Tänään uitiin puolet ajasta ilman räpylöitä. Muutaman vedon luomuna jaksaakin, mutta ei kyllä koko piikkiä. Minulla on vielä potkujen ja käsivedon yhdistämisessä rytmi hakusessa, mutta muuten kuulemma näyttää hyvältä. Tänään opin myös olemaan hengittäessä matalammalla ja liikkumaan eteenpäin ylös-alas-pomppimisen sijaan. Kyllä tää tästä! T: tulevaisuuden perhosuimari.

Mun pieni vauveli!

Loppuun vielä toisenlainen nostalgiatrippi: meidän Unski-poikamme täyttää tänään kolme vuotta! Sen kunniaksi pistän tähän loppuun vielä ensimmäisen Unskista ottamani kuvan. Se on  siltä päivältä, kun Unski muutti meille. Vertailun vuoksi alla on vielä toinen kuva tältä aamulta. On kyllä kolli kasvanut! Paljon onnea, kultaseni!

Mun iso vauveli!