Supersuunnistaja maistelemassa

Vuoden ehdottomasti kreisein kisa on Beerway to Hell. Se on kaikkiein kovimpien (ja janoisimpien) tunkkaajien äärimmäinen taisto, jossa noustaan Malminkartanon Jätemäen huipulle 15 kertaa ja juodaan viisi olutta. Kisa on saanut vaikutteita kahdesta muusta hienosta urheilulajista: kaljamailista ja Stairway to hellistä.

Pelivälineistöä

Kilpailu alkaa puolen litran oluttökin nautiskelulla (naisilla 0,33 l ja saa olla myös siideriä), minkä jälkeen kuuluisa Fasaaninousu tunkataan kolme kertaa ylös. Tämän jälkeen virvoike ja kolme kierrosta toistetaan vielä neljästi, jolloin yhteistulokseksi tulee 1 km nousua ja 2,5 litraa olutta. Nami nami.

Minä olisin muuten osallistunut, mutta 15 kertaa Jättärin päälle kuulostaa vähän liian hurjalta - varsinkin kun sunnuntaina pitäisi kisata triathlonissa. Siksi minä päädyin tänä vuonna juoppokuskiksi ja tuo meidän perheen enemmän ylämäkiä ja vähemmän oluenjuontia harrastanut puolisko lähti starttiviivalle.

Eka virvoke nautittu. Eiku mäkeen!

Beerway to Hell kisattiin noin 4 h sitten. Annetaan toki vielä tukevassa humalassa olevan Supersuunnistajan itse kertoa lisää. :)

No, oliko kivaa?

No, oli.

Oliko olut hyvää?

Yllättävän hyvää. Vehnäoluiden kanssa ei ollut mitään ongelmaa, mutta amber lager oli aika hankala. Olin yllättynyt, miten vähän ongelmia juomisesta tuli.

Supersuunnistaja joi itsensä niin puheliaaksi, ettei hän meinannut ehtiä juoda

Oliko rankkaa?

Ei ollut. Ylämäki rajoitti vauhdin aika tehokkaasti. Alamäkeen en taas uskaltanut mennä kovin kovaa. Joten fyysisesti ei ollut kovin rankkaa. Voi silti olla, että tuntuu huomenna pohkeissa.

Onko mahdollista, että huomenna tuntuu jossain muuallakin? ;)

Hyvin todennäköisesti pää ei toimi huomenna ainakaan aamupäivällä.

Kisakansaa rinteessä. Reiluina pilaan vain Ääsääsin mahdollisen poliittisen
uran näyttämällä hänen naamansa kyseenalaisen julkijuopottelun yhteydessä.

Missä vaiheessa oli vaikeinta?

Ehkä toinen ja kolmas nousu olivat pahimpia, kun minulla ei ollut vielä sauvoja. Kun otin toisen oluen jälkeen sauvat käyttöön, helpottui homma huomattavasti. Sitä ennen nousut sattuivat selkään.

Oletko tyytyväinen loppuaikaasi?

Tavoite oli 1:20, joka ylittyi puolitoista minuuttia. Aikaa kului hieman liikaa oluen juontiin. Mutta minimitavoite eli ei oksuja täyttyi kuitenkin hienosti.

Jopa introvertti tuulettaa viiden oluen jälkeen.

Mitä mieltä olet noin muuten alkoholin ja urheilun yhdistämisestä?

Sanoisin, että kisa olisi ollut tylsempi ilman alkoholia. Mutta älkää lapset kuitenkaan yrittäkö perässä. Tämä on tyhmien aikuisten laji. :)

Loppuun hauska knoppitieto: Tämä kisa on energiankulutukseltaan lähes +-0. 2,5 litrassa olutta on noin 1250 kcal ja ainakin Supersuunnistajalla kärähti kisassa vähän alle 1400 kcal. Tosin kisan jälkeen kekkulissa saattaa mennä ihan huomaamatta puoli paketillista keksejä.