lauantai 1. helmikuuta 2014

Enkat uusiksi

Mintun kokeilevasta keittiöstä, terve! Tein äsken jo toistamiseen itse mysliä. Noudatin tavallaan Jaanaban reseptiä, mutta en oikeastaan ollenkaan, koska hiutaleet olivat neljää viljaa ja kaura-ruista, siirapin sijaan käytin "metsäistä ja kuusipuista" hunajaa ja hedelmät, pähkinät ja siemenetkin olivat vähän varioitu. Ja paistoaikakin oli eri. Mutta inkivääriä laitoin! Mutta koko idea, ainesten suhteet sekä paistolämpötila olivat ne tärkeimmät tiedot mulle.

Manskikan pilkkomista mysliin

Tällä viikolla on treeni muuten ollut peruskauraa, mutta pistin parit voimailuenkat uusiksi. Ensin viikolla tuli vedettyä leuanvetohaasteen sarjoja tehdessä 9 leukaa putkeen. Lähdin hakemaan kymmentä, joten en ole ihan huippuiloinen, mutta kehitystä se pienikin kehitys on. Tein ysin tokalla sarjalla, kun olin ensin hakenut tuntumaa kolmella toistolla. Tänään oli tarkoituksena kokeilla sitä kymppiä uudelleen, mutta ei ollut missään vaiheessa sellainen olo, että irtoaisi. Tein sitten mamissarjoja enimmillään kuudella toistolla. Tässä vaiheessa haastetta alkaa yhteenlaskutaito olla ihan oleellinen juttu.

Tämän päivän leukailua haittasi vähän se toinen enkka, jonka tein ennen niitä leukoja. Olimme aamulla supersuunnistajan kanssa spinnaamassa, minkä jälkeen suostuttelin hänet kanssani salille penaamaan. Supersuunnistaja uhosi vuodenvaihteessa nostavansa jossain vaiheessa tänä vuonna penkistä enemmän kuin minä. Minulla taas on tavoitteena penkata se oma painoni.

Hunaja kärtsää helposti, niin ei voi paahtaa kauaa.
Tässä olen juuri sekoittanut hedelmät mukaan.

Penkitin vähän akaa sitten jo 72,5 kg ja tänään lähdin hakemaan 75 kiloa. Aloittelin lämmittelemällä ja yllytin supersuunnistajaakin penkkaamaan ensin 50 kilolla ja sitten kokeilemaan 65 kiloa, joka on hänen aikaisempi enkkansa. Sain kyllä kovasti perustella hetken kunnon tarkastamisen hyötyjä ja hyvää tilaisuutta, kunnes hän innostui (tai suostui). 65 kg ei noussut, minkä jälkeen minun piti nostaa se ihan vaan vittuilun vuoksi. Yllytin häntä koklaamaan vielä 62,5 kilolla, mutta alle 65 kg tulokset eivät kuulemma kiinnosta. :D

Valmis mysli purkissa

No, supersuunnistaja jatkoi sitten pelkkänä varmistajana, kun minä lisäsin rautaa tankoon. Päätin nostaa painoa suoraan 10 kilolla, etten väsyttäisi itseäni turhaan. Ja nousihan se 75 kg! Jee! Se nousi jopa sen verran reippaasti, että halusin kokeilla vielä lisätä hilut tankoon. Eli sitten painoa oli 77,5 kg. Viimeksi uskoin saavani ylos 72,5 kg, mutta 75 kiloon ei enää uskoa riittänyt - eikä se sitten noussutkaan. Tänään kävi ihan samoin. Kun olin asennoitunut nostavani sen 75 kg, niin senhän mä sitten vaan nostin. Mutta uusi enkka tuli silti!

Mä painoin perjantaina aamulla 76,3 kg. Eli jos se 77,5 kg olisi noussut, olisin penkannut jo yli oman painoni. Mutta nytkään ei tarvitse paljoa enää dietata, kunnes voin nostaa tuon 75 kg uudelleen ja todeta, että tavoite saavutettu. Supersuunnistajalla on vähän enemmän työn sarkaa edessään... Mutta onhan sitä vuottakin jäljellä. On varmaan selvää viime postauksen jälkeen, että helpolla ei herra tule tavoitettaan saavuttamaan. ;)

Olisin blogannut jo aikaisemmin, mutta tuli esteitä.

Leuanvetohaastessa lähti sitten toinen kuu käyntiin. Uhosin tammikuun alussa jaksavani helmikuun loppuun. Vähän kyllä jo hirvittää, kun on selkä aika jumissa. Pitää käydä useammin hierojalla. Uskon, että se kymppi menisi aika välittömästi, jos pitäisin pari päivää taukoa. Mutta enpä pidä!

Leuanvetohaaste: tänään 32, yhteensä 528

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti