"Asento!" sanoi ylikersantti Minttu jalkapöydälle

Tänään sain vihdoin aikaiseksi (ja ajan - sekin meni varatessa useamman viikon päähän) teettää itselleni uudet tukipohjalliset. Jos olisin ollut ovela, olisin seissyt tekovehkeessä kännykkä kourassa ja napsinut kuvia, mutta enpä ollut. Onneksi intternetin ihmemaailma tarjoaa jonkun muun ottamia kuvia.

Mulla on tosi paha lättäjalka. Ja jos en käytä lenkkareissa tukipohjallisia, menee nilkka ja sen kanssa polvi väärään asentoon ja polviin alkaa sattua. Siksi mulle on tehty jo jostain 90-luvun alusta tukipohjallisia, joita olen käyttänyt koriskengissä, lenkkareissa ja salikengissä. Yleensä noi pohjalliset kestävät mun käytössä hyvinä pari vuotta. Nyt olin kuitenkin ollut melkoisen saamaton, ja edelliset pohjalliset on tehty noin 5 vuotta sitten. Siltä ne näyttävätkin:

Ei ne vielä paljoa halkeilleet...

Fyssari naureskeli noille, mutta sanoi, että on tuo tukiosa (oranssi osa pohjaa) edelleen ihan kova, vaikka muuten pohjalliset alkavat olla aika entiset. Eli on noista jotain hyötyä ollut vielä eilisellä lenkilläkin. Ennen vanhaan, kun pohjallisiin liimattiin erilaisia kiilapaloja, ne laskivat ajan mittaan. Eipä enää. Niin se kehitys kehittyy.

Pohjallisia valmistaa useampikin firma, mutta mulla on Sidaksen pohjalliset, joiden tekemiseen käytetään Podiatech-menetelmää. Se on niin huisin salainen menetelmä, että edes fyssari ei tiennyt, mitä stufaa jöllöpussien sisällä on. Mutta idea on tällainen: Ensin jöllöpusseihin puhallellaan pörisevällä koneella ilmaa ja ne tasoitetaan. Sitten lättäjalkainen läski astahtaa jöllöpussien päälle, ja pusseista päästellään ilmaa sen verran pois, että jalat uppoavat noihin jöllöihin. Jöllöjen päällä pitää pyrkiä seisomaan silleen, että paino on tasaisesti varpailla ja kannoilla.

Pohjallisentekokoneen jöllötyynyt. Kuva tuolta

Sitten fyssari asettaa lättäjalat oikeaan asentoon ja muokkaa jöllöä siten, että se tukee jalkaa ja pitää sen siinä hyvässä asennossa. Sitten lättäjalkainen läski saa varovasti astua pois jöllispussien päältä. Jöllö jää asentoon.

Tämän jälkeen pohjalliset grillataan pehmeiksi. 90-luvulla tämä tehtiin ihan mikroaaltouunissa, mutta nykyään sitä varten on ihan oma vehje. Kun pohjalliset ovat pehmeät, ne lätkäistään jöllöpussien päälle ja muokataan niiden avulla. Sitten läski saa vielä hetkeksi asettaa lättäjalkansa siihen pinon päälimmäiseksi. Pohjallisia vielä hieman sivellään, että ne mukautuvat varmasti just MUN jaloille sopiviksi. Sen jälkeen odotellaan, että paketti jäähtyy ja länkytellään fyssarin kanssa mukavia.

Pohjallisgrillin kuva on tuolta

Lopuksi pohjalliset irroitetaan jöllöpusseista, leikataan kenkään sopiviksi (mulla oli kahdet lenkkarit mukana) ja viimeiställään ne hiomalla reunat siisteiksi. Ja siinäpä se. Näin hienot tuli:

Kaari jalkapöytään vaikka väkisin

Aamulla ennen fyssaria kävin uimassa 1500m. Eka verrailin 700 m, sitten uiskentelin vähän 50m vetoja eri nopeuksilla ja lopussa palauttelin. Nyt illemmalla kävin ensin hiihtelemässä pari rundia (parissa kohdassa oikaisten) urkkapuistossa pertsaa ja sen jälkeen ajoin pohjallisia sisään köpöttelemällä 4,6 km.

Kinesioteipit loppuivat tänään. Yksi elämäni suurimmista kysymyksistä onkin nyt, mitä värejä hankin seuraavaksi. Toinen suuri mysteerio on, pitäisikö minun käydä sunnuntaina häviämässä HelTri cupin eka osakilpailu eli 400 metrin uinti. Minä en oikeasti tiedä vielä vastausta kumpaankaan, joten mielipidevaikuttaminen kommenttiboksissa on enemmän kuin tervetullutta. Aikaa on molempien kysymysten parissa varmaan perjantaihin.

Huomenna hierojalle! Jee!