Penaenkka!

Olin eilen Helsinki Adventure Nightissa katsomassa parit leffat ja kuuntelemassa Ueli Steckin esitystä. Ueli on sveitsiläinen kiipeilysuuruus, joka pitäisi tietää, jos olisi tosi messissä kiipeilyskenessä (en ole). Oli herra Steckiä silti kiva kuunnella.

Mimmit mäessä. Huomaa komiat tohvelit.

Emme jääneet enää Adventure Nightin jatkoille, koska aamu alkoi tänään aikaisin. Minä, Vuorikiipeilijä M ja toinen kiipeilykaverini Outdoorsy E menimme Malminkartanon jätemäelle treenaamaan. Vuorikiipeilijä M on lähdössä taas keväällä Nepaliin (oikosulku enkä muista nyppylän nimeä) ja Outdoorsy E lähtee miehensä kanssa Kirgiisiaan Lenin Peakille. He ovat ostaneet vuorikiipeilykengät, joita pitää nyt ajaa  sisään mäkiä kiipeämällä. Minä ajattelin, että pysyn nyt polvitoipilaana hyvin mukana, jos lähden matkaan lenkkareilla ja otan vielä sauvat mukaan.

Meitsi ei oo vuorikiipeilijä vaan
sauvakävelijä

Sauvat olivatkin oikein hyvä lisä varsinkin alamäissä, koska jyrkissä sellaisissa meno meinasi vähän ottaa polviin. Muuten vauhtimme oli loivissa kohdissa aika tasainen, mutta jyrkissä mäissä lenkkareilla pääsi lujempaa. Kiipesimme mäen päälle 8 kertaa tunnisa ja 47 minuutissa. Nousua tuli Garminin mukaan yhteensä 460 m. En kyllä aina ihan luota tuohon korkeusmittariin.

Siinä on aamupaino. Silkkaa lihasta!

Kotiinpäästyäni söin välipalaa ja laitoin päivällislampaat marinoitumaan. Naisten ja miesten hiihdon välissä otin Supersuunnistajan mukaani ja suuntasin duunipaikan salille kokeilemaan penamaksimia. Tänään aamupainoni jäi kaikesta viikonlopun huonosta elämästä huolimatta alle 75 kilon, joten ajattelin, että tänään olisi hyvä koettaa nostaa se oma paino penkistä. Huomenna kuitenkin loppuu karkkilakko, joten massakausi saattaa odotella nurkan takana. Joten se olis sitten nyt tai ei koskaan. :)

Siinä on lastattu tanko. Itse suorituksesta ei ole kuvaa,
kun Supersuunnistaja varmisti.

Lämmittelin ensin salilla hieman ja kokeilin penkkailiua pienemmillä painoilla. Ensimmäisellä kerralla 60 kg tuntui kauhean rakaalta, mutta kun lämmittelin hieman lisää, alkoi penkkaaminenkin sujua ja 60 kiloa tuntua tutun kevyeltä. Ei kun 75kg tankoon siis! Ja sehän nousi tosi kevyesti ja ihan puhtaasti. Jee! Homma oli niin iisiä, että melkein harmitti, etten heti koettanut uutta henkilökohtaista ennätystäni eli 77,5 kiloa. Kokeilin sitä kyllä vielä 75 kg noston jälkeen, mutta paukut oli jo käytetty ja paino jäi rinnalle. Ensi kerralla sitten se!

Päivällislammas maustettiin mun nimikkoyrtillä :)